Kulttuurijohtaja Katariina Kummala: ”Kulttuuri on ilman muuta Oululle tulevaisuusinvestointi”
Kulttuurijohtaja Katariina Kummala valittiin taannoin myös vuoden 2025 madetojalaiseksi. Musiikkilukion myöntämä tunnustus ilahduttaa, sillä koulusta on valmistunut paljon Kummalan arvostamia muusikoita, taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kuva: Anne Laurila
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Harva kulttuurijohtaja on saanut yhtä juhlavan alun virkauralleen kuin Katariina Kummala. Oulun kulttuurijohtaja aloitti työssään Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisfestivaalilla, ja koko vuosi on kulttuuritapahtumien täyteinen. Kulttuurijohtajan katse on suunnattu kuitenkin jo perintötyöhön – mitä tapahtuu kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen?
Ennen kuin keskustellaan Euroopan kulttuuripääkaupungista ja Oulun kulttuurikentästä, on Oulun kulttuurijohtaja Katariina Kummalan kanssa puhuttava isosta kuvasta – ja rahasta.
Uransa aikana Kummala on nähnyt, että julkinen rahoitus kulttuurille on jatkuvassa liikkeessä ja murroksessa. Faktoja ei voi kieltää – rajut leikkaukset kulttuurikentän julkiseen rahoitukseen vaikuttavat toimintaympäristöön ja sumentavat kehitysnäkymiä, mutta synkistelyn sijaan Kummala keskittyy positiiviseen.
”Julkinen rahoitustilanne on tiukka, sitä ei käy kiistäminen. Samaan aikaan kansallisesti toimeenpannaan kulttuuripoliittista ohjelmaa ja luovan talouden kasvustrategiaa. Molemmat osaltaan ohjaavat, miten kulttuuri asemoidaan yhteiskunnassa pitkällä tähtäimellä ja miten luovat alat vahvistavat Suomen taloutta ja vientiä”, Kummala aloittaa.
Kulttuuripoliittinen selonteko on Orpon hallituksen linjaama pitkän aikavälin suunnitelma, joka ohjaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikkaa 2040-luvulle saakka. Luovan talouden kasvustrategia puolestaan keskittyy luovien alojen yritystoiminnan ja viennin vahvistamiseen; se julkaistiin kesäkuussa 2025 ja ohjaa luovien alojen kehittämistä vuoteen 2030 asti.
Kulttuuriin tehdyt investoinnit ovat kaikki satsausta Oulun tulevaisuuteen ja kertovat hyviä asioita kaupungista.
Edellisessä työpaikassaan Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike) Kummala seurasi läheltä molempien ohjelmien valmistelua. Nyt, uudessa tehtävässään Oulun kulttuurijohtajana hän haluaa pitää huolen, että toteutusvaiheessa Pohjois-Suomi ei päädy sivustakatselijaksi.
”Ymmärrämme koko ajan paremmin kulttuurin ja taiteen arvon ja merkityksen. Toivon, että se näkyy pitkällä aikavälillä myös kulttuurin rahoituksessa. Kaupunkina olemme mukana vaikuttamassa, että se koskee myös Pohjois-Suomea – kyse on myös Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden perintötyöstä.”
Rohkeutta ja riskinottokykyä
Vaikka kansallisesti kulttuurialan rahoitusnäkymä on ollut leikkausta toisensa perään, Oulussa uskalletaan investoida: keskustakirjasto Saaren peruskorjaus, uusi Lastenkulttuurikeskus Kotilo, syksyllä avautuva museo- ja tiedekeskus Tiima. Harvalla kaupungilla on kulttuuritilojen puolesta yhtä hyvä tilanne.
”Eihän tässä voi muuta, kuin iloita kulttuuritoimijoiden ja kaikkien oululaisten puolesta, että kaupunkina olemme panostaneet kulttuurin tällä tavoin. Investoinnit ovat kaikki satsausta Oulun tulevaisuuteen ja kertovat hyviä asioita kaupungista”, Kummala toteaa.
Matka kulttuuripääkaupunkivuodeksi on kirkastanut Oulun vahvuuksia ja pohjoista identiteettiä ja se on mittaamattoman arvokasta.
