Oululainen peliosaaminen näkyy myös laudoilla – harppaus ulkomaille vaatii erityisosaamista
Ideasta tuotteeseen vie aikaa. Forte Arenan kehittäminen on kestänyt kaikkiaan noin kuusi vuotta. Kuva: Olli Levaniemi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulussa kehitetään lautapelejä, joissa yhdistyvät perinteinen pelaaminen, tarinallisuus ja uudet teknologiat. Ideasta valmiiksi peliksi kuljetaan kuitenkin monen vaiheen kautta.
BusinessOulun heinäkuisessa lautapelien testitapahtumassa pelaajat pääsivät kokeilemaan kahdeksaa eri Oulussa kehitettyä ja kehitteillä olevaa lautapeliä. Pelaajat pääsivät kokeilemaan pelejä tekijöiden kanssa ja tapasivat muita alan harrastajia ja kehittäjiä.
Yksi testitapahtuman peleistä oli oululais-rovaniemeläisen Hiirosoftin Korpi. Tarinallisessa yhteistyöpelissä suomalainen metsä muuttuu seikkailun näyttämöksi, jossa NFC-teknologia yhdistää fyysisen pelilaudan puhelinsovellukseen.
Projektipäällikkö Janne Mustaniemen mukaan ajatus NFC-teknologiaa hyödyntävästä lautapelistä oli kuitenkin olemassa jo kauan ennen varsinaisen projektin alkua.
”Idea tällaisesta NFC-teknologiaa käyttävästä pelistä on ollut minulla takaraivossa varmaan kahdeksan vuotta. Se tuli vastaan insinöörityön kautta, ja silloin ajattelin, että olisi hienoa tehdä joskus peli, jossa NFC:tä käytetään. Nyt se on saatu todellisuuteen.”
Varsinainen Korpi-projekti käynnistyi noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Ensimmäiset puoli vuotta käytettiin konseptointiin, ideointiin ja paperiprototyyppien rakentamiseen. Tiimi kokeili erilaisia tapoja hyödyntää NFC-teknologiaa ja pohti samalla, mikä olisi pelaamisen kannalta luonteva ratkaisu.
”Mietittiin, miten NFC:tä kannattaa käyttää, mikä toimii ja mikä ei. Tehtiin paljon paperiprototyyppejä ja kypsyteltiin sitä hommaa. Sitä kautta muotoutui tämä käyttö, joka Korvessa nyt on.”
Teknologian tarkoitus ei ole tehdä lautapelistä videopeliä, vaan tuoda fyysisen pelin rinnalle digitaalinen kerros.
”Se tuo sellaista immersiivisyyttä tähän lautapelikokemukseen”, Mustaniemi kertoo.
Rahoituksen saaminen edesauttoi pelin kehittämistä
Hiirosoft haki AVEKilta Digidemo-rahoitusta noin yhdeksän kuukauden kehitystyön jälkeen. Tiimi sai 20 000 euron rahoituksen, jonka avulla pelistä rakennettiin demo noin vuoden aikana.
Rahoitusta käytettiin muun muassa graafisten aineistojen tekemiseen, johon palkattiin ulkopuolinen freelancer, sekä pelinappuloiden ja muiden fyysisten komponenttien valmistamiseen.
Tämän jälkeen painopiste on siirtynyt markkinointiin ja tuotteen viemiseen kohti kuluttajia. Hiirosoft on palkannut myös ulkopuolisen markkinointikonsultin.
”Siitä on ollut todella iso apu. Jos ei ole markkinointiammattilaista lähipiirissä tai itsellä siihen kykyä, kannattaa kyllä se investointi tehdä. Se maksaa itsensä takaisin”, Mustaniemi sanoo.
Seuraava merkittävä askel on syyskuun alussa käynnistyvä Kickstarter-joukkorahoituskampanja. Sen valmisteluun tiimi on käyttänyt viime viikot ja kuukaudet.
Testaajien joukko on ollut laaja. Mukana on ollut nuoria, parikymppisiä ja kolmekymppisiä pelaajia sekä yli 60-vuotiaita testaajia.
Aluksi osa kokeneemmista lautapelaajista suhtautui epäillen ajatukseen puhelinsovelluksen yhdistämisestä lautapeliin. Mustaniemen mukaan suhtautuminen on kuitenkin muuttunut pelaamisen myötä.
