Oulun musiikkikenttä tuo jatkuvasti tuoreita tulokkaita – uusi Wiima-duo tähtää kokonaiseen tarinaan

Oulussa varttuneet ystävät Roope Lappalainen (vas.) ja Joona Lehtinen ovat julkaisseet kaksi singleä Wiima-yhtyeellään. Kuva: Iida Mähönen

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Duon haastattelu tehtiin etänä, sillä Joona Lehtinen asuu pääkaupunkiseudulla ja Vaasassa asuva Roope Lappalainen on tämän kevään opiskelijavaihdossa Reykjavíkissa Islannissa.

Wiiman perjantaina 24. helmikuuta julkaistu Fifty Years -single on rakkauslaulu, jossa rakas ihminen on kuin majakka, joka valaisee vaikeimpinakin hetkinä. Laulussa toivotaan, että yhteinen tie jatkuisi vielä 50 vuotta eteenpäin. Koska duo asuu tällä hetkellä kaukana toisistaan, työskentely tapahtuu pääasiassa etänä.

”Nyt kun oon oppinu musiikkituotannosta enemmän, teen kokonaisia tuotantoja valmiiksi. Esittelen ne Roopelle ja sitten sovitaan joku viikonloppu, millon äänitellään. Pyritään tekemään tiiviitä parin päivän äänityssessioita.”

”Pari kolme päivää siinä menee ja 8–12 tuntiakin saattaa kerrallaan vierähtää. Se on mukavaa ja ootan aina innolla niitä viikonloppuja. Me äänitimme loppuvuonna pari kappaletta valmiiksi ja ajoitetaan niitä nyt tässä pitkin kesää julkaistaviksi. Tällä hetkellä Wiima on vielä kokeiluvaiheessa. Koko ajan on kehitytty kaikilla osa-alueilla. Ollaan mietitty myös suomenkielisiä kappaleita… Ja ollaan mietitty, miten saatais parhaiten hyödynnettyä mun lauluääntä.”

Lappalainen tietää, ettei hänen laulusaundinsa ole perinteisen popahtava, kevyt ja kirkas.

”Mulla on tummempi ja matala ääni. Joonan kanssa kokeillaan, miten saisimme ne parhaat puolet esille. Mietitään esimerkiksi sävellajeja ja laulumelodioita.”

Tumma ja täyteläinen laulusaundi voisi olla myös tuleva pop-ilmiö?

”Sehän se onkin tässä hyvä puoli, että kaikki ovet on vielä avoinna. Kun tehdään kahdestaan, niin voidaan hyvin vaikuttaa kaikkeen”, Lappalainen tietää.

Omalla suulla ja tyylillä

Wiiman sanoitukset ovat duon yhteistä käsialaa.

”Aika lailla omalla suulla me tällä hetkellä kirjoitetaan. Jossain vaiheessa totta kai tehdään levy, omakustanteinen tai ei, ja tehdään se enemmän tarinapohjalta. Haluttaisiin tehdä levy niin, että siinä olis kokonainen tarina takana.”

Kappaleet sisältävät huomioita yhteiskunnasta, parisuhteista ja rakkauselämästä.

”Mua kiinnostaa enemmän se, miltä kappale kuulostaa. Kun teen melodioita mietin esimerkiksi sitä, mitkä äänenpainot sopii tiettyihin sanoituksiin”, ajattelee Lehtinen.

Elton Johnin lisäksi pianisti-Lehtinen on ottanut vaikutteita Billy Joelilta ja The Beatlesilta.

Lehtinen kertoo Elton Johnin olevan yksi syy siihen, miksi hän 3–4 vuotta sitten alkoi soittaa pianoa uudestaan.

”Roopekin tietää, että oon aika innokas fani”, lauluntekijä paljastaa.

”Minutkin Elton Johnin musiikki nappasi mukaansa. Oon 26-vuotias, eli toki Elton John on tuttu henkilö, kuuluisuus, ja nyt viimeiset kolme vuotta oon käynyt hänen diskografiaa läpi aina sieltä 1960-luvun lopulta tähän päivään”, Lappalainen kertoo.

Lappalainen on myös ottanut haltuun kitaraa Wiima-projektin musiikintekoa varten.

”Joona hoitaa sävellyspuolen tällä hetkellä, joten kitaransoiton pohjalta mäkin voisin sitten säveltää. Rumpuja soitan myös, mutta kaikista lähinnä mun sydän on laulu”, hän tuntee.

Tunnelmojen tuottamista ja luomista

Musiikkituottajista Lehtinen seuraa ruotsalaista Max Martinia.

”Hän on mielenkiintoinen henkilö monen hittibiisin takana. The Weekndin tuottajia oon myös paljon seurannut. Aina kun tulee joku hyvä biisi, katon ensimmäisenä kuka sen on tuottanut, ja lähden tutkimaan tuotantoa lisää.”

Lappalainen kertoo, että The Weekndin vuoden 2020 After Hours -levyn vaikutteita voi kuulla ainakin Wiiman Forbidden Love -esikoissinglellä.

Wiima on tehnyt monia lauluja, joiden äänityksen ja tuotannon laatu ei ole ollut vielä tarpeeksi hyvää. Aiempia tuotoksiaan kaksikko on ladannut Soundcloudiin, jos sinnekään.

