Oululainen Trio Plaanaoja on omanlainen – kolmikon voima nousee luontomystiikasta, herkkyydestä ja tulkinnasta

Trio Plaanaojan vastikään julkaistu Mereksi muutin -EP sisältää kuusi Jenni Miettusen tekemää kappaletta. Kuvassa huilisti-kitaristi Jonna Konttinen (vas.), kitaristi-cajunisti Jenni Miettunen ja laulaja Tuula Väänänen. Kuva: Trio Plaanaoja

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Lauluntekijä Jenni Miettusen pitkäperjantaina julkaistut kappaleet ovat olleet olemassa jo pitkään.

”Arvo on sinällään jo se, että tämä on purkissa ja tehty. Hyvä ja helpottunut tunnelma”, Miettunen kertoo.

”Jenni on tehnyt niin ison työn tässä – sanoittanut, säveltänyt ja sovittanut, hoitanut studiovaraukset ja muut. Ihmeellisen monimutkaista on saada levy julkiseksi. Meikäläinen on ollut tässä vaan sellainen siivellä matkustaja. Odotuksen kutku on mahassa, että mitä tästä levystä sanotaan”, näyttelijänä tunnettu Tuula Väänänen kuvailee.

”Ihan alusta asti oon tykännyt Jennin biiseistä aivan hulluna. Siksi lähdin tähän mukaan, ja vuosia olen jo näitä kuunnellut. Minusta näissä Jennin lauluissa on erityinen tunnelma, ja näihin saa tehtyä monenlaista soittajana”, kehuu poikkihuilisti-kitaristi Jonna Konttinen.

Nyrkkeilysalilta studioon

Jenni Miettunen ja Tuula Väänänen tutustuivat parikymmentä vuotta sitten medianomi-opinnoissa Oulun Pikisaaressa. Myös Miettunen ja Jonna Konttinen ovat tunteneet kauan. He tutustuivat Rovaniemellä.

”Alun perin tutustuttiin nyrkeilysalissa”, Konttinen toteaa.

”Siellä me mätkittiin säkkiä, ja tuli puhetta että molemmat soittaa soittimia”, Miettunen hymyilee.

Siellä he soittivat myös samassa bändissä, nimeltään Red.

Konttinen oli mielissään, että Miettunen kutsui hänet Trio Plaanaojaan.

”Olin jo jonkun aikaa mielessäni fiilistellyt sitä, ja joku yhteys meillä on varmaan Jennin kanssa. Mietin, että olis aivan ihana tehä ystävän kanssa musiikkia. Jennin sanotukset on jotenkin niin taidokkaita. Joka biisissä on semmoset sanotukset, että niistä on soittajana tosi helppo napata kiinni ja lähteä toteuttamaan. Mahtavaa, että tuli tämä mahdollisuus”, poikkihuilisti-kitaristi iloitsee.

Plaanaoja inspiroi

Ensin olivat runot, sitten niihin tuli melodiat. Trio Plaanaojan musiikkia voi kuvailla monilla vastakohtaisilla adjektiiveilla. Laulu Sudeton yö on kulkenut hyvin pitkään Miettusen mukana.

”Minusta se on sellainen ympyrän sulkeutuminen. Mää tein sen biisin yli 20 vuotta sitten. Sudet tuli siitä, kun tulin Coloradosta kotiin, eivätkä sudet ja kojootit ulvoneet enää öisin… Just ennen kuin lähdin Jenkkeihin, mun isä oli kuollut. Eli suruhan siinä biisissä on, ja se yhdistyy jonkinlaiseen tyhjyyteen”, kitaristi myöntää.

EP:n instrumentaalikappale Plaanaoja toimii mainiosti sisääntulobiisinä.

”Jennihän asuu siellä Plaanaojan alkulähteillä. Luontoelämys tuottaa sulle koko ajan tämmöstä mahtavaa”, Väänänen riemastuu.

”Joo, jotakin oululaista halusin tähän levylle. Plaanaojaa ei oo muualla, ja sehän virtaa siitä keskustan läpi ja me asutaan täällä, Jonnakin, mistä Plaanaoja lähtee. Määki koiran kanssa joka päivä kävelen ja mietin, että tuosta pääsis kanootilla keskustaan. Ja minusta tuo sana on hauska, ku eihän ihimiset puhu Plaanaoja vaan Laanaoja”, Miettunen pohtii.

Plaana-sanan historia on Miettusen tiedossa.

”Ouluhan on palanu monta kertaa aikoinaan. Sit kaupunkisuunnittelussa tehtiin niin, että pitää tehdä este, etteivät ne palot leviä ja leviä. Kaupunginojan ympärille jätettiin nurmialueita eli plaanoja.”

”Tuosta on edelleen nähtävissä Oulun kaupunkisuunnittelun perusta. Jos ajattelee, että meillä on Letkun puisto ja kaikki muut Plaanaojan varren puistot”, toteaa Väänänen.

”Joo, tosiaan sieltä 1800-luvun palotorjunnasta tulee tämä!”

Tärkeän sanoman äärellä

EP:n nimibiisi Mereksi muutin on koskettava laulu, jonka Tuula Väänänen tulkitsee herkistäen.

”Kun en ole muusikko, niin mullehan pitää kaikki opettaa. Pikkuhiljaa pääsin jyvälle melodiasta, ja kun tarpeeksi monta kertaa harjoittelee, niin alkoi herätä omia mielikuvia siitä, mitä tää laulu mulle merkitsee… Mun mielestä kaikki lähtee siitä Jennin työstä, hänen sanoista ja melodioista”, Väänänen miettii.