Kulttuuritiloihin tehdyt investoinnit ovatkin kaupunkiin jäävää konkretiaa, minkä kulttuuripääkaupunkivuosi jättää jälkeensä, mutta kulttuurijohtajaa kiinnostavat perintötyössä muutkin asiat.
”On ilahduttavaa, kuinka monet tahot kantavat vastuuta ja huolta Oulu2026-perintötyöstä – siitä puhutaan useasta näkökulmasta. On yhteinen tahtotila, että kulttuuripääkaupunkivuoden opit jäävät meille tulevaisuuden pääomaksi”, Kummala pohtii.
”Eikä pelkästään puhuta mitattavista, konkreettisista asioista, vaan myös siitä, mitä vuosi tekee meidän kaupunkikulttuurillemme, kaupunki-identiteetille, rohkeudelle, riskinottokyvylle. Niistä on ihana puhua, kun niistä muutoin harvemmin keskustellaan”, hän jatkaa.
Kulttuuri-ilmastonmuutos toteutuu jo
Kummalan havainnon mukaan kulttuuri-ilmastonmuutosta ei tarvitse epäillä yhtään – se toteutuu Oulussa jo.
”Kun muutama vuosi sitten tulin paluumuuttajana takaisin Ouluun, ei ollut epäilystäkään, etteikö kulttuuri-ilmastonmuutos tapahtuisi, se oli käsinkosketeltavaa – se oli jo tapahtunut. Jos miettii vaikkapa Oulua kymmenen vuotta sitten: millainen kaupunki oli silloin, olisiko meillä ollut saumaa tehdä tällaisia projekteja silloin, mitä teemme nyt”, Kummala pohtii.
“Kaikki tsemppaa Oulussa toisiaan, mentaliteetti on todella upea. Matka kulttuuripääkaupunkivuodeksi on kirkastanut Oulun vahvuuksia ja pohjoista identiteettiä ja se on mittaamattoman arvokasta,” hän jatkaa.
Kulttuuri-ilmastonmuutos konkretisoituu myös tavassa, miten kulttuurista puhutaan kaupungissa. Maaliskuussa kulttuuri nostetaan kaupungin edunvalvontatilaisuudessa Helsingissä yhtä tärkeäksi teemaksi, kuin Oulun saavutettavuus. Ministereille, kansanedustajille, ministeriöiden virkamiehille ja medialle suunnatussa tilaisuudessa kerrotaan Oulun ajankohtaisia kuulumisia.
”Oulua kutsutaan puolen Suomen veturiksi, ja sitä olemme myös kulttuurin puolesta. Oulu Sinfonia on Suomen pohjoisin sinfoniaorkesteri ja Oulun teatteri on suurin kulttuurialan työnantaja Pohjois-Suomessa. Näiden toimijoiden yhteistyön tuloksena olemme nähneet esimerkiksi oopperatuotantoja Oulussa, mikä on tietysti upeaa. Kulttuurilaitosten lisäksi Oulussa on valtavan upeita ja ammattitaitoisia tekijöitä kulttuurin vapaalla kentällä. Monipuolinen kulttuuritarjonta kuuluu kaikille – myös meillä pohjoisessa”, Kummala painottaa.
Maalissa odottaa maali
Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen odottavat Kulttuuritalo Valveen ja Oulun musiikkikeskuksen remontit. Kahden ison kulttuuritilan väistötilarumba aiheuttaa haasteita, mutta Kummala luottaa, että ratkaisut remonttiajan yli löytyvät, samoin eurot korjausten toteuttamiseen.
Millaisia tavoitteita kulttuurijohtajalla on Oulun tulevaisuuden varalle, kun kiinteistöjen remontit ovat valmiina?
”Maalissa odottaa aina uusi maali. Toivon, että saan pitkäjänteisesti kehittää ja tehdä yhteistyötä tämän alueen hyväksi. On totta, että tässä hetkessä on erityistä kulttuuripääkaupunkivuoden taikaa, mutta haluan olla tekemässä työtä, jonka vaikutukset kantavat seuraavien sukupolvien hyväksi”, Kummala tiivistää.