Vappumarssi palaa Oulun vapputapahtumiin koronatauon jälkeen – marssimalla otetaan kantaa

Oulussa järjestetään vappumarssi jälleen tänä vapunpäivänä. Edellinen vappumarssi järjestettiin vapunpäivänä 2019. Kuva: Maija Aalto

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Petri Kristian Isoniemi

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Vappu on ylioppilaiden ja opiskelijoiden juhla, kevääseen kuuluva karnevaalijuhla ja myös työväestön ja poliittisen vasemmiston juhlapäivä. Vapun juhlinta alkaa yleensä vappuaattona, mutta työväestön ja vasemmiston vappumarssit on järjestetty vapunpäivänä. Vappumarsseissa kannetaan eri järjestölippuja.

Oulussa järjestettiin vappumarssi edellisen kerran vuonna 2019. Koronarajoituksien takia vappumarsseja ei ollut mahdollista järjestää seuraavina vuosina, mutta vappumarssi kuuluu vapputapahtumiin jälleen tänä vuonna.

Oulun Vasemmistoseuran puheenjohtajan Mikko Viitasen mukaan vappumarssille osallistujat kokoontuvat Otto Karhin aukiolle kello 10.30, ja Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Jessi Jokelainen pitää puheen kello 11.

”Kulkue lähtee kello 11.30 Isokadun puolelta ja kiertelee Hallituskadun, Kirkkokadun, Pakkahuoneenkadun, Uusikadun ja Kauppurienkadun kautta Rotuaarille. Siellä on vasemmiston yhteinen vappujuhla”, Viitanen kertoo.

Oulun Vasemmistoseura on hakenut luvat vappumarssin järjestämiselle, minkä lisäksi monet vasemmistojärjestöt ja ammattijärjestöt osallistuvat järjestelyihin.

Vappumarssilla otetaan kantaa

Vappumarssit nähdään keinona nostaa esille ajankohtaisia kansainvälisiä ja kotimaan asioita. Niihin otetaan kantaa vappumarssin avulla.

”Nyt on ajankohtaista marssia rauhan puolesta, Ukrainan puolesta Venäjän hyökkäystä vastaan. Varmaan myös julkisen alan henkilöstön palkkavaatimuksia tuetaan”, Mikko Viitanen kertoo.

Edellisen Oulussa järjestetyn vappumarssin lipunkantajat ovat kokoontuneena Otto Karhin puistossa. Kuva: Maija Aalto

Kun vappumarssi järjestettiin Oulussa edellisen kerran ennen korona-aikaa vuonna 2019, marssijoita oli arviolta noin 400. Lähihistorian suurin vappumarssi oli Oulussa 1970-luvulla, jolloin siihen osallistui noin 6 000–7000 henkilöä. Vietnamin sodan päättyminen oli ajankohtainen tapahtuma silloin.

Vappumarssit hiipuivat Oulussa, kunnes ne loppuivat 1990-luvun lopulla. Vappumarssiperinne elvytettiin jälleen vuonna 2008, jolloin marssijoita oli noin 600. Viitanen arvioi, että marssijoiden määrä on vaihdellut sen jälkeen 500 molemmin puolin.

”Oulussa sää vaikuttaa vahvasti osanottajamääriin, harvemmin on sattunut lämpimiä vappusäitä”, hän kertoo.

Viitanen on ollut järjestämässä vappumarsseja Oulussa toistakymmentä vuotta, mutta ensimmäisen kerran hän on osallistunut marssille yli 50 vuotta sitten.

Demarit eivät marssi Oulussa

SDP järjestää vapputilaisuuden Oulussa, mutta se ei osallistu vappumarssille. Oulun Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestön puheenjohtajan Pirjo Sirviön mukaan Oulun sosiaalidemokraatit vierailevat Suomen sisällissodassa vakaumuksensa puolesta kuolleiden haudalla vappuaamuna.

SDP aloittaa ennen puoltapäivää yhteisen vapunvieton Vasemmistoliiton kanssa Rotuaarilla. Ohjelmassa on SDP:tä edustavan Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen ja Vasemmistoliiton Risto Kalliorinteen puheet sekä työväenlaulujen esittämistä.

”Perinteisesti Oulun demarit eivät marssi vappuna”, Sirviö kertoo.

