Oulun taidemuseon suurnäyttely avaa ainutlaatuisen ikkunan saamelaiseen historiaan ja kulttuuriin
Outi Pieskin installaatiossa on esillä saamelaisnaisten jo lähes unohduksiin joutuneita sarvilakkeja. Vasemmalla näyttelyn kuraattorit Áilu Valle, Fredrik Prost ja Inga-Wiktoria Påve. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun taidemuseon historian suurin kansainvälinen näyttely, saamelaista taidetta ja duodjia eli saamenkäsitöitä esittelevä Eanangiella – Maan kieli avataan perjantaina. Kevääseen asti koko museon täyttävä kokonaisuus on yli kuuden vuoden laajan yhteistyön tulos.
Eanangiella – Maan kieli -näyttelyssä on mukana kaikkiaan 76 taiteilijan ja duojarin töitä, yhteensä yli 120 teosta. Mukana on saamelaista nykytaidetta, saamenkäsitöitä eri sukupolvilta, ääni- ja videoteoksia sekä taidehistoriallisia teoksia. Näyttelyyn sisältyy myös kansainvälinen Sápmi Triennale -kiertonäyttely.
Näyttelyn nimi, Eanangiella eli Maan kieli, viittaa luontoon, sillä suuri osa saamelaisiin käsitöihin käytetystä materiaalista on peräisin luonnosta.
Oulun taidemuseon yläkerrassa näyttely on avoinna 19. huhtikuuta saakka, alakerrassa hieman pidempään.
Kullakin näyttelyn huoneella on oma teemansa.
Suurnäyttely on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Näyttelyä alettiin suunnitella jo yli kuusi vuotta sitten, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Oulun kulttuurisäätiö ja Oulun taidemuseo. Yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Oulu Sámit ry.
”Tämä on suuri yhteinen ponnistus ja laajalle ulottuneen yhteistyön tulos. Näyttelyn järjestelyjen parissa on työskennellyt kaikkiaan yli sata ihmistä”, näyttelyn koordinaattorina toiminut Oulun taidemuseon kuraattori Selina Väliheikki kertoi perjantaina avajaisten alla. Näyttelyn kokoamisessa ovat auttaneet museot ja muut taide- ja kulttuuriorganisaatiot koko laajalta saamelaisalueelta yli valtionrajojen.
Maarit Maggan juhlatakeista koottu installaatio kunnioittaa saamelaisia esivanhempia.
Anders Sunnan installaatio pureutuu kolonialistiseen historiaan ja kysymyksiin maan omistajuudesta.
Näyttelyn kuraattorit ovat saamelaiset taiteilijat Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost ja Áilu Valle, jotka tulivat näyttelyvalmisteluihin mukaan kaksi vuotta sitten. He vastasivat näyttelyn taiteellisen kokonaisuuden kokoamisesta teemoittain.
”Tuntuu ihan uskomattomalta, että olemme tänään tässä. Olemme hyvin tyytyväisiä työmme lopputulokseen ja kiitollisia Oulun taidemuseolle ja Oulun kulttuurisäätiölle tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta”, Prost sanoi.
Kuraattorit Inga-Wiktoria Påve, Fredrik Prost ja Áilu Valle ovat tehneet näyttelyyn yhteisen teoksen, joka yhdistää saamelaiskulttuuriin viittauksia japanilaisesta samurai-kulttuurista. Påve vastaa teoksen asuista, Prost kasvonaamiosta ja Valle musiikista.
Yläkerrassa on esillä muun muassa Hildá Länsmanin taidokkaita töitä.
Näyttelyn huoneet jakautuvat seitsemään eri teemaan, joiden kautta saamelaisuutta ja sen historiaa lähestytään. Näyttelykierros on tarkoitettu aloitettavaksi museon alakerrasta, jossa perehdytään ensin esivanhempiin ja muistojen polkuihin. Muut teemat ovat maailmojen välissä, maa, vihreä kolonialismi, hengellisyys ja elämän koristeet.
Arktiset olosuhteet näkyvät saamelaisessa taiteessa ja käsitöissä. Etualalla Inga-Wiktoria Påven Skuvdu (2019).
Lova Lundbergin tekemät saappaat on ommeltu käsin poron säärihanahasta, villakankaasta ja käsin parkitusta poronnahasta.
Arktiseen miljööseen tarkoitetut duodjit eli saamenkäsityöt avaavat näyttelykävijälle perinteistä saamelaista arkea.
”Ne tarjoavat taiteellisen, mutta myös hyvin käytännöllisen näkymän saamelaiseen elämäntapaan”, kuraattori Inga-Wiktoria Påve totesi ja huomautti, että esimerkiksi näyttelyssä esillä oleva Outi Pieskin suuri saamelaisnaisten sarvilakkien kollaasi pelasti jo lähes sukupuuttoon kuolleen saamelaisperinteen.
”Hänen taiteensa ja tutkimustyönsä ansiosta saamelaiset ovat alkaneet jälleen käyttää sarvilakkeja julkisissa tilaisuuksissa.”
Outi Pieskin näyttävässä kollaasityössä on esillä 47 löydettyä sarvilakkia.
Tomas Colbengtson on tuonut näyttelyyn tekemänsä saamelaisrummun, jota hän kannustaa näyttelyn yleisöä kokeilemaan.
Näyttelykokemusta täydentää runsas oheisohjelma, joka koostuu esimerkiksi työpajoista, monikielisistä opastuksista ja musiikista.
Eanangiella – Maan kieli -näyttelyn avoimet avajaiset perjantaina 16. tammikuuta klo 17–20. Näyttely on avoinna kevääseen asti ja suljetaan porrastetusti: yläkerta 19. huhtikuuta ja pohjakerros 3. toukokuuta 2026.