Oulun teatteri vetoaa: nuorten tasa-arvoinen kulttuurikasvatus on turvattava
Oulun teatteri on ollut mukana Taidetestaajat-ohjelmassa sen perustamisesta, vuodesta 2017 lähtien. Tähän mennessä Oulun teatteri on avannut ovensa jo yli 20 000 yläkoululaiselle. Toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen muistuttaa, että kyseessä on kansallinen ponnistus, jonka päättyminen jättäisi pysyvän aukon nuorten kasvuympäristöön. Kuvituskuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun teatterikin ottaa kantaa lasten ja nuorten Taidetestaajat-hankkeen rahoituksen puolesta. Hanke on päättymässä kesällä 2027 ja sen jatko nähtäisiin tärkeäksi turvata.
Suomen suurimman kulttuurikasvatusohjelman, Taidetestaajien, valtakunnallinen rahoitus päättyy kesällä 2027. Tämä uhkaa katkaista tuhansilta nuorilta pääsyn taiteen maailmaan – ellei valtio astu esiin. Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen pitää ohjelmaa välttämättömänä nuorten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
”Suomi, ja erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta Pohjois-Suomi, tarvitsee Taidetestaajien kaltaisen kulttuurikasvatusohjelman, joka takaa tasa-arvoisesti kaikille nuorille pääsyn taiteen pariin. Nuoret tarvitsevat tässä ajassa toivoa ja digitaalisuuden sijaan läsnäoloa, ja sitä taideorganisaatiot heille tarjoavat”, Moilanen toteaa.
”Teatteri on yhdessä kokemisen, empatian harjoittelun ja oman maailmankuvan reflektoimisen paikka, joka tukee nuoren kasvua”, hän lisää.
Ohjelmalla tärkeä pedagoginen merkitys
Haukiputaan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Marjukka Pyrrö on saanut todeta Taidetestaajien merkityksen aitiopaikalta vuodesta 2017 lähtien. Hän korostaa vierailujen syvää pedagogista merkitystä:
”Kahdeksas luokka on erittäin hyvä ikä taidetestaajille, kun nuoret opettelevat itsenäisyyttä ja vastuuta. Kahdeksasluokkalaiset keskittyvät koko lukuvuotensa ajan äidinkielen opetuksessa oman mielipiteen esittämiseen ja kielellä vaikuttamiseen muun muassa arvioiden, väittelyiden ja mielipidepuheenvuorojen muodossa”, Pyrrö kertoo.
Kyse on kriittisestä ajattelusta ja omien tunteiden sanoittamisesta – elämäntaidoista, joita tarvitaan työelämässä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.
”Taidetestaaminen tukee näitä sisältöjä, kun taidetestaaja pääsee antamaan oman arvionsa taide-elämyksen jälkeen. Taide joko säväyttää tai ei, mutta jotain tapahtuu nuoren mielessä”, hän tarkentaa.
Käsitys elämästä ja kaupunkikuvasta avartuu
Monelle nuorelle Taidetestaajat on ainoa kosketus taideinstituutioihin, jotka sijaitsevat kauppakeskusten ulkopuolella. Teatterivierailu avartaa siten käsitystä niin kaupunkitilasta kuin ammattimahdollisuuksistakin.
”Suurin osa 15-vuotiaista ei ole käynyt teatterissa. Moni ei tiedä, missä Oulussa sijaitsee teatteri, kaupunkikirjasto Saari tai kulttuuritalo Valve”, Marjukka Pyrrö kertoo.
Kaupunkikuvan avartumisen lisäksi vierailut avaavat nuorille uusia näkymiä myös työelämään. Kulttuurilaitos näyttäytyykin nuorille monipuolisena ja konkreettisena työllistäjänä:
”Esittävän taiteen äärellä nuoret ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon ammatteja teatteriin mahtuu, kuinka paljon teatteri työllistää ihmisiä”, hän lisää.
Myös teatteri oppii nuorilta
Koulujen huoli ohjelman päättymisestä on välittynyt vahvasti myös Oulun teatterin yleisötyövastaava Heidi Jäärnille, joka koordinoi Taidetestaajat-yhteistyötä.
”Toiminnan päättyminen huolettaa laajasti yhteistyökoulujemme opettajia”, Jäärni sanoo.
Jäärni korostaa, että nuoret ovat myös teatterille erityisen merkityksellinen kohderyhmä. Ohjelma tarjoaa teatterille mahdollisuuden kehittyä ja oppia nuorten kohtaamista.
”Ohjelma ei ainoastaan tuo nuoria teatteriin, vaan se auttaa meitä kehittämään tapaamme kohdata heidät. Taidetestaajat-ohjelma mahdollistaa pitkäjänteisen yleisötyön, jonka keskiössä on nuorten omien kokemusten kuuleminen”, Jäärni kertoo.
Jo yli 20 000 taidetestaajaa
Oulun teatteri on ollut mukana Taidetestaajat-ohjelmassa sen perustamisesta, vuodesta 2017 lähtien. Tähän mennessä Oulun teatteri on avannut ovensa jo yli 20 000 yläkoululaiselle.
Toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen muistuttaa, että kyseessä on kansallinen ponnistus, jonka päättyminen jättäisi pysyvän aukon nuorten kasvuympäristöön:
”Mikäli Taidetestaajat ei jatku, päättyy todella merkittävä kansallista taideosaamista ja nuorten osallisuutta rakentava toiminta. Tilanne johtaisi siihen, että vain harvat lapset ja nuoret pääsevät jatkossa taiteen pariin. Taidekasvatuksen määrä kouluissa on ollut selkeästi laskusuuntainen, joten Taidetestaajia tarvitaan kipeästi”, Anu-Maarit Moilanen vetoaa