”Jotkut harrastajat ovat olleet vähän skeptisiä siitä, että mikä tämä äppi tässä on. Yleensä on kuitenkin saatu kaikki käännytettyä sille kannalle, että NFC on toimiva juttu tässä meidän pelissämme.”
Alun perin Korpi suunnattiin ensisijaisesti lautapeliharrastajille. Testaamisen myötä tekijöille on kuitenkin vahvistunut ajatus siitä, että peli voi toimia myös laajemmalle yleisölle.
Säännöt on pyritty pitämään riittävän yksinkertaisina, jotta peli sopii myös perheille ja kasuaalisemmille pelaajille. Samalla pelissä on Mustaniemen mukaan riittävästi syvyyttä, jotta se kiinnostaa myös harrastajia.
Oulusta löytyvät testaajat ja yhteisö
Mustaniemen mukaan Oulussa on ollut hyvä ympäristö Korven kehittämiselle erityisesti aktiivisen harrastajayhteisön ansiosta. Myös BusinessOulu on tullut mukaan pelin kehityksen eri vaiheissa. Yksi konkreettinen tapa on ollut tarjota mahdollisuuksia tuoda peliä ihmisten pelattavaksi erilaisiin tapahtumiin.
Korpea on esitelty erilaisissa BusinessOulun tapahtumissa, ja hiljattain järjestetyssä pelitestaustapahtumassa Hiirosoft pääsi tapaamaan myös muita oululaisia lautapelikehittäjiä.
”Se oli aika hieno juttu. Tavattiin ja verkostoiduttiin muiden oululaisten lautapelikehittäjien kanssa.”
BusinessOulun apu ei ole rajoittunut tapahtumiin. Mustaniemi kertoo olleensa yhteydessä BusinessOulun asiantuntijoihin myös erilaisten kysymysten kanssa. Tuen merkitys korostuu erityisesti siinä, että nuori peliprojekti voi välttää osan kehitystyön aikana vastaan tulevista umpikujasta.
Korven tekijät näkevät lautapelit kiinnostavana vaihtoehtona digitaalisille peleille. Mustaniemen mukaan digitaalisten pelien markkina on täynnä, kun taas lautapelien markkinassa on edelleen kasvua.
Hiirosoftilla on suunnitelmia hyödyntää NFC-teknologiaa tulevissa peleissä, ja viiden vuoden tavoitteena on vähintään kolme julkaistua peliä sekä Korpi-pelin kansainvälistyminen.
Forte Arena syntyi vanhasta peli-ideasta
Arkkitehti Juha Salmelan Forte Arena sai alkunsa jo nuoruudessa kiinnostuksesta korttipeleihin.
Salmela tutustui peruskouluikäisenä Final Fantasy VIII -tietokonepeliin ja sen sisällä pelattavaan Triple Triad -korttipeliin. Hän alkoi piirrellä itse samantyyppisiä kortteja. Idea jäi vuosiksi hautumaan.
Kun Salmela alkoi korona-aikana pelata aktiivisemmin lautapelejä kavereidensa kanssa, vanha ajatus palasi mieleen. Alkuperäisen korttipelin pohjalta alkoi vähitellen syntyä oma peli, johon hän yhdisti vaikutteita muista pelaamistaan lautapeleistä.
”Se oli aika suoraviivainen ja simppeli konsepti. Kun olin pelannut paljon muita lautapelejä, aloin miettiä, mitä siihen voisi tehdä lisää ja millaisia uusia kerroksia siihen voisi rakentaa.”
Forte Arenan kehittäminen on kestänyt kaikkiaan noin kuusi vuotta. Ensimmäisinä vuosina pelinkehitys eteni satunnaisesti ja viimeiset pari vuotta työ on ollut selvästi aktiivisempaa.
Salmela on pyrkinyt tekemään pelistä sellaisen, että kuvat ja symbolit kertovat pelaajalle mahdollisimman paljon ilman, että kaikkea tarvitsee lukea tekstistä.
”Kuvan kautta kertominen ja sen kuvan pelkistäminen niin, että siinä on vain se olennainen juttu, ovat ehkä niitä asioita, joita arkkitehdin työstä on tullut mukaan.”
Harrastus voi viedä kohti tuotetta
Forte Arenan kehitys on ollut pitkälti yhden ihmisen projekti. Salmela on vastannut pelin suunnittelusta, mutta ystävät ja muut testaajat ovat olleet mukana kehitystyössä.
