Oulun taidemuseolla avautuu näyttely Tahto ja taito – lähikuvassa tämän seudun 1900-alkuluvun taiteilijanaisia

Kuva vuodelta 1917, jossa taiteilija Lyyli Moisio, myöhemmin tunnettu nimellä Lyyli Kaurila, on opiskelutovereineen Ateneumissa. Kuva: Luuppi/arkistot

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tahto ja taito -näyttely raottaa näkymiä Pohjois-Pohjanmaan alueelle kytkeytyvien taiteilijanaisten tuotantoon ja elämään.

”Näyttelyn lähtökohtana oli Oulun taidemuseon vuonna 2017 käynnistämä tutkimushanke, jossa kartoitetaan viime vuosisadan vaihteeseen ajoittuvia, toimialueeseemme eli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun linkittyviä taiteilijanaisia”, kertoo Oulun taidemuseon kuraattori Selina Väliheikki.

Hankkeen käynnistäjinä ovat olleet kokoelma-amanuenssit Tarja Kekäläinen ja Katariina Kemppainen, joiden keräämä tutkimusaineisto on toiminut näyttelyn pohjana.

”Tutkimuksen edetessä olemme saaneet kohdata taidetta tehneiden naisten kirjon: joka käänteessä on putkahtanut esiin uusia taiteilijoita. Tutkimus ei tietenkään pääty näyttelyyn, päinvastoin, toivomme saavamme sen kautta yleisöltä vinkkejä varhaisista taiteilijoista, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi”, Väliheikki jatkaa.

Olga Nordström maalaa Irmeli Vuopohjan muotokuvaa ateljeessaan 1952.

Kytkös tälle seudulle

Näyttelyssä esiteltävät taiteilijat ovat Hilja Tolvanen (1879–1959), Laila Karttunen (1895–1981), Lyyli Kaurila (1896–1987), Karoliina Otava (1901–1990), Olga Nordström (1902–1981) ja Hilja Palomäki (1902–1994).

Näyttelyn taiteilijoista jokainen suhtautui taiteen tekemiseen intohimolla, hakeutui ammatillisen koulutuksen pariin ja matkusteli ulkomailla. Taiteen kentällä kutsumusammatissa toimiminen vaati silloin – ja nykyäänkin – rohkeutta ja usein siihen tarvittiin myös kykyä sietää epävarmuutta. Kuvataiteilijanaisista jokainen ratkaisi toimeentuloon liittyvät haasteet omalla tavallaan.

”Jokaisella taiteilijalla on kytkös Ouluun tai Pohjois-Pohjanmaalle ja näyttely rajautuu ajallisesti 1900-luvun alkupuoliskolle ja mukana on taiteilijoita, jotka ovat valmistuneet taidekouluista 1910-20-luvuilla”, taustoittaa Selina Väliheikki.

Kuva vuodelta 1931 Pariisista, jossa hurvittelivat Saimi Törmänen, myöhemmin tunnettu nimellä Karoliina Otava, Elsa Elenius ja Juho Rissanen.

”Taiteilijavalintoihin on vaikuttanut myös tehty tutkimus: mukana on taiteilijoita, joista meille on kertynyt eniten tutkimusmateriaalia tähän mennessä. Lisäksi olemme halunneet valita mukaan erilaisia kuvataiteen tekemisen tekniikoita: näyttelyssä nähdään maalaustaiteen ja taidegrafiikan lisäksi muun muassa miniatyyrimaalauksia ja yksi tekstiili”, hän lisää.

Ehkä jatkoa luvassa

Väliheikin mukaan taiteilijavalintojen tekeminen ei ollut helppoa, etenkin kun uusia taiteilijoita nousi esiin jatkuvasti.

”Tässä on auttanut ajatus, että olemme vasta alussa – toivottavasti tulevaisuudessa tulemme näkemään näyttelyitä taiteilijoilta, joiden tuotannosta tiedämme vasta vähän”, hän pohtii.

Suuri osa näyttelyn teoksista on lainattu yksityiskokoelmista. Mukana on myös teoksia ja esineistöä Hämeenlinnan taidemuseon, Oulun kaupunginarkiston, Oulu taidemuseon sekä Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista.

Näyttelyiden avajaisia vietetään 24.2. klo 17–19. Näyttelyn avaa Seija Jalagin, historian yliopistonlehtori, dosentti, Oulun yliopisto. Lisäksi avajaisissa esiintyy jazzia modernilla otteella tulkitseva Trio Tritonus. Avajaiset ovat kaikille avoin ja maksuton tilaisuus.

Olga Nordström, omakuva, 1947.