Oulun historia herää uudella tavalla eloon Tiimassa: ”Tästä tulee ihan maailmanluokan museo”
Oulun museo- ja tiedekeskuksen projektipäällikkö Karoliina Autere esitteli Tiiman työmaalla tulevan Oulu: Tarinani -näyttelyn kokonaisuutta. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Upouusi museo- ja tiedekeskus Tiima avataan 9. lokakuuta 2026. Oulun museon tuleva suurnäyttely luotaa Oulun historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta ennekokemattomin menetelmin ja näkökulmin.
Museo- ja tiedekeskus Tiima on valmistumassa hyvää vauhtia Myllytullissa. Rakennustyöt viimeistellään ensi kevättalven aikana, ja avajaisia vietetään ensi vuoden syksyllä 9. lokakuuta.
”Tässä rakennuksessa yhdistyy yhden katon alla tiede, taide ja historia tavalla, johon käsittääkseni ei yksikään toinen kulttuurirakennus Suomessa pysty”, lupasi museo- ja tiedekeskuksen johtaja Pekka Olsbo torstaina, kun rakennusta ja sen tulevia näyttelyitä esiteltiin medialle ja sidosryhmille.
Tiimasta saa kodin myös uuden nimen ja visuaalisen ilmeen saanut Oulun museo, joka tuo Tiiman avautuessa tiloihin neljä uutta näyttelykokonaisuutta: Oulu: Tarinani, Rikoksetta rangaistut, Lasten museo – polkuja kaupungissa, Seikkailutehdas sekä jo aiemmin julkistettu Metallikausi-näyttely, joka toteutetaan yhteistyössä Tietomaan kanssa.
Näyttelyitä päästään rakentamaan näillä näkymin maaliskuussa, kun rakennus luovutetaan museo- ja tiedekeskuksen käyttöön, mutta valmistelutöitä on tehty jo pitkään.
Oulun museo- ja tiedekeskuksen johtaja Pekka Olsbo lupaa elämystila Vision tarjoavan Suomessa ainutlaatuisia kolmiulotteisia kokemuksia.
Museo- ja tiedekeskuksen uuden osan ykköskerroksesta löytyy elämystila Visio, joka perustuu itävaltalaisen kulttuuri-, koulutus- ja tiedeinstituutti Ars Electronican Deep Space -konseptiin, moderniin kolmiulotteiseen kuva- ja äänitekniikkaan.
”Vastaavanlaisia tiloja on muutama Euroopassa, tosin tämän kokoisia ei taida olla kuin kaksi”, Olsbo kertoi. Visiossa on 16 metriä leveä ja 9 metriä korkea projisointiseinä. Myös lattialle projisoidaan kuvaa. Projektoreita on neljä seinällä ja neljä katossa ja äänitekniikka on viimeisintä huutoa.
”Se, mikä tämän erottaa muista immersiivisistä tiloista, on se, että tämä mahdollistaa yhteisöllisen kokemisen. Interaktiivisuuden kautta ihmisryhmät pystyvät yhdessä vaikuttamaan siihen, mitä tilassa tapahtuu. Se taas tarjoaa meille hurjat pedagogiset mahdollisuudet hyödyntää tätä tilaa täysin uudentyyppisenä oppimisalustana”, Olsbo visioi.
Metallikausi-näyttely tulee Tiiman ensimmäiseen kerrokseen. Kuvassa projektipäällikkö Karoliina Autere (vas.) ja Metallikauden kuraattori Arja Keskitalo.
Katutason kerrokseen rakennetaan myös Metallikausi-näyttely, johon on kerätty pohjoisen raskaan musiikin muistoja myös yleisöltä. Myös tästä viidensadan neliön tilan täyttävästä näyttelystä tulee hyvin interaktiivinen.
