Nuorille viina on vanha juttu – holittomia vaihtoehtoja kaivattaisiin lisää oululaisbaareihinkin

Pian 21-vuotias Taru Kyllönen on ollut aina holittomalla linjalla. Muutamia maistamiskertoja lukuun ottamatta hän ei ole alkoholin maailmaan tutustunut, eikä ostanut tai tilannut alkoholia. Kärsämäeltä kotoisin oleva Kyllönen ei ole kokenut pikku paikkakunnan baareja houkuttelevina, eikä seurakaan ole sinne vetänyt.

”Alkoholin käyttö ei ole koskaan kiinnostanut minua, enkä ole kokenut sille mitään tarvetta. Minulla on aina ollut paljon harrastuksia ja muuta tekemistä, joten en koskaan ole kokenut sitä mitenkään houkuttelevana, että viettäisin illan jossakin pikkubaarissa. Tuntuu, että olen ihan tarpeeksi sekaisin muutenkin ja fiilis on hyvä ilman alkoholia”, Kyllönen kertoo hymyillen.

Alkoholin käyttöön liitetään usein sosiaalista painetta, jonka vuoksi voi olla vaikea erottautua joukosta. Koska muutkin, niin minäkin -mentaliteetti on usein painostava ja moni kokee, että juomattomuudelle pitäisi aina olla jokin erityinen syy, kuten alkoholiongelmat.

”Nuorena minulla oli aina sellainen kaveriporukka, ettei kukaan oikein juonut, joten oli helppoa olla juomatta. Nykyään pitää joskus selitellä miksi ei juo ja miten voi bilettää esimerkiksi opiskelijabileissä ilman alkoholia.”

Kyllönen kuitenkin kokee, että on hyväksytty sellaisenaan, holittomana ja syyksi riittää se, ettei se vaan ole oma juttu. Hänen mielestään ihmisten juominen tai juomattomuus ei ole muiden asia, eikä häntä itseäänkään kiinnosta muiden valinnat alkoholin suhteen.

Opiskelijabileissä edelleen kosteaa

Korkeakoulujen maailmassa alkoholin rooli on usein illanvietoissa merkittävä ja opiskelijat tunnetaankin yleisesti ottaen melko aktiivisina rilluttelijoina. Alkoholin normalisointi näkyy siinä kulttuurissa Kyllösen mukaan selvästi.

”Välillä tulee mietittyä, että viitsiikö pahimpiin ryyppybileisiin mennäkään ja joskus tunne on vähän ulkopuolinen. Olen kuitenkin luonteeltani tosi menevää tyyppiä, joten alkoholin käyttö ei muodostu kynnyskysymykseksi ja juomattomuus otetaan yleensä hyvin vastaan. Sitten kun porukka alkaa olla liian kännissä, olen itse usein jo tyytyväisenä kotona”, hän paljastaa.

Joskus kavereiden tarinat kosteista illoista kuulostavat houkuttelevilta, mutta Kyllönen on kuitenkin todennut, että on parempi olla kuulevana osapuolena.

”En tiedä miltä tuntuu olla humalassa, mutta tiedän, että minulla on ihan tarpeeksi hauskaa muutenkin. Tykkään siitä, että muistan mitä edellisenä iltana tapahtui, ja siitä, että en herää seuraavana päivänä ihan älyttömään päänsärkyyn. Ei haittaa sekään, että omat juomat maksavat usein noin puolet muiden juomista,” Kyllönen naurahtaa.

Normaali iltana hän kuluttaa laskelmiensa mukaan noin 20 euroa, aamuyön ruokakulut mukaan lukien.

Lisää vaihtoehtoja baareihin

Holittomuden kulttuuri on ottanut viimevuosina hyviä edistysaskelia. Kauppoihin on ilmestynyt paljon erilaisia mocktaileja, alkoholittomia versioita perusjuomista sekä jopa alkoholittomia tislejä.

Somessa vaikuttaa useita holittomuuden puolesta puhujia, kuten @darravapaa ja Etelä-Suomessa järjestetään kokonaisia tapahtumia absolutisteille. Alkoholittomuudesta puhutaan yleisesti ottaen enemmän, Kyllönen keksii kuitenkin yhä paljon kehitysehdotuksia:

”Toivoisin, että baarien listoilta löytyisi valmiiksi jotain alkoholittomia drinkkejä, koska välillä tuntuu isolta kynnykseltä kysyä sellaista erikseen. Olisi kiva, jos voisi muodostua sellainen vakkarijuoma, jonka tietää, koska tällä hetkellä vakiojuomani on se, että hei voitko tehdä mulle jonkun holittoman juoman. Mocktail-sanan tulo on helpottanut tilaamista.”

Ravintola Café Kuluman baarimikkona työskentelevä Aleksi on huomannut muutoksen nuorten alkoholinkäytössä ja näkee asian pelkästään positiivisena, myös ravintoloiden näkökulmasta. Holittomia kävijöitä on ravintolassa päivittäin.

”Korona-aikana näkyi hirvittävä ero, mutta yleisesti ottaen vuosina 2019–2020 muutos on ollut suurinta. Mocktailit ja alkoholittomuus tuotiin vahvasti ihmisten tietoisuuteen ja nuorten keskuudessa on selkeästi normalisoituneempaa se, ettei alkoholia käytetä. Myös holittomalla linjalla olevat uskaltavat nykyään helpommin lähteä liikkeelle, ilman pelkoa siitä, että heidät leimataan tylsäksi tms.”

Yksi hana holittomalle

Ravintolaan tulevissa seurueissa on Aleksin mukaan aina vähintään yksi holittomalla linjalla oleva ja monet päiväkävijät ovat vaihtaneet ”yhdellä” käymisiinsä juomaksi alkoholittoman version.

”Yhdellä käydessä ei kuitenkaan tavoita nousuhumalaa, mutta laskut kuitenkin. Siksi on oikeastaan parempi juodakin joku alkoholiton juoma.”

Myös Aleksi keksii keinoja edistää alkoholittomuuskulttuuria.

”Oulussakin on paljon baareja, missä hanoja on kymmeniä. Edes yksi niistä voisi aivan hyvin olla alkoholittomille juomille. Se toisi varmasti paikalle myös toisenlaista asiakaskuntaa.”