Kadonneen ajan ja muistin jäljillä: Ville Paanasen esikoisteos julkaistaan Oulun sarjakuvafestivaalilla

Ville Paanasen (s. 1992) 64-sivuinen sarjakuvateos Here Nor There on vaikuttavan tyylikästä jälkeä. Tarinan päähenkilö lähtee oman päänsä sisälle seikkailuun, Paanasen sanoin ”tutkimaan mitä epäterveitä kasvustoja on aivojen sopukoihin asettunut”.

Muistin ja masennuksen teemat nousevat harvojen rivien välistä pintaan. Paananen myöntää, että aihe on ollut hyvin henkilökohtainen ja intiimi.

”Koen itsekin tämän hyvin henkilökohtaisena työnä. Tekeminen alkoi jo vuonna 2019. Siinä on semmoisia aiheita, joita ovat olleet mietinnässä jo pitemmän aikaa, ja tämän työn aikana ne tavallaan sulautuivat yhteen. Teos on vahvasti omasta elämästä inspiroitunut, mutta tyyli, kuvaus ja se, mitä sille päähenkilölle konkreettisesti tapahtuu, ovat kuitenkin fiktiota”, Paananen sanoo.

Hän sanoo pyrkineensä pitämään tiettyä seikkailuhenkisyyttä mukana tarinassa, joka sukeltaa varsin syviin vesiin. Sitä edustavat myös tekstin viittaukset esimerkiksi romanttisiin komediaelokuviin ja muuhun populaarikulttuuriin. Paanasen mukaan ne tarjoavat lukijoille tietynlaista tarttumapintaa, mikä samalla liittyy teoksen ydinteemaan, muistin toimintaan.

”Mietin siinä sitä, miten muisti kiinnittyy erilaisiin asioihin, ja samalla tapaa tuo sarjakuvakin on kiinni tietynlaisessa verkostossa muiden asioiden välissä”, hän selittää.

Teksti syntyi englanniksi

Paananen kertoo teoksen kielen syntyneen luontevasti nimenomaan englanniksi, mutta hän on harkinnut myös sen kääntämistä suomeksi.

”Aluksi oli tiettyjä lauseita ja fraaseja, joiden ensimuoto tuli englannin kielelle. Kun aloin viedä tarinaa eteenpäin, se meni vielä vahvemmin siihen suuntaan, osittain niiden populaarikulttuuriviittausten myötä. Muutenkin se kerronnan ja tietynlaisen runouden tapa, mikä siinä on, alkoi kasvaa englannin kielen ympärille.”

Paananen tunnistaa vertauksen lauluntekijöihin: jotkut laulut syntyvät ja soivat luontevammin englanniksi, vaikka äidinkieli olisi muu.

Lyijykynäpiirrokset pohjalla

Teos on toteutettu sekatekniikalla. Pohjalla ovat lyijykynäpiirrokset, jotka Paananen on värittänyt digitaalisesti. Mukana on myös valokuvien leikkeitä ja musteella tuotettuja tekstuureja. Hän kuvaa tekniikkaansa ”vaihtelevan” työlääksi.

”Osa sivuista on hyvinkin köykäisiä lyijykynätekniikan puolesta, osassa on vähän enemmän detaljeja. Ihan kopiopaperille teen lyijykynällä, että pääsen heti tuottamaan viivapiirrosta, ja siinä pysyy tietynlainen karkeus ja luonnosmaisuus. Sitten väritän digitaalisesti skannatut viivapiirrokset. Väritys ja oikean värimaailman löytäminen oli ehkä se työläämpi vaihe.”

”Koen itse hyvin vahvasti, että arkkitehtuurissa tulee tuoda tilanteen tuntu rakennusten visualisointeihin.”

Paananen opiskelee arkkitehtuuria. Millä tavalla sarjakuvan tekeminen ja arkkitehtuuri ruokkivat toisiaan?

”Erittäin hyvä kysymys, jota olen pohtinut paljon. Näkisin, että arkkitehtuurin puolella on todella monta eri tapaa, miten teksti ja kuva voivat reagoida toisiinsa sivulla ja tuottaa mielikuvia. Sitten on tekninen puoli – se, miten esitystapani on parantunut opiskeluaikana. Sarjakuvasta on pystynyt ammentamaan sitä, miten asioita laitetaan sivulle, värimaailmaa ja niin edelleen. Kolmas elementti on tilojen ja tilanteiden visualisointi – koen itse hyvin vahvasti, että arkkitehtuurissa tulee tuoda tilanteen tuntu rakennusten visualisointeihin”, Paananen pohtii.

Oulun sarjakuvayhteisö inspiroi

Paananen innostui lapsena monien muiden tavoin Aku Ankasta ja Tintistä. Hän kertoo löytäneensä sarjakuvat uudelleen aikuisiällä.