”Kerromme metallimusiikin tarinaa, mutta näyttelyssä on myös paljon ’hands on’ -toimintaa. Pääset esimerkiksi testaamaan rytmitajuasi ja esittämään stagella musiikkia yleisön edessä”, näyttelyn kuraattori Arja Keskitalo lupasi.
Oulujoki virtaa läpi historian
Tiiman uuden osan ylemmän kerroksen suureen, kolmeen osaan jaettuun saliin rakentuu valtava näyttelykokonaisuus Oulu: Tarinani. Koko tilaa tulee halkomaan yhdistävänä tekijänä ja elämisen ja liikkumisen mahdollistajana Oulujoki.
”Oulujoki toimii symbolina ajan kulumiselle. Se on kertomus siitä, kuinka kulttuuriperintö ja kulttuuri on nähtävissä myös ajan virtana: se on jatkuvasti elävä ja juokseva, emmekä koskaan pysty astumaan samaan kohtaan kahta kertaa”, Oulun museon projektipäällikkö Karoliina Autere sanoi.
Tiiman ylemmän kerroksen suuri sali jaetaan kolmeen osaan.
Salin ensimmäisessä osassa kerrotaan Oulun merellisestä ja kaupunkiarkeologisesta historiasta. Näytteille tuodaan torialueen kaivauksissa kuusi vuotta sitten löydetystä Hahtiperän hylystä konservoitu pala. Sen ympärille on rakennettu visio hyisestä Hahtiperän satamasta noin 1600-luvulla, jolloin Oulun asukasluku oli alle tuhannen luokkaa.
Ykkössalissa kuvataan myös Oulun teollista historiaa ja etenkin samalla paikalla olleen Åströmin nahkatehtaan historiaa. Auteren mukaan näyttelyssä pyritään kertomaan tehtaan tarinaa hieman eri näkökulmasta kuin aiemmin, työntekijöiden kokemuksia painottaen ja myös tuotantoeläimet huomioon ottaen.
Toivoa rakentamassa
Toisessa salissa tunnelma muuttuu Auteren mukaan valoisammaksi, värikkäämmäksi ja äänekkäämmäksi. Salin keskuksena on museon entisissä tiloissa Ainolassakin esillä ollut, Oulua vuonna 1938 kuvaava pienoismalli, ja teemat käsittelevät Oulun arjen valoja ja varjoja ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen.
”Täällä pääsee tuntemaan hyvin moniaistisesti sen hyörinän, mitä kaduilla on siihen aikaan ollut. Toivomme, että kohde herättää tunteita – mahdollisesti myös vaikeita tunteita”, Autere sanoi, mutta korosti, että tavoitteena on luoda etenkin toivoa.
”Voimme historiasta oppia, kuinka toiveikkuutta tulevaisuuteen on ollut myös todella vaikeina aikoina.”
Projektipäällikkö Karoliina Auteren mukaan näyttelyn yksi kantava teema on moniäänisyys.
Salia halkovaan Oulujokeen rakennetaan myös voimala. Näyttelykävijät pääsevät palaamaan historiassa taaksepäin ja valitsemaan, valjastetaanko joki sähköntuotantoon vai annetaanko sen virrata vapaana.
Kolmannessa salissa tullaan nykyhetken ja tulevaisuuden Ouluun ja pohditaan, mitkä ovat oululaisen identiteetin rakennuspalikoita.
”Täällä saavat äänen kaikki ne ihanat, mahtavat asiat, jotka rakentavat oululaisuuden, kaikki se elävä kulttuuriperintö”, Autere sanoi. Esimerkeistä käyvät ilmakitarat ja känkkypitsa.
Kolmas osa suuresta salista on jaettu kahtia. Toiselle puolelle tulee vaihtuvien näyttelyiden sali, johon avataan Tiiman avautuessa Pohjois-Suomen työlaitosten historiaa kuvaava Rikoksetta rangaistut -näyttely. Tutkija Katariina Parhin ja valokuvaaja Vesa Rannan näyttely on nähtävillä museossa ensimmäisen vuoden ajan.