Heiltä on tullut palautetta, kehitysideoita ja apua esimerkiksi ohjekirjan oikolukuun. Myös oululaisesta peliyhteisöstä on löytynyt rakentavaa palautetta.
”Se on aika pieni porukka, mutta tavallaan myös tosi avoin. Hyvää ja rakentavaa palautetta on saanut.”
Oululaiset pelintekijät ovat myös alkaneet löytää toisiaan. BusinessOulun järjestämässä testitapahtumassa Salmela tapasi muita paikallisia pelisuunnittelijoita, ja kaupungissa toimii myös pelinkehittäjien oma WhatsApp-ryhmä, jossa vaihdetaan ajatuksia ja testaillaan pelejä.
BusinessOulun kanssa Salmela on puolestaan keskustellut erityisesti pelin kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Hän on tavannut BusinessOulun Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaa Olli Levaniemiä, jolta sai kontakteja ja neuvoja siitä, miten peliä voisi viedä eteenpäin.
Forte Arenan kohdalla seuraava vaihe on pelin saaminen myyntiin. Salmela on jo onnistuneen joukkorahoituskampanjan jälkeen tilannut ensimmäisen erän pelejä. Niitä on tarkoitus toimittaa kampanjaan osallistuneille tukijoille ja jälleenmyyntiin oululaisiin sekä muiden kaupunkien peliliikkeisiin.
Hailuotolaisen ILUA-korttipakan ilme on saanut innoitusta paikallisuudesta. Kuva: Carita Forsman
Oikeat hailuotolaiset hahmoina
Hailuotolaisen ILUA-korttipakan taustalla on Anna ja Hannu Karvosenojan oma idea, joka syntyi alun perin kuntavaalien alla. Pariskunta alkoi miettiä hailuotolaisista ihmisistä tehtävää korttipeliä.
Aluksi peliä tehtiin vain omaksi iloksi. Karvosenojilla oli kuitenkin jo valmiiksi paljon sisältöä, josta korttipakkaa voisi rakentaa. He olivat tehneet hailuotolaisista ihmisistä persoonia ja kirjoittaneet näiden tarinoita. Hahmoja oli kertynyt noin 2 500.
Hahmot piti saada jotenkin kuvitettua myös korttipakkaan. Koska tekijöillä ei ollut ammattikuvittajaa käytettävissään, he päättivät kokeilla tekoälyä.
”Jos sä et ole itse taiteilija etkä kuvittaja, niin sä olet ihan hukassa, koska sulla on pään sisällä miljoona ajatusta siitä, mitä se voisi mahdollisesti olla. Siinä se on ollut ihan loistava työkalu.”
Karvosenojan mukaan juuri hahmot ja niiden taustalla olevat persoonat ovat ILUA:n tärkein ominaisuus.
Korttien hahmot pohjautuvat hailuotolaisiin ihmisiin ja heidän todellisiin tarinoihinsa. Hahmoja on yhdistelty ja muokattu fiktiivisiksi, mutta paikalliset voivat edelleen tunnistaa niissä tuttuja piirteitä.
”Me halutaan tuottaa ihmisille iloa ja että ne samaistuu niihin kortteihin. Että voi ei, tämä on vähän niin kuin minä tai tämä on ihan niin kuin meidän äiti.”
Seuraavaksi katse ulkomaille
Seuraava tavoite on viedä ILUA Suomen ulkopuolelle. Suomen- ja englanninkielinen pakka on jo olemassa, mutta kansainvälisille markkinoille tähtäävä versio vaatii vielä kehitystyötä.
Ensin tavoitteena on laajentaa myyntiä Suomessa ja hyödyntää esimerkiksi Lapin matkailijoita, joiden kautta peli voisi tavoittaa myös kansainvälistä yleisöä. Sen jälkeen katse on laajemmin ulkomailla.
Karvosenojat ovat saaneet kansainvälistymiseen tukea myös BusinessOulusta. Yhteistyössä on sparrattu pelin kehittämistä ja kaupallistamista sekä osallistuttu BusinessOulun koulutuksiin ja tapahtumiin.
Kansainvälisille markkinoille lähteminen vaatii Karvosenojan mukaan kuitenkin aivan erilaista osaamista kuin paikallisen tuotteen myyminen.
”Täällä sä voit vaan kävellä kauppoihin iloisella asenteella ja sanoa, että ostatko kortteja. Mutta se ei mene ihan samalla tavalla, kun lähdetään laajentamaan Amazoniin tai Saksan markkinoille.”