Kirjallisuusdiplomi kannustaa oululaisia koululaisia lukuharrastuksen pariin

Joka syksy kirjastojen kävijämäärissä näkyy selvä nousu, kun koululaiset innostuvat suorittamaan kirjallisuusdiplomeja. Keväisin sama ilmiö toistuu, kun oppilaat kiirehtivät viimeistelemään suorituksiaan ennen lukuvuoden loppua.

Vaikka kirjallisuusdiplomi ei ole pakollinen, tuhannet oululaiset koululaiset suorittavat sen joka vuosi. Viime vuonna diplomeja luettiin Oulussa 3 704 kappaletta. Informaatikko Terhi Mustonen Oulunsalon kirjastosta on määrästä hyvillään.

“Siinä on 170 enemmän kuin edellisvuonna, eli joka vuosi on tullut suorituksia lisää. Ihan mahtavia lukuja”, Mustonen iloitsee.

Eniten kirjallisuusdiplomeja suoritetaan isoissa kouluissa, kuten Ritaharjun ja Pohjois-Ritaharjun kouluissa sekä Oulun Normaalikoulun Linnanmaan yksikössä. Myös pienemmissä kouluissa diplomeja suoritetaan ahkerasti. Innokkaimpia suorittajia ovat alakoulujen 1.–4.-luokkalaiset.

“Ilman koulujen ja kirjastojen yhteistyötä tämä ei onnistuisi”, Mustonen toteaa.

Kirjoja kaikille

Kirjallisuus- eli lukudiplomi suoritetaan lukemalla tietty määrä kirjoja ennalta laaditulta kirjalistalta. Luetun kirjan pohjalta tehdään tehtävä, joka voi olla esimerkiksi lukupäiväkirja, sarjakuva tai keskustelutuokio. Suoritustavat ja -aikataulut sovitaan yhdessä opettajan kanssa, eikä diplomin suorittaminen kaadu siihen, jos jokin tehtävätyyppi ei houkuttele.

“Tehtävien tekeminen auttaa lukemisen ymmärtämisessä. Tehtävä ei kuitenkaan ole se pääasia, vaan lukeminen”, informaatikko Tuija Polo-Koret Ritaharjun koulun kirjastolta sanoo viitaten siihen, että suoritustavat sovitaan oppilaskohtaisesti.

Myös luettavien kirjojen suhteen ollaan joustavia.

“Ollaan aina yritetty korostaa, että oppilas voi valita myös jonkin toisen kirjan, jos siitä sovitaan opettajan kanssa ja se sopii siihen kirjaryhmään”, Mustonen jatkaa.

Kirjoja luetaan eri genreistä, mikä on oivallinen tapa tutustua myös sen lajin kirjoihin, joihin ei ehkä muuten tulisi tartuttua. Romaanien ja kertomusten lisäksi luetaan myös runoja, sarjakuvia tai tietokirjoja.

“Eri kirjallisuuden lajeista voi löytää ihania tarinoita ja syvällisiäkin juttuja”, Mustonen sanoo.

Kuusi kirjaa vuodessa

Alakoulun lukudiplomissa kirjoja luetaan kuusi jokaisella luokka-asteella. Kuuden vuoden aikana kirjoja kertyy siis 36. Diplomia ei tarvitse suorittaa joka vuosi, mutta kaikkina kuutena vuotena diplomin suorittanut ansaitsee Mestarilukijan tittelin. Erilaiset tunnustukset voivat motivoida joitain oppilaita suorittamaan diplomin.

“Meille on tulossa uusi Superlukija-diplomi. Se tulee sellaisille oppilaille, jotka ovat jo suorittaneet oman luokka-asteensa diplomin. Siihen voi merkitä lukemiaan muita kirjoja”, Mustonen kertoo.

Myös yläkoulun lukudiplomissa luetaan kuusi kirjaa vuosittain, eli kirjoja kertyy kolmelta vuodelta yhteensä 18. Kaikkina kolmena vuotena diplomin suorittanut saa yläkoulun kirjallisuusdiplomin.

Lukudiplomeja on tarjolla myös toisen asteen oppilaitoksissa. Lukiossa kirjoja luetaan 16, ja diplomin suorittamiseen on varattu koko lukioaika. Lukudiplomista saa lukiossa kurssisuorituksen.

Iloa ja hyötyä lukemisesta

Lukudiplomin tärkein tehtävä on innostaa oppilaita lukemisen pariin. Se edistää lasten ja nuorten lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä ja kannustaa lukuharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen.

Diplomisuoritus voi vaikuttaa korottavasti oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanaan. Lukudiplomin tärkeä tehtävä onkin tukea äidinkielen ja kirjallisuuden oppimista, mutta sen hyödyt ulottuvat muihinkin oppiaineisiin.

“Kaunokirjallisuuden lukeminen tukee myös muita oppiaineita. On helpompi suoriutua muistakin opinnoista, kun pystyy lukemaan pitkiä tekstejä”, Mustonen pohtii.

Vaikka kirjallisuusdiplomia ei suorittaisi, tarjoaa diplomin kirjalista inspiraatiota, jos on vaikeuksia keksiä, mitä lukisi. Listoja päivitetään ja uudistetaan säännöllisesti.

“Vaikka et tekisikään diplomia, saat kirjalistalta kirjavinkkejä”, Polo-Koret sanoo.

Sekä Mustonen että Polo-Koret kannustavat oppilaita suorittamaan diplomin myös puhtaasti lukemisen ilosta. Kun on lukenut säännöllisesti diplomia varten, lukuharrastuksen ylläpitämistä on helpompi jatkaa sen suorittamisen jälkeenkin.

“Lukemaan kannustaminen ja lukemisen ilo ovat tämän asian ydin”, Mustonen tiivistää.