”Se oli monen asian summa. Olin viitisen vuotta sitten perustamassa Oulun korkeakoulujen taidepiiriä eli Tapiiri ry:tä. Sitä kautta alkoi palautua mieleen, että mitäs kaikkea taiteentekemisen ja piirtämisen saralla on. Aluksi tuli lähinnä piirreltyä omaksi iloksi, mutta sitten aloin muistaa, miten sarjakuvalla pystyy ilmaisemaan asioita. Samaan aikaan innostuin lukemaankin sarjakuvaa, luin paljon esimerkiksi Ville Rantaa ja muita suomalaisia sarjakuvantekijöitä. Vähän uudempaa ja enemmän aikuisyleisölle suunnattua sarjakuvaa kuin ennen.”

”Pelkästään se, että täällä on sarjakuvakauppa, on merkki siitä, että kulttuuri elää ja voi hyvin.”

Paananen kokee, että Ranta ja muut oululaiset sarjakuvantekijät muodostavat innostavan yhteisön, vaikka itse hän ei ole siihen vielä kovin vahvasti kiinnittynyt.

”Pelkästään se, että täällä on sarjakuvakauppa, on merkki siitä, että kulttuuri elää ja voi hyvin. Täällähän on paljon myös julkaisutoimintaa ja taiteilijoita, ja myös sarjakuvafestivaalit ovat osoitus siitä, että sarjakuva nähdään tärkeäksi. Vaikka en ole itse kovin vahvasti tässä ollut mukana, koen saavani paljon inspiraatiota siitä, mitä ympärillä tapahtuu.”

Paananen halusi julkaista esikoisteoksensa nimenomaan Oulun sarjakuvafestivaalin yhteydessä.

”Ensimmäinen syy oli ihan käytännön juttu, että saa oman deadlinen ja homma tulee valmiiksi. Toinen syy on se, että kirja saa arvoisensa paikan, jossa sen voi esitellä yleisölle. Samalla voi katsoa, mitä muut ovat saaneet aikaiseksi. On tietynlaista festivaalitunnelmaa”, Paananen sanoo.

Here Nor Theren julkaisujuhlia vietetään Kulttuurilaboratoriossa Pikisaaressa lauantaina 12.11. kello 19 alkaen. Tilaisuudessa esiintyvät myös runoilija ja lauluntekijä Ulla Lintulampi sekä spoken word duo Hiltunen & Sarja.

Sarjakuvafestivaalin päätapahtuma Valveella lauantaina

11. kerran pidettävä Oulun sarjakuvafestivaali järjestetään 10.–13.11. Tapahtumia on ohjelmassa jo tästä keskiviikosta sunnuntaihin asti, mutta päätapahtuma on lauantaina 12.11. klo 11–18 Kulttuuritalo Valveella. Pääsymaksuttomassa tapahtumassa on tarjolla koko päivän sarjakuva-aiheisia haastatteluja, keskusteluja, signeerauksia sekä sarjakuvien ja oheistuotteiden myyntiä. Näytteilleasettajia on tulossa lähes 40.

Esiintyjiä on Suomen lisäksi Norjasta, Tanskasta ja Portugalista. Päävieraana on norjalainen, nuorille suunnatusta Pohjantuli-fantasiasarjasta tunnettu Malin Falch, jolta julkaistaan tapahtumassa teos Pohjantuli 3 – Lintusisaret (Egmont 2022). Norjassa sarjan teoksia on myyty jo neljännesmiljoona kappaletta.

Falch on haastateltavana festivaalien päälavalla Valveella lauantaina kello 15.45, minkä jälkeen hän signeeraa kirjoja Turun Sarjakuvakaupan pisteellä. Lauantain päätapahtumassa on mukana myös iso joukko kotimaisia sarjakuvantekijöitä, esimerkiksi Pentti Jarla, joka on lupautunut arvioimaan yleisön lähettämiä ideoita Fingerporiin.

Uutuutena sarjakuvafestivaalin ohjelmassa on Galleria MABD:ssä (Torikatu 4) sarjakuvaoriginaalien myyntinäyttely 9.–13.11. Mukana on töitä kymmeneltä sarjakuvantekijältä.

Festivaalin päänäyttelyinä Kulttuuritalo Valveella ovat Keijo Ahlqvistin muistonäyttely Valvegalleriassa 10.11.–4.12. ja Jaana Suorsan sarjakuvateokseen liittyvä näyttely Rillit – tarina synestesiasta Sarjakuvagalleriassa 8.10.-13.11.

Pop up -näyttelyissä lauantaina 12.11. esitellään muun muassa Puupäähatun 50-vuotista historiaa ja tämän vuoden puupäähattu-palkinnon saaneen Harri ”Wallu” Vaalion Mikrokivikauden historiaa.

Lisätietoa Oulun sarjakuvafestivaalista: www.oulucomics.com/fest/