Pohjois-Pohjanmaan museo sai kokoelmiinsa lahjoituksena ilmakitaran
Stonehenge eli yhdysvaltalainen Lloyd Weema on ollut ilmakitaransoiton MM-kisojen vakiokalustoa. Kuvassa hän lavalla MM-finaalissa 2023. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Museotyöhön kuuluu nykyään olennaisesti myös aineettoman kulttuuriperinnön taltiointi. Pohjois-Pohjanmaan museo sai viime viikolla ilmakitaran lahjoituksena kansainvälisesti tunnetulta ilmakitarataiteilijalta Lloyd ”Stonehenge” Weemalta.
Yhdysvaltalainen ilmakitaristi Lloyd ”Stonehenge” Weema lahjoitti viime viikolla Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin ilmakitaransa, jolla hän on soittanut useissa kansainvälisissä kilpailuissa, muun muassa ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskilpailuissa Oulussa. Weema on viihtynyt viime aikoina kaupungissa myös ilmakitarakisojen ulkopuolella työskennellessään Lipporannassa toimivassa The World Music School AIRissa eli maailman ensimmäisessä ”ilmavan musiikin” koulussa.
Lahjoitus liittyy museon työhön elävän ja aineettoman kulttuuriperinnön tallentajana. Aineeton kulttuuriperintö pitää sisällään perinteet, taidot, tavat ja ilmiöt, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle ja muovautuvat ajassa. Museoiden tavoitteena on varmistaa, että myös yhteisöille tärkeät, mutta fyysisesti näkymättömät perinteet säilyvät osana kulttuuriperintöämme.
Kilpailu ilmakitaran soitossa on yksi Pohjois-Pohjanmaan museon tallentamista aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöistä. Se on saanut alkunsa Oulusta ja levinnyt ympäri maailmaa. Weeman lahjoitus konkretisoi sen, miten aineeton kulttuuriperintö yhdistää ihmisiä ja ylittää maiden rajat.
Vastuumuseotutkija Johanna Latvamäki vastaanotti Lloyd "Stonehenge" Weeman ilmakitaralahjoituksen Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin. Luovutus tapahtui Lipporannan The World Music School AIR -rakennuksessa eli maailman ainoassa ilmakitarakoulussa. Kuva: Heini Harju-Könnö
Weemalle on kunnia lahjoittaa kitaransa museolle ja päästä osaksi hänelle tärkeän ilmiön tallentamista.
”Ilmakitarakilpailuissa on kyse paitsi voittamisesta, nimenomaan kuulumisesta yhteisöön. Olen todella innoissani siitä, että olen osa tätä isoa tarinaa, se on mieletön tarina olla mukana”, hehkuttaa Weema.
Lahjoituksesta huolimatta Weeman ura ilmakitaristina jatkuu tulevaisuudessakin.
”Olen aloittanut jo uuden kitaran rakentamisen, tietenkin täällä Oulussa, koska täällä on niin puhdas ilma.”
Ilmakitara luetteloidaan museon sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään aivan kuten valokuvat, arkistoaineistot ja muut museoesineet. Esille se pääsee ensimmäisen kerran museo- ja tiedekeskus Tiiman näyttelyiden avautuessa vuoden 2026 syksyllä.
”Museossa nähdään, että ilmakitara on yhtä arvokas museo-objekti kuin fyysinen esine. Vaikka soitinta ei voi nähdä eikä koskettaa, se kantaa mukanaan tarinoita siitä, kuka sitä on soittanut, missä ja milloin, ja mihin historialliseen kontekstiin ilmiö liittyy”, kertoo vastuumuseotutkija Johanna Latvamäki Pohjois-Pohjanmaan museolta.
Ilmakitarointiin kuuluu myös fyysistä materiaalia, kuten kilpailijoiden käyttämää rekvisiittaa. Kuva: Heini Harju-Könnö
”Tallennamme yhdessä yhteisömme kanssa ilmaa. Se ei vie tilaa, eikä sen säilyttämisestä tule kustannuksia. Silti se kertoo valtavasti siitä, keitä me olemme ja miten kulttuuri elää ja muuttuu”, Latvamäki jatkaa.
Museon strategiana on kehittää ekologista, sosiaalista ja kulttuurisesti kestävää museotyötä. Lahjoitus tukee tätä tavoitetta ja avaa mahdollisuuksia uusille ilmiöpohjaisen tallentamisen käytännöille.
”Museomme haluaa toimia suunnannäyttäjänä koko museokentällä ja tehdä yhteistyötä yhteisöjen kanssa elävän perinnön säilyttämiseksi. Haluamme myös olla mukana luomassa museoalalle uusia käytänteitä”, Latvamäki kertoo.