Kulttuuri kuuluu kaikille, viestittää Oulusta kevätkiertueensa aloittanut ministeriö
”Kulttuuri on kaikkea sitä, joka tuo meidät yhteen ja vahvistaa yhteisöllisyyttämme”, määritteli oululainen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Kyllähän täällä Oulussa tällä hetkellä tapahtuu jotain, josta koko Suomi voi ottaa mallia”, kehui opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki ministeriön kulttuurikierroksella Oulussa. Tilaisuudessa haettiin suuntaviivoja tuoreen kulttuuripoliittisen selonteon käytännön toteuttamiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti maanantaina Oulusta keväisen kulttuurikierroksensa, jonka aikana se vierailee kahdeksalla paikkakunnalla pohjustamassa uutta kulttuuripoliittista selontekoa ja sen toimeenpanoa. Oulun kaupungintalon tilaisuudessa oli paikalla niin valtakunnallista kuin paikallistakin kulttuurijohtoa ja -toimijoita.
Eduskunnan viime vuonna hyväksymä kulttuuripoliittinen selonteko on laaja valtakunnallinen strategia, joka linjaa taide- ja kulttuuripolitiikan suuntaa aina 2040-luvulle saakka. Ministeriön kulttuurikierroksen tavoitteena on koota alan toimijoita yhteen keskustelemaan siitä, miten strategian tavoitteita ryhdytään panemaan toimeen ja miten yhteistyötä voidaan kehittää.
Pitkän aikavälin tavoitteita selonteossa on nimetty neljä: kulttuuri on muutosvoima, kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa, kulttuuri on jokaisenoikeus ja kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista.
Selontekoa on ollut valmistelemassa yli tuhat kulttuurialan toimijaa eri puolilta Suomea.
”Koen, että kun sitä on niin vahvasti tehty yhdessä, on tärkeää, että sitä myös lähdetään toteuttamaan yhdessä”, oululainen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) totesi kutsuvierastilaisuudessa ja nimesi kulttuurin valtakunnallisen saatavuuden ja saavutettavuuden keskeisiksi asioiksi selonteossa.
Rakenteellisia uudistuksia
Tavoitteisiin pääsemiseksi todetaan kulttuurialalle tarvittavan muutosvoimaa, ja toimialan rakenteita ja rahoitusta on uudistettava. Vuoden alusta toteutettiin jo uudistus, jossa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yksittäisiä virastoja yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi niin, että virastoja on nyt viisi entisen 11:n sijaan: Taide- ja kulttuurivirasto, Museovirasto, Kansallisarkisto, Suomen Akatemia ja Opetushallitus.
”Ne toimivat nyt meidän sivistyshallintomme suunnannäyttäjinä ja toimeenpanijoina.”
Talvitie korosti, että strategia tunnistaa kulttuurin ja taiteen myönteiseksi muutosvoimaksi, joka auttaa navigoimaan erilaisten kriisien keskellä, varsinkin, jos alan toimijoiden keskeinen on yhteinen visio ja sama suunta.
Talvitien mukaan ”nyt jos koskaan” on otollinen aika laajalle kulttuurikeskustelulle.
”Aikaamme leimaavat polarisoituminen, erilaiset kriisit, demokratiavaje, luontokato, sodat ja yhteisöllisyyden puute, yksilökeskeisen kulttuurin ja toiminnan korostuminen. Kulttuurin voima on siinä, että se saattaa ihmisiä yhteen ja tekee näkymätöntä näkyväksi”, Talvitie sanoi.
Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallituksesta, kansanedustaja Pia Hiltunen, Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja Emilie Gardberg, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen, Oulu Urban Culture ry:n toiminnanjohtaja Heikki Myllylahti ja Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen.
Kulttuurikierroksen Oulun-tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden merkityksestä ja perinnöstä Oulun alueelle, ja Oulu2026-vuoden todettiin monesta suusta sisältävän juuri sellaista toimintaa, jota kulttuuripoliittisessa selonteossa tavoitellaan.
Tilaisuuden paneelikeskustelun vetänyt opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki myönsi jopa, että joutuu eteläpohjalaisena antamaan ”elämänsä tunnustuksen” pohjoispohjalaisille.
”Kyllähän täällä Oulussa tällä hetkellä tapahtuu jotain, josta koko Suomi voi ottaa mallia. Minä tiivistän sen sanaan yhteisöllisyys. Se tapa, millä esimerkiksi toteutatte kulttuuripääkaupunkia koko maakuntana – onhan se ihan huikea esimerkki meille kaikille”, Rintamäki sanoi.
Kiitosta antoi myös uuden Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja Emilie Gardberg, joka on Oulu2026-vuotta toteuttavan Oulun kulttuurisäätiön hallituksen jäsen. Gardberg kertoi avajaisfestivaalien onnellisimpia hetkiään olleen, kun konttasi Lastenkulttuurikeskus Kotilossa tutkimassa lattianrajassa olleita taideteoksia.
”Se ilo oli niin valtaisaa. Ajattelin, että niistä lapsista, jotka tässä ympäristössä kasvavat ja kokevat tällaisen vuoden varhaisessa vaiheessa elämässään, tulee parempia ihmisiä: luovempia, uskaliaampia ja kykeneväisiä ottamaan vastaan tämä aika haastava paikka, jossa nyt eletään”, Gardberg sanoi.
Kulttuuritekoja kerätään
Osana ministeriön kulttuurikierrosta on alettu valmistautua ensi vuoteen, joka on Suomen itsenäisyyden 110-vuotisjuhlavuosi, keräämällä 110 erilaista innovatiivista ja innostavaa kulttuuritekoa. Ministeriön tavoitteena on nostaa monipuolinen suomalainen kulttuuri ja taide laajemmin yhteiseen tietoisuuteen. Kulttuuritekoja voi ehdottaa Otakantaa.fi-verkkosivulla.
Ministeriön kulttuurikierrokset järjestetään Taide- ja kulttuuriviraston, Museoviraston, Opetushallituksen, Kansallisarkiston, Kulta ry:n ja Cuporen yhteistyönä. Oulun tilaisuuden järjestelyissä olivat mukana Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.