SDP:n jäsenet ovat osallistuneet vappumarssille Oulussa useita vuosikymmeniä sitten. Sosiaalidemokraatit marssivat vapunpäivinä vuosina 1979 ja 1980 Vasemmistoliiton edeltäjän Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kannattajien kanssa. Yhteiset vapputilaisuudet järjestettiin Oulun seudun ammatillisen paikallisjärjestön nimissä.

Poliittinen kirjo esillä

SDP:n ja Vasemmistoliitto eivät ole ainoat puolueet, jotka ovat järjestäneet vappujuhlia Oulussa. Kokoomus on järjestänyt Sinisen Vapun, johon on kuulunut munkki- ja kahvitarjoilu joko Rotuaarilla tai Kauppatorilla. Suomen Keskusta järjestää Vihreä Vappu -tilaisuuden Rotuaarilla vappuaattona kello 16 alkaen.

Perussuomalaiset-puolue järjestää vapputapahtumia toimistollaan Hallituskadulla vappuaattona ja vapunpäivänä. Kristillisdemokraatit eivät järjestä vapputapahtumaa Oulussa. Myöskään Oulun Vihreä Kunnallisjärjestö ei järjestä vapputapahtumaa Oulussa.

Vappu on ollut perinteisesti poliittiseen vasemmistoon kuuluvien puolueiden ja ammattijärjestöjen juhla, mutta myös ei-sosialistiset puolueet ryhtyivät järjestämään vapputapahtumia 1900-luvun jälkipuoliskolla. Näissä tilaisuuksissa on pidetty puheita, mutta marsseja ei ole ollut.

Vappu tuli Yhdysvalloista

Vappu on lähtöisin Yhdysvalloista, missä lakkolaiset aloittivat mielenosoitukset Chicagossa 1. toukokuuta 1886. Toukokuun 4. päivänä mielenosoitus johti yhteenottoon poliisin kanssa Haymarketin aukiolla, jolloin 11 henkilöä kuoli. Pariisissa kokoontunut sosialidemokraattisten puolueiden yhteistyöelin, Toinen internationaali, päätti vuonna 1889, että toukokuun 1. päivää vietetään Haymarketin yhteenoton uhrien muistoksi mielenosoitus- ja juhlapäivänä.

Ensimmäinen Suomessa järjestetty vappumarssi oli Helsingissä vuonna 1898 järjestetty marssi, jonka olivat järjestäneet työväenliike ja raittiusliike. Tämä marssi oli mielenilmaus raittiuden puolesta. Ennen vuosisadanvaihdetta perustettu Työväenpuolue muuttui SDP:ksi vuonna 1903, minkä jälkeen poliittiset vappumarssit vakiintuivat Suomessa vuodesta 1906 alkaen.

Suomen kommunistisen puolueen vappumarssi eteni Oulun Kirkkokadulla vapunpäivänä 1957. Kuva: Museovirasto

Oulussa poliittinen työväenliike järjesti vappumarssin esimerkiksi vuonna 1907, mutta vappu ei ollut vapaapäivä vielä silloin. Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, ja venäläiset virkamiehet rajoittivat vappujuhlia.

Vappu vapaapäiväksi

Suomessa käytiin sisällissota vuonna 1918, pian itsenäistymisen jälkeen. Sen jälkeen perustettiin Suomen kommunistinen puolue, mutta tämä puolue kiellettiin pian. Sosiaalidemokraatit ja kommunistit ryhtyivät viettämään erillisiä vappujuhlia. Viranomaiset rajoittivat vappujuhlia Oulussa estämällä punalippujen käytön. Koska kommunistit toimivat maan alla, vain SDP järjesti vappumarsseja Oulussa 1930-luvulla.

Vapusta tuli vapaapäivä, kun presidentti Risto Ryti vahvisti lakiesityksen asiasta jatkosodan aikana huhtikuun lopussa 1944. Tämän lain mukaan jo vuoden 1944 vapunpäivä oli vapaapäivä. Kun jatkosota päättyi samana vuonna, Suomen kommunistinen puolue sai toimia julkisesti. Se osallistui vaaleihin SKDL:n listoilla.

Vappujuhlat muuttuivat 1940-luvun lopulla. Eri puolueilla oli omat vappujuhlansa, minkä lisäksi SDP ei enää järjestänyt vappumarsseja Oulussa. SKDL ja kommunistit järjestivät vappumarssit Oulussa. Kehitys oli samanlainen myös muualla Suomessa.