Kärppälegenda Lasse Kukkonen kannusti Oulujoen koululaisia kasvattamaan yhteishenkeä – parhaissa joukkueissa autetaan aina vieruskaveria

Lasse Kukkonen vieraili torstaiaamuna Oulujoen koulussa, jossa hän itse ja hänen kolme lastaan ovat käyneet koulua. Kuvat: Pasi Rytinki

Lasten Oulu

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Lasse Kukkonen sai aikoinaan hyvät eväät elämälleen ja jääkiekkouralleen Oulujoen koulussa. Hän kävi vanhassa opinahjossaan puhumassa kiusaamista vastaan ja antamassa vinkkejä hyvän yhteishengen rakentamiseksi. Kukkosen mukaan hänen peliuransa parhaita joukkueita yhdistävä tekijä ei ollut niinkään paras pelaajamateriaali tai kovin harjoittelu, vaan jokaisen pelaajan halu auttaa vieruskaveriaan.

Oulujoen koulun vanhempaintoimikunta ja henkilökunta ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi koulussa. Vanhempaintoimikunta kutsui torstaiaamuksi koululle aiheesta puhumaan Kärppien seuralegendan ja nykyisen kehityspäällikön Lasse Kukkosen, joka kertoi ottaneensa tehtävän mielellään vastaan. Hän on itse käynyt Oulujoen koulun, samoin kaikki hänen kolme tytärtään, joista nuorin on vielä koulun oppilas.

”Tosi hyviä muistoja on täältä. Minulla on edelleen ystäviä ala-asteen luokkakavereista ja myös vanhemmista oppilaista. Tämä oli klassisessa mielessä tosi yhteisöllinen kouluympäristö. Tuossa koulun kentällä olen opetellut luistelemaankin”, Kukkonen muisteli ja kertoi omien lapsiensakin tykänneen koulusta.

Te oppilaat teette tämän koulun hengen. Teillä on hieno mahdollisuus vaikuttaa siihen.
Lasse Kukkonen

Kukkonen halusi tähdentää Oulujoen koulun oppilaille ennen kaikkea sitä, että ketään ei saa jättää ryhmästä ulos eikä varsinkaan kiusata. Hän myös korosti vanhempien oppilaiden merkitystä positiivisen esimerkin antajina.

”Meilläkin joukkueessa ryhmähenki on kaikista tärkein asia. Ihan samalla mekanismillahan nämä yhteisöt toimivat, oli kyse työyhteisöstä, koulusta, harrastuksista tai vaikka jääkiekkojoukkueesta”, Kukkonen totesi.

Vaikka Kukkosen aktiivisista pelivuosista on jo muutama vuosi aikaa, Oulujoen alakoululaiset tunsivat hyvin kiekkolegendan ja ”oman kylän” sankarin. Kukkosen painavia sanoja kuunneltiin koulun liikuntasalissa keskittyneesti.

”Te oppilaat teette tämän koulun hengen. Teillä on hieno mahdollisuus vaikuttaa siihen”, Kukkonen kannusti.

Hyvä henki tuo menestystä

Kukkonen laskeskeli olleensa uransa aikana jopa 70–80 eri joukkueessa mukana, jos lyhyet maajoukkuekomennukset lasketaan mukaan.

”Mitkä niistä menestyivät parhaiten? Monesti ajatellaan, että niillä oli parhaat pelaajat tai ne harjoittelivat eniten, mutta menestys perustui siihen, että jokainen halusi auttaa vieruskaveriaan. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien pitää olla keskenään parhaita ystäviä – se ei välttämättä onnistu, koska olemme kaikki vähän erilaisia. Silti me voimme kohdella jokaista ihmistä hyvin, välittää jokaisesta ja olla kilttejä kaikkia kohtaan”, Kukkonen painotti lapsille.

”Sellaisiin joukkueisiin oli aina kiva tulla, ja todennäköisesti voitimme pelejä enemmän kuin hävisimme.”

Minullakin saattoi olla kapteenina vähän huono päivä ja kiukuttelin, ja silloin piti seuraavana päivänä pyytää pelikavereilta anteeksi, että sori, käyttäydyin vähän huonosti.

Kukkonen totesi, että joukkueidensa kapteenina hän näki tehtäväkseen olla kannustava hahmo, joka pitää huolen pelaajien hyvästä ja tasa-arvoisesta keskinäisestä kohtelusta ja jolle voi tulla puhumaan vaikeistakin asioista.

”Varsinkin urani loppupuolella olin pelaajana jo aika vanha, ja tärkein tehtäväni oli vähän samanlainen kuin täällä kuudesluokkalaisilla: pitää huolta siitä, että niillä nuorilla pelaajilla, jotka tulevat joukkueeseen ensimmäisen kerran, on turvallista ja mukavaa tulla sinne”, Kukkonen sanoi ja toivoi koulun vanhempien oppilaiden toimivan samoin nuorempiaan kohtaan.

Kukkonen antoi erikseen kiitokset yhdelle oppilaalle, joka oli aamulla oma-aloitteisesti auttanut häntä löytämään koulun opettajanhuoneen, jonka sijainti oli entiseltä oppilaalta päässyt unohtumaan.

”Ihan mahtavasti autoit minua, kun olin vähän eksynyt! Loistava esimerkki”, Kukkonen kehui.

Naurava vaaleahiuksinen mies.

”Hyvässä joukkueessa on paljon erilaisia ihmisiä, jotka tykkäävät vähän erilaisista asioista, mutta jotka välittävät toisistaan. Se välittäminen näkyy tekoina”, Lasse Kukkonen korosti Oulujoen koulun oppilaille.

