Turkansaaren ulkomuseon 100-vuotiskesän avajaisia vietetään sunnuntaina – juhlavuosi näkyy kesän tapahtumissa
Turkansaaren ulkomuseo tutustuttaa kävijät paikalliseen historiaan ja perinnetietoon vehreissä maisemissa. Kuvat: Turkansaaren ulkomuseo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Yksi Suomen vanhimmista ulkomuseoista eli Turkansaaren ulkomuseo täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Museon syntyyn johti osaltaan sattuma, mutta ennen kaikkea se, että lukuisat ihmiset ovat nähneet alueen kauneuden ja arvon. Syntymäpäiviä juhlistetaan läpi kesän sekä uusien tapahtumien että tuttujen suosikkien muodossa. Perinteikäs tervahauta poltetaan taas vuosien tauon jälkeen.
Turkansaaren ulkomuseon rakennukset ja niiden pihapiirit Oulujoen saarilla tarjoavat kävijöille tilaisuuden tutustua seudun perinteisiin elinkeinoihin, kansan taitoihin ja uskomusperinteisiin. Ulkomuseo sopii kesäiseksi päiväkohteeksi ja samalla tutkimusmatkaksi historian saloihin koko perheelle.
Juhlavuoden ja samalla kesäkauden avajaisia vietetään Turkansaaressa kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Avajaispäivänä pidetään kesän ensimmäinen messu, ja päivän musiikista vastaa lauluyhtye Poloku. Läpi kesän luvassa on tuttuja suosikkitapahtumia, kuten Turkansaaren juhannus, heinäkuinen Perinneviikonloppu sekä suositut Muksut museossa -päivät, mutta myös aivan uutta ohjelmaa.
”Pidämme tänä vuonna ensimmäistä kertaa aikuisille suunnatun Katoavan kansanperinteen illan, jonka teemana on terva. Syksylle on myös tulossa uusi Syyspäivät-tapahtuma. Syyspäivillä olemme toisena päivänä iltapainotteisesti auki ja ohjelmassa on muun muassa kummitustarinoita pirtin hämärässä. Tapahtumaviikonlopussa esiin pääsee myös muu syksyinen talonpoikainen perinne”, Turkansaaren museolehtori Emmi Haaraoja kertoo.
Turkansaaren varsinaista syntymäpäivää juhlitaan elokuun 9. päivä Turkansaari 100 -juhlassa, jolloin alueelle on vapaa pääsy ja ohjelmassa on päivän täydeltä kansanmusiikkia ja -tanssia.
Turkansaari 100 -sukat lämmittävät
Turkansaaren ulkomuseon sadas kesä kunnioittaa monipuolisesti paikan pitkää historiaa.
Remontissa ollut Parttuaisen metsäkämppäkartanon talli avautuu tulevana kesänä kävijöille, ja sen uusi näyttely kertoo savotta- ja metsätyökulttuurista ja erityisesti hevosten roolista metsätyömailla. Juhlavuoden kunniaksi Turkansaaressa ladotaan ja poltetaan heinäkuussa parin vuoden tauon jälkeen myös historiallinen tervahauta.
”Viimeksi tervahautaa on poltettu vuonna 2021. Palaminen tulee kestämään noin viikon verran”, Haaraoja sanoo.
Syntymäpäivien kunniaksi Turkansaaressa poltetaan kesällä tauon jälkeen historiallinen tervahauta.
Käsityötaitoja arvossa pitävä Turkansaari saa omat 100-vuotisjuhlavillasukat, jotka on toteuttanut Taito Pohjois-Pohjanmaa ry osana Oulu2026-hanketta Neuleita Euroopan reunalta. Sukkien malli on valittu Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:n järjestämässä kilpailussa.
”Sukat paljastetaan kesän avajaistapahtumassa. Neulemallissa on mukana Turkansaaren kirkon koristeiden elementtejä, jotka on muutettu neulekuvioksi”, Haaraoja kuvailee.
Turkansaari 100 -sukat pääsee neulomaan itse Taito Pohjois-Pohjanmaan tekemien tarvikepakkauksien avulla. Haaraoja toteaa tällaisen käsityötaitojen ylläpidon sopivan hyvin Turkansaaren henkeen – unohtamatta sitä, että vanhoissa rakennuksissa kulkiessa lämpimät villasukat tulevat usein tarpeeseen.
Vanha kartta johti kirkon jäljille
Turkansaaren museoalueen syntymäpäivänä pidetään 9. elokuuta 1925, jolloin Turkansaaren kirkko vihittiin uudelleen käyttöön. Alun perin se rakennettiin Turkansaareen vuonna 1694. Arkkitehtuurinsa perusteella on arvioitu, että kirkko on toiminut alkujaan kalastajakirkkona. Turkansaaren ylävirrassa toimi tuohon aikaan Turkan lohipato.
