Oulu2026:sta otetaan opiksi pitkin matkaa – kulttuurin juhlavuosi tuo paljon muutakin kuin mainetta ja mammonaa
”Oulu2026:n äärellä on jo osallistettu ihmisiä ja luotu uusia verkostoja. Samalla on luotu lisää tekemistä, uskoa ja positiivista virettä”, erikoistutkija Mervi Luonila arvioi. Kuva: Aino Leppänen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Tämä tekee tosi hyvää Oululle ja koko alueelle”, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Mervi Luonila sanoo Oulun kulttuuripääkaupunkivuodesta 2026.
Oulu on yhdessä 39 kumppanikunnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on seurannut koko alueelle tärkeän suurhankkeen valmistelua jo vuodesta 2018 lähtien. Opiksi otetaan monin tavoin pitkin matkaa.
”Ensin tuotimme monenlaista tutkimustietoa Oulu2026-hakemuksen tueksi. Nyt meneillään on toissa vuonna alkanut koko hankkeen tutkimus- ja arviointivaihe, joka kestää vuoden 2027 loppuun saakka. Arvioinnin perusta ja kriteerit tulevat Euroopan unionista”, Cuporen erikoistutkija Mervi Luonila kertoo.
”EU edellyttää, että kulttuuripääkaupunkitoimintaa vaikutuksineen seurataan ja arvioidaan tiiviisti. Sitä varten kerättyä aineistoa voidaan kuitenkin hyödyntää paljon laajemminkin pitkälle tulevaisuuteen.”
Esimerkiksi Oulu2026:n poikimat matkailutulot, uusien luovien työpaikkojen määrä ja muut taloudelliset vaikutukset ovat vain osa tarkasteltavista asioista.
”Monenlaiset kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset ovat ihan yhtä tärkeitä, eikä kaikki ole numeroin mitattavissa. Olennaista on, miten kulttuuri vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja alueen yleiseen kehitykseen”, Luonila sanoo.
”Oulu2026:n tuomia muutoksia on havaittavissa jo nyt. Hankkeen äärellä on osallistettu ihmisiä ja luotu uusia verkostoja. Samalla on luotu lisää tekemistä, uskoa ja positiivista virettä. Tämä tekee tosi hyvää Oululle ja koko alueelle.”
Aineistoa kertyy runsaasti
Oulu2026-toiminnan lähtötilanne vuonna 2022 on jo ehditty pureskella raportiksi, jonka Cupore ja Oulun kulttuurisäätiö julkistivat viime tammikuussa. Myös seuraavien vuosien tarkempi tarkastelu ottaa väkisinkin aikansa.
”Mukana on paljon tilastoaineistoa, jonka avulla arvioidaan muun muassa yleistä aluekehitystä. Teemme myös haastatteluja ja seuraamme mediaa”, Luonila sanoo.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Mervi Luonila tutkii ja arvioi Oulu2026:n toimintaa ja vaikutuksia.
Jo syksyllä 2022 Cupore kartoitti kansalaisten ajatuksia kulttuuripääkaupunkivuodesta laajalla kyselyllä. Tuolloin Oulu2026-toimintaa ei vielä tunnettu kovin hyvin.
”Oman alueen käytännön toimijoiden puolella se alkaa jo olla kaikkien huulilla. Myös tavallisten kansalaisten kiinnostus ja valtakunnallinenkin huomio kasvavat varmasti koko ajan, kun vuosi 2026 lähestyy”, Luonila arvioi.
Kulttuuripääkaupungit ovat aina saaneet melkoisesti huomiota myös ulkomailla, ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen on yksi toiminnan tavoitteista. Euroopan kulttuuripääkaupunki (European Capitals of Culture, ECOC) on tunnetuimpia EU:n toimia kulttuurialalla.
Kulttuurikaupunki vai ei?
Cuporen kyselyn mukaan vielä toissa vuonna vain puolet oululaisista piti Oulua kulttuurikaupunkina. Muualla Suomessa ja muissa Oulu2026-kunnissa näkemys asiasta oli myönteisempi.
”Koko Oulu2026-alueella kiinnostus osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden toimintaan oli jo varsin hyvällä tasolla”, Luonila toteaa.
Nuoret oululaiset antoivat Oulun kulttuuri-ilmastolle ja yhteishengelle paremman arvosanan kuin vanhemmat. Puolet vastaajista ei odottanut Oulu2026-toiminnan kohentavan yleistä ilmapiiriä alueella. Erityisesti päättäjät ja viranhaltijat uskoivat hankkeen vahvistavan myös yhteisöllisyyttä.
Kulttuuritoimijoiden kokemus kuntien tuesta ja mahdollisuudesta osallistua kulttuuria koskevaan päätöksentekoon oli vielä varsin huono. Myös tilojen saatavuus koettiin melko heikoksi. Paikallisella tasolla kulttuuritoimijat tekivät jo paljon yhteistyötä, mutta muilla tasoilla vasta vähän.