Kukkonen vetosi oppilaisiin, jotta he toimisivat joka päivä niin, ettei kukaan jää yksin koulussa ja leikkien ulkopuolelle.

”Sama asia pätee Kärppien liigajoukkueeseenkin, ja olemme tehneet paljon töitä sen kanssa: että kukaan pelaaja ei kokisi jäävän yksin, vaikka hänelle sattuisi virheitä, tai että joukkuekaverit nauravat tai laittavat hänen piikkiinsä, jos hävitään peli. Niitä hävitään kumminkin, se on elämää.”

Kukkonen muistutti, että kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä. Tärkeintä on osata ratkoa riitatilanteita – ja pyytää anteeksi tarvittaessa.

”Se on hirveän tärkeä taito tuolla aikuisten maailmassakin ja myös pukukopissa. Minullakin saattoi olla kapteenina vähän huono päivä ja kiukuttelin, ja silloin piti seuraavana päivänä pyytää pelikavereilta anteeksi, että sori, käyttäydyin vähän huonosti.”

Kukkonen muistutti myös oppilaita siitä, että toiselle voi tulla paha mieli sellaisistakin sanoista tai teoista, joita ei ole tarkoitettu ilkeiksi. Silloin ei auta selittää, ettei tarkoittanut pahalla, vaan on parempi pyytää anteeksi ja ottaa opiksi.

Ryhmätyökyky ratkaisevaa

Kukkosen mielestä joukkuetta kootessa pelaajan kyky toimia ryhmässä on hänen tärkein ominaisuutensa, ohi teknisten taitojen. Tässä hän näkee myös omat vahvuutensa.

”En ollut välttämättä pelitaidoiltani kauhean hyvä pelaaja: en hyvä luistelemaan enkä laukomaan. Uskon, että sain pelata yli 20 vuotta ammatikseni jääkiekkoa, koska olin aika hyvä toimimaan ryhmässä. Missä minä opin sen? Täällä koulussa, ala-asteella ja myöhemmin yläasteella ja lukiossa”, Kukkonen sanoi ja myönsi, että oppia haettiin välillä kantapään kautta.

”Joskus jouduttiin selvittelemään riitoja opettajanhuoneessakin, mutta samalla opittiin pyytämään ja antamaan anteeksi.”

Vaaleahiuksinen mies hupparissa puhuu liikuntasalissa.

Lasse Kukkonen pitää Oulujoen koulun kokoisen koulun etuna sitä, että eri ikäluokat voivat olla helposti toistensa kanssa tekemissä.

Kukkonen tähdensi koululaisille, että heidän muistonsa ala-asteesta rakentuvat siitä, millaisen yhteishengen he onnistuvat itse rakentamaan. Hän haastoi koulun jokaisen luokan pohtimaan yhteishenkeään ja antamaan sille arvosanan, josta lasketaan koulun keskiarvo.

”Viimeisellä kouluviikolla annatte sitten uudelleen numeron yhteishengelle, ja otatte tavoitteeksi, että se on kevään aikana pikkuisen parantunut. Tässä on pari kuukautta aikaa, ja jokainen voi vaikuttaa siihen”, Kukkonen kannusti ja kertoi, että Kärpissä on samanlainen itsearviointikäytäntö.

Pukukoppikulttuuri parantunut

Aikoinaan jalkapalloa pääsarjatasolla pelannut Oulujoen koulun rehtori Pasi Moilanen vaihtoi esityksen jälkeen Kukkosen kanssa kokemuksia erilaisista joukkuekulttuureista. Molemmat totesivat, että takavuosikymmenten pukukoppikulttuurista, jolloin nuorempia pelaajia saatettiin kohdella simputuksen tyylisesti, on menty paljon eteenpäin. Kukkonen kertoi, ettei joutunut koskaan pelaajaurallaan kapteenina puuttumaan kiusaamiseksi menneisiin tilanteisiin.

”Toki riitoja on tullut aina, jos ei nyt joka kausi, niin melkein joka kausi. Siellä ollaan kuitenkin niin isojen tunteiden kanssa tekemisissä. Semmoisia tilanteita ei ole onneksi koskaan ollut, että jotain olisi kiusattu.”

Meillä on niin sanottuja hyvis-tunteja, joissa harjoitellaan tunnetaitoja ja vuorovaikutusta.
Oulujoen koulun rehtori Pasi Moilanen

Moilasen mukaan Oulujoen koulussa on tehty paljon työtä hyvän yhteishengen rakentamiseksi.

”Meillä on niin sanottuja hyvis-tunteja, joissa harjoitellaan tunnetaitoja ja vuorovaikutusta. Olemme kysyneet myös oppilaiden mielipiteitä, ja he ottivat esille, että tässä pitää tehdä tosi paljon yhteistyötä yli luokkarajojen. Meillä aika pienessä koulussa se onnistuu hyvin. On paljon koko koulun yhteistä toimintaa joka kuukausi, ja meillä on myös kummiluokkia, isommat ovat pienempien kummeja”, Moilanen kertoi.

Koko koululle tehdään myös kahdesti vuodessa ilmapiirikysely.

”Niin päästään nopeammin kiinni erilaisiin trendeihin. Esimerkiksi vuosi sitten vapetuksen yleistyminen aiheutti aika laajasti ongelmia ja vaikutti pienempiinkin oppilaisiin, jotka kuulivat kaikenlaisia juttuja ja pelkäsivät. Yleensä koulu reagoi myöhässä näihin, mutta meillä kaikki pääsevät kertomaan heti, mikä mieltä painaa”, Moilanen kertoo esimerkkinä.