”Turkan lohipato menetti merkitystään 1800-luvun alussa, ja tiedämme että vuonna 1814 kirkkorakennus myytiin Turkansaaresta. Hirret siirretiin Oulun keskusta-alueelle Raatinsaareen, jossa kirkkorakennus hirsineen toimi varastoaittana”, Emmi Haaraoja kertoo.
Kirkko ehti olla Raatinsaaressa yli 100 vuotta. Siitä kuitenkin kiinnostui maatalousministeri Östen Elfving, joka vietti kesiään vaimonsa kotiseudulla Oulujoen varressa. Kotiseututiedosta ja alueen elämästä kiinnostunut Elfving löysi tilansa papereista vuoden 1797 kartan, jossa Turkansaaren kohdalla oli merkintä “bönehus” eli rukoushuone.
”Toimeliaana miehenä Elfving päätti ryhtyä selvittämään asiaa.”
Turkansaaressa suoritettiin tutkimuksia ja kirkon alkuperäisestä paikasta saatiin todisteet. Kirkon hirsistä taas löydettiin kirkonmiesten kaiverruksia. Elfving osti kirkon, ja talvella 1922 hirret siirrettiin jäitä pitkin talonpoikien avulla takaisin Turkansaareen.
Turkansaaren museoalueen syntymäpäivänä pidetään 9. elokuuta 1925.
Elfvingin apuna kirkon uudelleenrakennuksen suunnittelussa oli kansatieteilijä Samuli Paulaharju. Kirkon nykyiset värit saivat tarinan mukaansa inspiraationsa siitä, kun Elfving näki nuoria neitoja Peräpohjolan kansallispuvuissa ja tahtoi siitä värit kirkon sisustukseen.
”Turkansaaren kirkko on edelleen aktiivisesti käytössä ja paikan alkuperäisenä rakennuksena meidän helmemme. Se on elävä kirkko edelleen, kesäsunnuntaisin on messuja ja jonkin verran pidetään esimerkiksi häitä”, Haaraoja kertoo.
Haaraoja toteaa, että kirkon saaminen takaisin paikoilleen on ollut monen onnekkaan sattumuksen summa. Samalla Elfving pääsi toteuttamaan haavettaan: että pohjoiseen saataisiin Seurasaaren kaltainen ulkomuseoalue.
”Elfving menehtyi jo 1930-luvulla, mutta 1960-luvulla Turkansaaren säätiö jatkoi ulkomuseoalueen perustamista. Säätiössä toimi Elfvingin tytär, joka jatkoi isänsä jalanjäljissä.”
Säätiö lahjoitti museon Oulun kaupungille vuonna 1989.
Turkansaari on tunnettu monipuolisista tapahtumistaan, joissa löytyy koettavaa kaikenikäisille.
Maailma muuttuu nopeasti
Turkansaaren ulkomuseon toimintaa tuodaan tänä vuonna esiin myös uudistetun brändin kautta. Haaraoja kertoo, että brändi lähti vahvasti jo olemassa olevasta tunnelmasta ja tekemisen meiningistä, mitä Turkansaaren väki on jo tehnyt viestinnässään ja toiminnassaan.
”Brändi ei sinänsä mullista mitään, vaan pikemmin kirkastaa jo olemassa olevaa.”
Turkansaaren ulkomuseon merkityksen Haaraoja näkee suurena paikallishistorian kannalta. Museoalueella on monia rakennuksia ja esineitä, jotka siirretty eri puolilta Oulujoen vartta ja Pohjois-Pohjanmaan aluetta.
”Ne kertovat nykyajan ihmisille entisajan elämänmenosta, kansankulttuurista ja rakennushistoriasta. Monista asioista ei ole kuitenkaan niin paljonkaan aikaa, ja museo tarjoaa myös mahdollisuuden ihmetellä aika nopeastikin muuttunutta maailmaa.”
Lisäksi Turkansaari itsessään on kaunis paikka, jonne moni tulee vierailulle joka kesä, Haaraoja toteaa hymyillen. 100-vuotisjuhlinnan järjestelyssä on iso työ, mutta Turkansaaressa odotetaan jo innolla kesää sekä sen mukavia tapahtumia ja kohtaamisia museossa vierailevien kanssa.
”Jatkamme ylpeästi kohti seuraavaa 100 vuotta samalla hyvällä menolla, jolla työtä on tehty läpi ulkomuseon historian.”