Kahdeksan teosta kilpailee Botnia-palkinnosta
Botnia-kirjallisuuspalkinnon raati nimesi ehdokkaiksi kahdeksan teosta, mikä on kilpailun sääntöjen mukainen enimmäismäärä.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kymmenettä kertaa jaettavan Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat on julkaistu. Listalla on kolme romaania, kaksi tietokirjaa, esseeromaani, runokirja ja elämäkertasarjakuva.
Botnia-kilpailun raadilla oli tänä vuonna luettavana 145 teosta, joiden tekijät asuvat Pohjois-Pohjanmaalta tai ovat kotoisin sieltä, kuten kilpailun säännöissä vaaditaan.
Kahdeksan finalistin joukkoon valittiin Satu Erran Rondo ja modulaatio (Tammi), Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen Tavara-avaruus (WSOY), Anu Kolmosen Paperijumalat (Aviador), Aapo Kukon Punainen Beethoven – Sarjakuvasinfonia Dmitri Šostakovitšin elämästä (Zum Teufel), Veli-Pekka Lehtolan Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus), Katariina Parhin ja Vesa Rannan Rikoksetta rangaistut (Siltala), Tuomo Pirttimaan Lyijykausi (Johnny Kniga) sekä Jenni Räinän Vaino (Otava).
Finalistit julkistettiin ja kukitettiin lauantaina Oulun kirjamessuilla, ja voittaja julistetaan 7. marraskuuta. 15 000 euron arvoinen palkinto jaetaan nyt kymmenettä kertaa.
Botnia-palkinto voidaan myöntää mitä tahansa kirjallisuudenlajia edustavalle kaupallisen kustantamon julkaisemalle teokselle. Botnia-raadin mukaan kriteerit täyttäviä teoksia oli tänä vuonna poikkeuksellisen suuri määrä, ja tasokin oli korkea.
Botnia-raadissa olivat tänä vuonna kirjallisuudentutkija Hanna-Leena Määttä (puheenjohtaja), informaatikko Anna Kippola, kulttuuritoimittaja Eeva Kauppinen, dramaturgi Janne Rosenvall, kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen, kirjailija Marja-Leena Tiainen sekä kirja-aktivisti Ville Juutinen.
Botnia-kirjallisuuspalkinnon jakaa Oulun kirjailijaseura. Palkintosumman lahjoittavat tänä vuonna Oulun kaupunki, Kaleva ja LähiTapiola Pohjoinen.
Raadin luonnehdintoja ehdokkaista
Satu Erra: Rondo ja modulaatio (Tammi)
”Rondossa ja modulaatiossa omaelämäkerrallisuus ja esseemäinen pohdinta nivoutuvat hienosti yhteen. Äärimmäisen rehellinen teos vie lukijaa Kuusamosta Berliiniin, lapsuudesta aikuisuuteen, tytöstä äidiksi, ulkopuolisuuden tunteista häpeään ja ihmisen kohtaamiseen sekä uuteen kieleen. Euroviisut ja niihin liittyvä ajankuva kulkevat läpi teoksen: viisuja katsotaan Kuusamossa television ääressä pienen saunalimsapullon kanssa ja myöhemmin paikan päällä Sveitsin Baselissa.”
Anna Elina Isoaro & Mira Mallius: Tavara-avaruus (WSOY)
”Hauskojen runojen lomaan on ujutettu hienovaraista kritiikkiä kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Kodit pursuavat tavaraa, mutta kirja ohjaa kysymään, kuinka tarpeellista kaikki tavara lopulta on. Mira Malliuksen värikäs kuvitus täydentää runojen maailmaa ja niiden leikkisää, paikoin ilkikuristakin tunnelmaa. Tavara-avaruus on ajaton ja monipuolinen lastenkirja. Ehkä jopa klassikkoainesta?”
Anu Kolmonen: Paperijumalat (Aviador)
”Teos on kipeän ajankohtainen yhteiskunnallinen romaani. Se avaa oven siihen arkeen, johon sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten ja omaishoitajien tukien leikkaukset osuvat. Romaanissa maailman onnellisimman kansan illuusion sisällä ja kurjistumisen keskellä värjöttelee ja sinnittelee iso joukko ihmisiä, joita byrokratia ei tunnista ja joiden tilillä olevat rahat eivät riitä edes Lidlin alepelargonioihin.”
Aapo Kukko: Punainen Beethoven – sarjakuvasinfonia Dmitri Šostakovitšin elämästä (Zum Teufel)
”Kukko tavoittaa jyrkkää mustan ja valkoisen kontrasteilla hirmuvallan varjot vaikuttavasti. Erityisesti unet visualisoivat voimallisesti säveltäjän pelkoja: vaaran tunne ja painajaisiin asti tuleva hirmuvaltiaan varjo on alati läsnä. Näin teos kytkeytyy myös nykymaailmassa näkyvillä olevaan sensuurin ja kontrollin piirteisiin ja kasvaa sarjakuvan merkkiteokseksi.”
Veli-Pekka Lehtola: Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus)
”Vertaisarvioitu tutkimusteos avaa laajan historiallisen kaaren saamelaisten menneisyydestä ja saamelaisten ja suomalaisten suhteista jatkaen samalla vaikuttavasti Lehtolan elämäntyötä saamelaisen historian tutkijana. Lehtola on taitava kielenkäyttäjä ja verraton kynäniekka, joka luo monitasoisista, monimutkaisista ja vaikeista aiheista lukijansa mukaansa tempaavaa, elävää ja sujuvasti etenevää tekstiä.”
Katariina Parhi & Vesa Ranta: Rikoksetta rangaistut (Siltala)
”Katariina Parhin ja Vesa Rannan tietoteos on vakuuttava esitys nykyisin vähän tunnettujen työlaitosten historiasta. Työlaitoksia varten luotiin järeä koneisto, jonka historiaa, toimintatapoja ja laitoksiin liittyviä ihmiskohtaloita kirja ansiokkaasti avaa. Työlaitoksiin saattoi päätyä esimerkiksi elatusavun laiminlyömisen, irtolaisuuden, työn vieroksunnan tai sopimattomaksi arvioidun elämäntavan vuoksi. Arkistoja, laitoksissa olleiden kirjeenvaihtoa ja haastatteluja hyödyntäen kirja kuvaa aihettaan kattavasti eri osapuolien näkökulmia huomioiden.”
Tuomo Pirttimaa: Lyijykausi (Johnny Kniga)
”Tuomo Pirttimaan Lyijykausi on tykki. Se on täsmällinen, tehokas ja hankalasti väistettävä. Teos seuraa salametsästäjä Unto Ekin elämänvaiheita lapsuudesta vankilaan, kirjailijaksi ja vanhuuteen. Sotaa seurannutta jälleenrakennusta on pidetty kansallisena menestystarinana, mutta Lyijykausi tuo myyttiin toisen kulman.”
Jenni Räinä: Vaino (Otava)
”Vaino on hienosti kirjoitettu, ehjä ja tarkka historiallinen romaani, joka vie lukijan isonvihan julmien tapahtumien keskelle Iihin, Pohjois-Pohjanmaalle. Aistivoimainen teos kuljettaa päähenkilö Valpurin mukana ruumiissa tuntuvalle pakomatkalle soille ja metsiin, joiden suojissa yritetään pysyä piilossa ja hengissä. Luonto ympäröi ihmistä, ja kansanuskomukset juurruttavat romaanin syvälle aikaansa ja paikkaansa. Väkivalta, sen seuraukset ja selviytymisen hinta saavat kirjassa monet kasvot.”