Laula kanssain -ryhmässä vallitsee aitous ja tunteiden vapaus: Tämä on viikon kohokohta
Ohjaaja Maaret Meriläinen (oik.) koostaa usein laulut tietyn teeman mukaan. Suosituimpia kappaleita ovat kansanlaulut ja vanhat iskelmät. Kuvat: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
On maanantai ja jokaviikkoisten yhteislaulujen aika. Muistiyhdistyksen tiloihin on saapunut runsas joukko osallistujia, joista osa on kulkenut harrastuksessa jo kymmenisen vuotta, osa aloittanut tänä syksynä ja muut kaikkea siltä väliltä. Oli konkari tai uusi tuttavuus, jokainen toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.
Ryhmän ohjaaja Maaret Meriläinen on heijastanut seinälle päivän teeman, joka on Ikivihreät iskelmät. Ennen aloitusta Meriläinen esittelee vanhoja levynkansia, joissa komeilevat Olavi Virran, Brita Koivusen ja Veikko Tuomen nimet.
”Kokoan laulut yleensä jonkin teeman ympärille. Niitä on kertynyt kaikkiaan varmaan yli 40 erilaista. Ollaan laulettu esimerkiksi rakkaudesta, illoista, menetyksistä, luonnosta ja eläimistä”, Meriläinen kertoo.
”Kestosuosikkeja ovat kouluajoilta tutut kansanlaulut sekä tanssilavoilta mieleen jääneet iskelmät. Laulut nostavat usein esiin monenlaisia muistoja, joista osa on iloisia ja toiset taas niitä elämän suuria ja joskus vaikeitakin asioita. Kaikille tunteille on täällä tilaa”, hän jatkaa.
Muutaman kerran jälkeen sisällä syttyy ikään kuin lamppu, joka vapauttaa ihmisen omista rajoituksista ja ajatuksista siitä, ettei osaa laulaa.
Yhteenkuuluvuutta ja voimaa
Lauluryhmä on avoin kaikille muistisairaille ja heidän läheisilleen. Laulutaidolla tai musiikillisella osaamisella ei ole väliä, vaan tärkeintä on kokoontua yhteen mieluisan tekemisen äärelle. Osallistujat kertovatkin monesta suusta, että ryhmässä vallitsee turvallinen ja rento ilmapiiri.
”Täällä ei koskaan ahdista. Saa laulaa, kohdata kaltaisiaan ja kokea yhteenkuuluvuutta. Se antaa voimaa arkeen”, kertoo Risto Airaksinen.
”Tärkein syy miksi minä käyn, on se, että täällä on niin mahtava ja hirviän mukava vetäjä”, lisää Seppo Mattila ja kommentti kirvoittaa osallistujissa spontaanit aplodit.
Meriläinen nauraa ja kiistää kommentin olleen maksullinen mainos. Hän myös vahvistaa ryhmän mielipiteen siitä, että hyvä tunnelma kyllä näkyy ja tuntuu. Meriläisen mukaan ilmapiiriin vaikuttaa vahvasti se, että jokainen saa olla oma itsensä ja sitä kautta tuntea olonsa turvalliseksi.
”Olen todistanut sen monet kerrat, että ihminen saattaa tulla tänne aluksi hyvin yksinäisen oloisena ja ahdistuneenakin. Muutaman kerran jälkeen sisällä syttyy ikään kuin lamppu, joka vapauttaa ihmisen omista rajoituksista ja ajatuksista siitä, ettei osaa laulaa. Ja sitten mennäänkin täysin palkein”, Meriläinen sanoo hymyillen.
”Täällähän saa myös käydä, vaikka ei itse haluaisikaan laulaa. Tuttuja kappaleita on mukava kuunnella ja äänet soivat välillä niin komeasti ja jylhästi, että aivan itselläkin nousee ihastuksesta iho kananlihalle”, Meriläinen kuvailee.
Tehokas lääkkeetön hoitomuoto
Musiikin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon ja myös Meriläinen on tietoinen laulamisen ja musiikin hyödyistä aivotoiminnalle.
”Muistisairaus vaikuttaa usein ensin vasempaan aivopuoliskoon, jossa sijaitsevat puheeseen ja kieleen liittyvät asiat. Musiikkiin ja laulamiseen liittyvät toiminnot puolestaan sijaitsevat oikeassa aivopuoliskossa. Kun oikeaa puolta aktivoidaan, se hoitaa myös vasenta puolta”, hän kertoo.
”On tutkittu, että puheen vaikeutuessa sanojen tuottaminen on laulun avulla helpompaa. Näin ollen laulamalla saadaan myös aikaan onnistumisen tunteita”, Meriläinen lisää.
Ei sitä itse enää tiedäkään, kuinka paljon osaa eri lauluja.
Ryhmäläiset kertovat, että viikoittainen laulaminen on lisännyt musiikkia myös muihin päiviin.
”Olen huomannut hyräileväni kotona samoja kappaleita ja alkanut laulaa radio-ohjelma Muistojen bulevardin mukana”, kertoo Sven-Erik Hjelt.
Tuula Korpela kertoo pitävänsä kirjaa ryhmässä lauletuista kappaleista. Hän tietääkin sanoa, että tavallisesti ehditään luritella noin 12 laulua tunnin aikana.
”Sanat ovat pitkäkestoisessa muistissa ja sieltä ne tulevat kuin pulputtamalla. Ei sitä itse enää tiedäkään, kuinka paljon osaa eri lauluja”, hän toteaa.
Musiikin laajat mahdollisuudet
Musiikkitoiminta ei ole vuosien aikana keskittynyt ainoastaan yhteislauluryhmään, vaan lisäksi on ollut erilaisia projektikuoroja, jotka ovat luoneet itse musiikkia, äänittäneet cd-levyn sekä tehneet musiikkivideoita yhteistyössä Valveen elokuvakoulun ja yhden alakoulun kanssa.
Oulun seudun muistiyhdistyksen omalta YouTube -kanava OsmyTV:stä löytyy myös valmiita tekstitettyjä musiikkituokioita, joita voi katsella kotona tai hoivayksiköissä, mikäli ryhmiin osallistuminen on haastavaa.
”Musiikki on itselleni rakas harrastus ja mikä sen parempaa, kuin saada hyödyntää sitä omassa työssä. Haluan kehittää musiikkitoimintaa mahdollisimman monipuoliseksi”, Meriläinen sanoo.
Hän toivoo, että kaikilla muistisairailla olisi mahdollisuus nauttia musiikin hyvinvointivaikutuksista. Tätä tavoitetta edistääkseen Meriläinen järjestää koulutuspäiviä vanhustyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Seuraava koulutuspäivä on tulossa marraskuussa.
”Monella on usein sellainen ajatus, ettei voi käyttää musiikkia työssään, koska ei itse koe olevansa musikaalinen. Haluan tarjota erilaisia tapoja, joita ihan jokainen voi käyttöön matalalla kynnyksellä. Ehkä musiikin hyödyntäminen siitä pikkuhiljaa laajenee ”, hän toteaa lopuksi.
Lisätietoa Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnasta löydät tästä linkistä.
