Toivoniemen sauna oli tärkeä kohtaamispaikka – yleisötilaisuus valaisee saunan historiaa
Toivoniemen yleinen sauna hiljeni vuosia sitten, mutta muistot siitä elävät vahvasti. Kuvassa saunaa käsitelleen Oulun yliopiston kulttuuri- ja historiatieteiden projektikurssin opiskelijoita ja opettajia: Lauri Kallinen, Riikka Isoaho-Nousiainen, Marjo Juola, Ruusu Markus, Kirsi Laurén, Mirva Kangas ja Aleksi Lindberg. Kuvat: Juuso Haarala
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Toivoniemen sauna on merkittävä osa paikallista kulttuuriperintöä. Saunan historiaa ja muistitietoa on koottu tänä syksynä yhteen Oulun yliopiston kulttuuri- ja historiatieteiden projektikurssilla. Kurssin löydöksiä esitellään ensi viikolla Oulun taidemuseolla avoimessa yleisötilaisuudessa.
Saunan jälkeinen virkistävä limppari, pelottava kuppaaja ja mukavat kohtaamiset muiden saunojien kanssa löylyjen äärellä – muun muassa tällaisia muistoja liittyy vuosina 1955–1989 toimineeseen Toivoniemen yleiseen saunaan. Kyseessä oli myös monipuolinen työllistäjä ja ennen kaikkea paikka, jossa yhteisöllisyys kukoisti aina toiminnan päättymiseen saakka.
Toivoniemen yleisen saunan historia ja merkitys paikallisille on päässyt tänä syksynä tutkimuksen kohteeksi Oulun yliopiston kulttuuri- ja historiatieteiden projektikurssilla. Siinä aihetta on lähestytty useasta eri näkökulmasta ja menetelmillä, esimerkiksi muistitiedon keräämisen ja arkeologian keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa ihmisten haastattelemista, historiallisiin lähteisiin tutustumista ja saunan ympäristön tutkimista.
Kurssin vastuuopettaja, kulttuuriperinnön yliopistolehtori Kirsi Laurén kertoo, että kurssin sisältö on lähtenyt tarpeesta lisätä työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden projektiosaamista. Tieteenalat toimivat yhdessä omien lokeroidensa sijaan. Myös kurssilla kerätty tieto pääsee laajasti esille ensi viikolla Oulun taidemuseossa pidettävässä yleisötilaisuudessa sekä podcastin muodossa.
”Toivoniemen sauna valikoitui kurssin aiheeksi, koska koimme sen olevan oululaisia yleisesti kiinnostava. Se on myös kulttuuriperinnöltään todella kiehtova, ja saunakulttuuri on nyt muutenkin paljon esillä. Kerätty tieto ei jää yliopiston sisälle, vaan se tuodaan kaikille oululaisille yhteistyössä Oulun taidemuseon kanssa”, Laurén sanoo.
Laurénin lisäksi kurssilla ovat opettaneet Tiina Suopajärvi, Marjo Juola ja Riikka Isoaho-Nousiainen.
Tavallisen ihmisen historiaa
Toivoniemen yleisen saunan saloihin ovat projektikurssilla olleet perehtymässä historian opiskelijat Ruusu Markus, Aleksi Lindberg, Lauri Kallinen ja arkeologiaa opiskeleva Mirva Kangas. Markus on toiminut kurssilla muistitiedon ryhmässä, Lindberg podcastista ja mediayhteistyöstä vastaavassa viestinnän ryhmässä, Kallinen historian ryhmässä ja Kangas arkeologian ryhmässä.
Toivoniemen yleistä saunaa on kurssilla tutkittu lukuisin eri menetelmin, esimerkiksi vanhoihin lähteisiin tutustumalla.
Toivoniemen sauna ei ollut nelikolle ennestään tuttu, mutta he kertovat paneutuneensa aiheeseen mielellään. Projektikurssissa heitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus käytännönläheiseen työskentelyyn.
”On palkitsevaa, kun tietoa pääsee etsimään arkistoihin. Se on vaihtelua tyypilliselle kirjatentti-kurssisuoritukselle. Yleinen sauna on myös aihe, joka kosketti suurta osaa entisajan kaupunkilaisista. Kyseessä on tavallisen ihmisen historiaa”, vanhoihin lehtiartikkeleihin ja muihin aineistoihin kurssilla perehtynyt Kallinen miettii.
Syyskuussa alkanut kurssi on ehtinyt paljastaa monenlaista kiinnostavaa Toivoniemen saunan historiasta ja merkityksestä, niin sen toiminnasta kuin itse rakennuksestakin. Kurssilaisille on esimerkiksi selvinnyt, että sauna on toiminut pidempään kuin alun perin ajateltiin. Saunakäyttöön rakennus otettiin hyvin pian rakentamisen jälkeen, vuonna 1955.
”Rakennuksen rakentamisen lähtökohtana oli kellarikerroksen lämpökeskus, josta Toivoniemen länsipuolen pistetalot lämmitettiin. Se on ollut paikkana todella kiinteä osa paikallisten elämää”, Kangas kertoo.
Ruusu Markus, Lauri Kallinen, Aleksi Lindberg ja Mirva Kangas tutustuivat yliopiston kurssin myötä Toivoniemen yleiseen saunaan ensimmäistä kertaa. He mainitsevat pitävänsä eniten puusaunan löylyistä.
Saunan yhteydessä toimi pesula, ja siellä oli mahdollisuus kuppaukseen – kuppaaja pelottikin erästä haastateltua tämän ollessa lapsi. Myös esimerkiksi saunottaminen oli Toivoniemen saunan toiminnan aikaan aivan oma työtehtävänsä. Rakennuksessa lapsena myyty limonadi on jäänyt kokemuksena mieleen, sillä sitä ei muualta saanut.
”Monelle haastateltavalle Toivoniemen sauna on ollut nimenomaan yhteisöllinen paikka, ja nykyäänkin kaivataan siellä ollutta yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia”, saunasta haastatteluja tehnyt Markus huomioi.
Muistellen ja keskustellen
Kulttuuri- ja historiatieteiden projektikurssi Toivoniemen yleisestä saunasta huipentuu ensi viikon tiistaina Oulun taidemuseolla pidettävään esittelytilaisuuteen, jossa kurssilaiset esittelevät ryhmien keräämää tietoa. Kirsi Laurén uskoo, että esille nousee myös asioita, joita oululaiset eivät ole aiemmin tienneet.
”Samalla pääsee näkemään, miten tällaisia aiheita tutkitaan.”
Markus, Lindberg, Kallinen ja Kangas kertovat, että tapahtumasta on tulossa mukava keskusteluhenkinen tilaisuus, jossa voi niin ikään jakaa omia Toivoniemen saunaan liittyviä muistojaan. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus myös kohtaavat, kun pohditaan, mikä on yleisten saunojen tilanne Oulussa tänä päivänä.
”Tilaisuus tulee olemaan varmasti kiinnostava etenkin heille, joille Toivoniemen sauna on tuttu. Yleiset saunat ovat kovasti nosteessa, ja nyt on hyvä tilaisuus tutustua niiden historiaan”, Lindberg sanoo.
Mikäli yleisötilaisuuteen ei pääse paikan päälle, kurssin löydöksistä saa tietoa myös viestintäryhmän tuottamasta podcastista.
Esittelytilaisuus järjestetään Satula-salissa Oulun taidemuseolla 11. marraskuuta kello 17–19.