”Parikymmentä biisiä meillä on tehtynä, ja alle viis niistä on masteroituna. Välillä Joona kuuntelee niin tarkkaan, ettei tiedä sittenkään haluaako julkaista. Mutta sitten se on hyvä, että meidän aivot ja työskentelytavat on erilaiset, me keskitytään kuuntelemaan eri asioita, ja se on hyvä. Mulla pyörii enemmän mielessä tarina, teema ja tunnelma”, Lappalainen ymmärtää.

Hän ottaa esille Leevi and the Leavingsin tavan tehdä vastakkaisia tunnelmia.

”Bändillä voi olla aika synkkäkin kappale, mutta ne lauletaan iloisesti. Tai voi olla nopeita melodioita, mutta laulun sanat on traagiset. Oon Joonalle yrittänyt myydä ideaa siitä, että meidän tulevan levyn biisit seuraisi tarinaa, olisi yhtä. Kunhan pääsen Suomeen takaisin täältä vaihdosta, niin aletaan tekemään”, vokalisti innostuu.

”Meillä menee kyllä hyvin taidot ja kiinnostukset yhteen. Ite oon tosiaan niin kriittinen kaikesta, että tarvin Roopen sanomaan välillä, että tää on ihan hyvä, nyt eteenpäin! Mukavaa että Roopea kiinnostaa sanoma ja merkitys, ja tietenki hän osaa laulaa tosi hyvin”, tuottaja kehuu.

Samoja polkuja pitkin

Kaksikko tapasi rippikesänä 2011, yhteisen kaverin kautta. Molemmat kävivät kuitenkin eri leirit.

”Pelattiin jalkapalloa samassa joukkueessa, käytiin sama lukio ja armeijakin käytiin samaan aikaan. Mentiin samoja polkuja pitkin”, Lappalainen kertoo.

Kun on oltu kavereita kauan, siitä on hyötyä myös musiikkia tehdessä.

”Se on hauskaa, että me ehittiin tuntea toisemme seitsemän vuotta, eikä me puhuttu musiikista mitään! Enemmän kiinnosti urheilu ja jalkapallo. Sitte ku oltiin 22–23-vuotiaita, niin Roope herätteli omaa lauluharrastusta ja mä innostuin soittamaan pianoa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen”, Lehtinen sanoo.

Lappalainen kävi aikoinaan laulutunneilla tangokuningatar Johanna Pakosella.

”Myös yhden keikan tein Eldorado-tanssiorkesterin solistina. Nykyään isäni on sen bändin solisti”, Lappalainen hymyilee.

Laulajan paikka siirtyi pojalta isälle, kun Lappalainen lähti opiskelemaan Vaasan yliopistoon.

”Oikeastaan kaikki on tullut äidinmaidossa tai itse oppimalla”, hän tuumaa.

Lehtinen soitti pianoa koko ala-asteen.

”Kävin yksityistunneilla kurinalaisessa opetuksessa.”

Kotikaupungilla aina merkitys

Joulukuussa Islantiin vaihtoon muuttanut Lappalainen on nauttinut Reykjavíkista. Mukavuutta tuo myös se, että laulaja lähti vaihtoon myöskin Vaasan yliopistossa opiskelevan tyttöystävänsä kanssa.

”Opiskelen viestintätieteitä. Kirjoitin keväällä 2022 kandidaatiksi, nyt opiskelen organisaatioiden viestintää.”

Lappalainen muutti Oulusta Vaasaan vuonna 2019, ollessaan 22–23-vuotias. Joona Lehtinen asuu Helsingissä.

”Muutin Oulusta Espooseen opiskelemaan rakennustekniikkaa Aalto-yliopistoon vuonna 2017. Valmistuin keväällä 2022, ja nyt oon ihan vaan täyspäiväisesti töissä. Vähänhän tämä vie musiikilta aikaa, kun opiskelijana pystyi käyttään aamupäivätkin musiikkiin. Tällä musalla ei vielä tienaa”, Lehtinen naurahtaa.

Kesällä Lappalainen palaa Suomeen, joten kaksikon välimatka lyhenee ja äänityksiä voidaan jatkaa. Onko Wiima jäämässä etelämmäksi, vai kutkuttaako paluu kotikulmille Ouluun?

”Tuli ostettua asunto tuossa syksyllä täältä. Kovasti oli haaveena, että Oulusta ostaisi, kun siellä on edullisemmat asunnotkin. Mutta valitettavasti työt on nyt täällä mulla ja avopuolisolla.”

Lehtinen kertoo menevänsä elokuussa naimisiin.

”Oulu on rakas kotikaupunki. Siellä tuli asuttua yli 20 vuotta, koko lapsuus ja nuoruus. Oulussa on kaikki sukulaiset… Moni kaveri on muuttanut kylläki jo pois. Parin kuukauden välein yritän käydä Oulussa”, Lehtinen sanoo.

Lappalainen voisi kuvitella muuttavansa takaisin Ouluun.

”Mulla on kaikki avoinna kun palaan täältä Islannista Suomeen. Yks vuosi pitäis vielä opiskella, eli gradu kirjoittaa. Periaatteessa maisteriopinnot voi tehdä mistä vaan, että mulla ei ole mitään sitovaa paikkaa. Oulussa tulee käytyä ja meillä on edelleen Joonan kanssa se sama kaveriporukka, vaikkakin osa asustaa muualla. Itekin asuin sen yli 20 vuotta Oulussa, niin kyllä kotikaupungilla on aina tärkeä merkitys. Riippuu nyt, mistä niitä työhommia saa, että mihin sitten asetun. Miksei Oulussa?”

Wiiman singlet Forbidden Love ja Fifty Years kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.