”Jennillä on ilmeinen kyky luoda tällaista luontomystiikka – ihmisten yhteys koko avaruuteen ja maailmaan, kaikkeen, mitä meillä täällä on. Sitä kautta koen, että puhutaan tärkeistä asioista, ja virityn siihen. Sanoitus ja melodia antaa mulle ilmaa ja niihin liittyy sellainen iso, humaani tila”, hän jatkaa.

Miettusen lauluihin liittyy huolta ja hoivaa.

”Semmoista välittämistä näissä on. Isompi perspektiivi. Siinä mielessä näissä lauluissa on klassikkoainesta”, Väänänen muotoilee.

Oulun kaupunginteatterin pitkäaikainen näyttelijä ja Vuoden teatterinäyttelijänä palkittu Väänänen nauttii triotyöskentelystä.

”Onhan tämä erilaista. Volyymi ja kontaktipinta on erilaiset, kun tehdään paljon herkemmin, intiimimmin ja läheisemmin. Toisekseen mun rooli tässä on vaan, että mä laulan. Jonna ja Jenni soittaa ja ovat sovittaneet biisit tosi hienosti. Kaikessa tukeudun Jennin sävellyksiin ja sanoituksiin – mää oon kuitenkin sanataiteilija. Mutta mä saan mennä tässä aallolla vaan. Teatterissa joudun ottamaan paljon enemmän vastuuta”, hän avaa.

”Kyllä sulla tullee myös tosi hyviä ideoita, että varmasti näkkyy se pitkä luovan työn tausta ja tapa. Jos vaikka miettii ihan levynkin kantta, niin sinultahan se idea on tullu. Studioversioissa kuuluu sun näkemys ja osaaminen”, lisää Miettunen.

”No joo, meidän ei kannata tehdä sitä mitä muut tekee. Meidän pitää nostaa Jennin maailman ominaisuuksia, koska sillä tavalla me päästään erottumaan tästä valtavasta musiikkitarjonnasta. Tässä meidän triossa pitää kuulua Jennin oma ääni, mikä mun mielestä on se päälause”, Väänänen hehkuttaa.

”Apua. Tulee vähän semmoinen olo, että lopettakaa! Ihana kuulla, että mun biisit kantaa. Ja niinku Tuula sanoi, että niin paljon on mahtavaa musiikkia maailma täynnä.”

”Kyllä mun mielestä meillä eron muihin bändeihin tekee myös Tuulan tulkinta ja hänen laulamisensa”, Konttinen kokee.

Vilpitöntä ja aitoa

Miettunen ajattelee, että musiikki voi olla pakopaikka.

”Sinällään en haluais mitään pahaa tuoda musiikkiin, mutta joku semmonen puhdas ja vilpitön ihmisen ja luonnon välinen suhde, ja ihmisen ja ihmisen välinen suhde, joka ei oo sotkettu kaikella mahollisella sekamelskalla… Sitä haluaisin välittää. Vilpittömyyttä, autenttisuutta… Emmää tiiä, mitä te muut ootte mieltä?”, musiikintekijä kysyy.

”Kyllä, mun mielestä just tuo luontoyhteys on se, ja muukin kuin yhteys ihmisten välillä. Se tulee esille levyllä, että on enemmänkin. On yhteyttä ja kommunikaatiota ympäristön kanssa, osana suurempaa”, miettii Konttinen.

”Semmonen osallisuus, se saattaa tuottaa onnea kuulijalle. Jos aatellaan isossa kuvassa, niin tämmösten asioiden muistaminen on tärkeää. Ympärillä on sotaa, ja kilpailua alkaa olla vedestä ja hapesta… Mää koen tämän levyn myös puheenvuorona tähän aikaan”, Väänänen sanoittaa.

”Tämähän on niin kummallista, että täällä on tämmönen planeetta jossain, ja täällä me ollaan… Onhan tämä ihan ihmeellistä”, naurahtaa Miettunen.

Julkaisujuhlat Mallassaunalla

Tammikuussa Trio Plaanaoja ensiesiintyi Oulussa Tubassa järjestetyllä Musteklubilla.

”Oli siellä onneksi muitakin kuin tuttuja, ja meistä tykättiin kovasti. Sanoituksista kiiteltiin, että lisää halutaan kuulla. Tuli itselle semmoinen olo, että kyllä tämä toimii, eteenpäin mennään. Joku meidän musiikissa osui selvästi ihmisiin”, iloitsee lauluntekijä.

”Selvästi meidän esitys sytytti ihmiset. Oltiin illan huipennus ja saatiin tosiaan lämmintä palautetta meidän setistä”, Väänänen hymyilee.

Lauantaina 6. toukokuuta on luvassa Pikisaaren Mallassaunalla EP:n juhlistus. Minkälainen ilta on luvassa?

”Villi ilta!”, Väänänen repäisee.

”Mahtava ilta tulee olemaan. Tosi ihanaa soittaa tuo keikka ja me varmasti nautitaan siitä tosi paljon. Toivotaan, että tosi moni tulee kuuntelemaan. Hyvin on treenattu ja sovitettu biisit kohdilleen, tervetuloa keikalle”, Konttinen kutsuu.

Trio Plaanaoja Oulun Pikisaaressa Mallassaunalla lauantaina 6. toukokuuta. Mereksi muutin -EP on saatavilla fyysisenä cd-julkaisuna ja kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.