Tasa-arvoa vaaliva Kaarina Kailo saunoo romanttisella Jäälinojalla
Kesä on teksteissään tuotteliaalle Kaarina Kailolle lepo- ja ulkoilma-aikaa. Kuvat: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Jääli ei kuitenkaan ole ollut ainoa kotipaikka Kaarina Kailon elämäntien varrella. Hän on kotoisin Helsingistä, lisäksi Kailo asui Sveitsissä ja Kanadassa yhteensä 25 vuotta.
Kailon cv on lähes kolmekymmentäsivuinen kirjoittamisineen, akateemisine ansioitumisineen ja julkaisuineen. Siellä on mainittuna muuan muassa vakituinen virkansa Montrealin Concodia-yliopistossa naistutkimuksen oppineessa Simone de Beauvoir -instituutissa yhdeksän vuoden ajan.
”Äitini dementoitui ja koin tärkeäksi siksi palata Suomeen auttamaan siskoani hänen hoitamisessaan. Naistutkimuksen professuuriin valituksi tuleminen mahdollisti paluuni kotimaahan. Kaipasin myös saunaa ja Suomen luontoa. Niin luovuin akateemisesta urastani Kanadassa”, Kailo kertoo.
Montrealin hotelleissa saunomassa
Kailo koki Montrealin-aikoinaan työperäisen loppuunpalamisen, jonka hän kertoo syntyneen säästötoimien takia. Siitä alkoi hänen saunauransa mistä on syntynyt kolme kirjaa. Neljäs on talvella tulossa Oxfordin yliopiston kustantamana ja viides odottaa julkaisua Basam Books -kustantajalta.
Kailo alkoi parantaa ylirasitustaan saunomalla.
”Kiersin sitten Montrealin hotelleissa saunomassa. Sauna on minulle mielenterveyden kehto.”
Alkuperäiskansoihin Kailo tutustui Pohjois-Kanadassa Quebecin yliopiston apulaisprofessorina. Hän vietti intiaaniyhteisössä Montrealissa yhdeksän vuotta. Siellä Kailo löysi intiaanien hikoilumajat, jotka ovat osin verrannolliset suomalaisille saunoille.
”Hikoilumajat ovat henkisiä ryhmäterapeuttisia tiloja ja ihmettelen miksi Suomessa ei käytetä saunaa samoin: meillä on niin paljon alkoholi- ja väkivaltaongelmaa. Saunat ovat mielenterveyden tyysssijoja. Hikoilumajoja pidetään vankiloissakin ja ne ovat osoittautuneet tärkeiksi päihdeongelmien torjumisessa.”
Kaarina Kailo löysi Jäälinojan kodikseen vahingossa.
Nykyään saunoista puhutaan Kailon mielestä liikaa designin ja koristekivien näkökulmista ennemmin kuin perinne-ekologisesti. Ei hän kuitenkaan pakonomaisesti paheksu kerrostalojen sähkösaunoja. Sen sijaan hän toivoo yhteissaunojen yleistymistä.
”Lenkkisaunat rivitalojen yhteydessä edistäisivät yhteisöllisyyttäkin”, hän huomauttaa.
Vapaa edistämään rauhan sanomaa
Ouluun Kailo tuli vuonna -99 ja avioitui. Nykyisin hän on leski. Jäälinojan varrella hän on asunut omakotitaloa ja saunamökkiä 20 vuotta. Seudun Kailo löysi vahingossa.
”Jäälinoja on Oulun romanttisinta seutua”, Kailo mainitsee.
Kailo on toiminut myös naistutkimuksen professorina Oulun yliopistossa ja Suomen Akatemian varttuneena tutkijana, vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna ja nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa luottamushenkilönä.
Nyt kun Kailo ei ole enää työelämässä, kokee hän olevansa vapaa edistämään syvällisesti itselleen aidosti tärkeitä elämänalueita: laaja-alaisen tasa-arvon sanomaa sekä viestiä matriarkaalisten kulttuurien merkityksestä ja rauhanomaisten yhteiskuntien edistämisestä. Niihin hän on tutustunut henkilökohtaisesti ja esimerkiksi vanhuksia matriarkaalisissa kulttuureissa hän kertoo kunnioitettavan suuresti.
”Tutkijaverkostoni kautta minulle on suotu tietoa luonto- ja vähemmistöystävällisistä kulttuureista. Ajattelen, että minulla on velvollisuus jakaa sitä. Olen ikuinen maailmanparantaja, siksi lähdin politiikkaankin, vaikka koenkin olevani enemmän taiteilija kuin perinteinen poliitikko. Haluan kertoa, että patriarkaatti ei ole luontainen tai ainoa vaihtoehto yhteiskuntamallina, esimerkiksi nykyisen Ukrainan alueella vanhassa Euroopassa koettiin 3 000 vuotta rauhaa. Äitijumalat olivat henkisen elämän keskiössä eikä haudoista ole löytynyt aseita tai eriarvoisuudesta kertovia esineitä.”
Saunamökistään Kailo pääsee Jäälinojaan uimaan.
Kailo lisää, että Sumatralla ei tunneta jakoa miesten talouteen ja naisten hoivaan.
”Kaikki sukupuolet siellä samaistuvat äidilliseen huolenpitoon. Islam ja matriarkaatti yhdistyvät kulttuurissa ilman konfliktia.”
Kesäkuussa Kailo piti Oulun pääkirjastolla näyttelyn tilkkutöistään, jotka olivat osin peräisin hänen Pohjolan mytologia -kirjansa kuvituksista. Muuten kesä merkitsee tuotteliaalle taukoa kirjoittamisesta ja yleensä taiteellisista töistä.
”Kerään mustikoita ja teen vihtoja. Suomen kesä on harvinaisen ihana, sellaista riemujuhlaa ei koe Kanadassa tai Sveitsissä”, tietää Kailo.
Saunavihdan tekeminen on hänelle meditatiivinen, terapeuttinen tapahtuma.
”Se laskee verenpainetta kuten koiran rapsuttaminenkin”, Kailo huomioi.