Lasten museota rakennetaan projektipäällikkö Riina Veijon johdolla Tiiman vanhan osan ensimmäiseen kerrokseen.
Lapsiakaan ei ole Tiimassa ja Oulun museossa unohdettu. Heitä varten on Tietomaan vanhalle puolelle rakennettava toiminnallinen Lasten museo sekä Tiiman pihalle tuleva ulkoleikkipaikka Seikkailutehdas, jotka molemmat ovat maksuttomia.
”Lasten museon tarkoituksena on saada lapset kiinnostumaan historiasta. Aiheet liittyvät Oulun historiaan, ja siihen tutustutaan leikin kautta”, lasten museon projektipäällikkö Riina Veijo kertoi. Lasten museossa saa tehdä itse ja koskea melkein kaikkeen.
Lasten museon Polkuja kaupungissa -avajaisnäyttelyssä kuljeskellaan läpi Oulun ja eläydytään myös entisaikojen lasten maailmaan. Tarjolla on esimerkiksi lumilinna ja vedenalainen maailma.
Seikkailutehdas toteutetaan yhteistyössä Tietomaan kanssa, ja sekin tuo omalta osaltaan esille Åströmin nahkatehtaan historiaa.
”Pimeään aikaan Seikkailutehdas toimii myös valotaideteoksena”, Veijo kertoi.
Loggia-käytävä yhdistää Tiiman uuden ja vanhan osan.
Oulun museon uutta konseptia ja näyttelyitä on rakennettu noin kolmen vuoden ajan suuressa työryhmässä ja myös avoimissa työpajoissa kaupunkilaisten kanssa. Tukena on ollut myös moniammatillinen sparrausryhmä, jossa on eri alojen ja instanssien edustajia. Kehittämistyössä on ollut mukana kaikkiaan yli 600 oululaista.
”Meiltä on toivottu moniäänistä historiankerrontaa – niitä tarinoita, joita ei ole ehkä vielä kerrottu. Uskomme, että se tarjoaa osallisuuden kokemuksen ja samaistumisen mahdollisuuden yhä useammalle museon kävijälle”, Autere sanoi.
Tiima avataan yleisölle 9. lokakuuta 2026 osana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.
Näyttelytyöryhmän jäsenet kehuivat lähes kilpaa, kuinka hieno kokonaisuus Tiimasta ja museon näyttelyistä on tulossa.
Museolehtori Juho Niemelä kertoi työskennelleensä näyttelyn Oulujoki-teeman parissa ja olleensa innoissaan mahdollisuudesta pohtia kaupungin historiaa myös toislajisesta eli muusta kuin ihmisen näkökulmasta.
”On ollut hieno ja silmiä avartava matka hypätä siihen ja miettiä, miltä tämän kaupungin kehitys on näyttänyt vaikka lohen tai hylkeen näkökulmasta”, Niemelä kertoi.
Tutkija-arkeologi Terhi Taipaleenmäki iloitsi etenkin siitä, että kaupunkiarkeologiset löydöt pääsevät vihdoin esille.
”Oulua on kaivettu 2000-luvun aikana todella paljon, mutta ne esineet eivät ole päässeet koskaan esille mihinkään ja tutkimustuloksiakin on esitelty julkisesti aika vähän. Nyt päästään oikein kunnolla perehtymään kaupunkiarkeologiaan”, Taipaleenmäki sanoi.
Sparrausryhmässä mukana ollut kulttuuriperinnön yliopistonlehtori Kirsi Laurén piti suunniteltua kokonaisuutta todella vaikuttavana.
”Voin sanoa suoraan, että tästä tulee ihan maailmanluokan museo. Konsepti, millä tämä on rakennettu, on hyvin moderni ja noudattelee juuri sitä, mitä museoilta nykyisin vaaditaan”, Laurén hehkutti.
”Tästä tulee päräyttävä museo!”