”Eipä siis mikään ihme, että odotukset Oulu2026:n toimintaa ja kulttuuriohjelmaa kohtaan ovat korkealla. Myös kulttuuritoimijoiden mielikuva ohjelman taiteellisesta laadusta oli jo lähtötilanteessa varsin hyvä”, Luonila kertoo.
Elitismiä varottava
Isossa urakassa haasteitakin riittää.
”Ehkä merkittävin niistä on Oulu2026-alueen laajuus ja moninaisuus, joka on tietysti valtava mahdollisuus. Jo itsessään laajan Oulun ohella on kyettävä osallistamaan kulttuuritoimijat, kansalaiset, päättäjät ja yritykset myös kymmenissä muissa alueen kunnissa”, Luonila sanoo.
”Pitkään prosessiin mahtuu yleensä aina myös yllätyksiä ja kisaväsymystä. Yhteishenki voi välillä säröillä ja luomisvoima notkahtaa. Silloin vuorovaikutuksen merkitys ja erityisesti toimijakentän osallistumisen tärkeys vain korostuvat.”
Oulu2026-alueeseen kuuluu Oulun lisäksi kaikkiaan 39 pohjoisen Suomen kaupunkia ja kuntaa.
Euroopan kulttuurikaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 alkaen, eikä kaikki ole aina sujunut ongelmitta.
”Aiempien tutkimusten mukaan järjestävä säätiö ja paikallinen toimijakenttä ovat joskus ajautuneet eri linjoille, jolloin yhteistyö ei ole sujunut”, tutkija Luonila kertoo.
”Lisäksi on havaittu, ettei kulttuuriohjelma aina ole tavoittanut kansalaisia laajasti, koska se koettu liian elitistiseksi. Yleisö on ollut niin sanotusti kahden kerroksen väkeä.”
Slovenian Mariborissa 2012 kulttuuripääkaupunkitoiminta taas yhdisti asukkaita niin tehokkaasti, että se alkoi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja johti osaltaan kaupungin hallinnon vaihtumiseen kulttuurivuoden lopussa.
”Tehtyjen tutkimusten mukaan liikehdintä lisääntyi vuorovaikutuksen myötä, kun ihmiset kohtasivat erilaisissa tapahtumissa”, Luonila toteaa.
Taloushaasteet vaikuttavat
Rajallisten resurssien jakaminen järkevästi on sekin ihan oma taiteenlajinsa.
”Kaikille halukkaille projekteineen rahaa ei riitä, joten joku aina pahoittaa mielensä. Paljon valitettavampaa kuitenkin olisi, jos hanke ei kiinnostaisi ketään”, Luonila huomauttaa.
Juuri nyt erityistä huolta herättävät synkkä maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen säästöpaineet.
”Taloushaasteet vaikuttavat sekä kulttuurin toimijoiden että tavallisten kansalaisten kukkaroihin ja valintoihin”, Luonila toteaa.
Tutkijan mukaan jatkossa yksityisen rahoituksen merkitys Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminnassa korostuu.
”Nyt on etsikkoaika lähteä tekemään kulttuurivetoista yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Oulu2026-hankkeessa se puoli näyttääkin jo olevan erinomaisissa kantimissa”, Luonila arvioi.
Luonilan mielestä nyt jos koskaan on myös aktiivisen kulttuuripolitikan ja sen tutkimisen aika.
”Toivottavasti päättäjät ymmärtävät, kuinka suuri merkitys kulttuurilla yhteiskunnassa on. Kulttuurin osuus valtion budjetista on jo niin pieni, että jos sitä vielä leikataan, niin eihän siitä jää kuin sinapinsiemen.”
Kulttuuripolitikan asiantuntija
- Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore (www.cupore.fi) tuottaa ja välittää kulttuuripolitiikkaa koskevaa tutkimustietoa, selvityksiä ja arviointeja päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan käyttöön.
- Cupore tekee tutkimusta myös yhteistyössä kulttuurin ja kulttuuripolitiikan alan päätöksentekijöiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Oulu2026:n tutkimus- ja arviointihankkeeseen osallistuu tällä hetkellä seitsemän Cuporen tutkijaa.
- Cuporea ylläpitää Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö sr, jonka perustivat Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto vuonna 2002. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan vastannut säätiön tutkimustoiminnan rahoittamisesta. Hiljattain säätiö ilmoitti, että se joutuu muun muassa lomauttamaan Cuporen henkilöstöä säästösyistä.
- Cupore on Oulun kulttuurisäätiön strateginen tutkimustyön kumppani Oulu2026-hankkeessa (Oulu2026.eu). Oulun kulttuurisäätiö raportoi Euroopan komissiolle kulttuuripääkaupungin valmistelun edistymisestä. Tutkimustulokset ovat kaikille avointa tietoa, jota jaetaan aktiivisesti alan kansainvälisille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.
Lähteet: Cupore, Oulu2026