Julkinen taide vahvistaa yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta – aluetaidetta ihaillaan kauan Asunto­messujen jälkeenkin

Hartaanselänrannan taidehankintojen ohjenuorana on toiminut alueelle laadittu taideohjelma. Sen tavoitteena on, että taideteoksista muodostuu maamerkkejä, jotka kulkevat mukana ihmisten elämänmatkalla ja joista myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan.

Hartaanselänrannan taideteoksiin kuuluu muun muassa ympäristötaidetta, oululaisten taiteilijoiden teoskuvia tarrateippauksin sekä ilmava terästeos. Teokset sijoittuvat Holstinpuronpuistoon, Hartaansillan tuntumaan sekä Vaakunakylään ja Lehtokylään.

Teosten valintaa Hartaanselänrantaan on ohjannut sekä niiden laadukkuus että sopivuus Ouluun.

Taide edistää terveyttä

Taiteella on tutkitusti vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi asiasta laajan raportin vuonna 2019. Tulokset osoittavat, että taiteilla on merkittävä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä, terveyden edistämisessä sekä sairauksien hallinnassa ja hoidossa läpi elämänkaaren.

WHO:n tutkimuksen mukaan taide voi edistää terveyttä ja tukea toipumista sekä vaikuttaa myönteisesti niin koettuun kuin fyysiseenkin terveyteen ja mielenterveyteen. Näitä vaikutuksia selittävät muun muassa aistien virittyminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja fyysinen aktiivisuus.

Erityisesti julkiset tilat ovat Suomessa tärkeitä taiteen kokemisen paikkoja. Taiteen hyödyistä puhuttaessa tutkimuksessa käytetään usein termejä hyvinvointikokemus ja kulttuurihyvinvointi, avaa Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen yliopistonlehtori, kuvataiteilija Maria Huhmarniemi.

”Hyvinvointikokemus muodostuu esimerkiksi turvallisuuden tunteesta ja ympäristön esteettisyydestä, ja nämä asiat pystyvät vahvistumaan juuri julkisen taiteen kautta.”

Hyvinvointikäsitys laajentuu

Julkisessa taiteessa voidaan korostaa paikallisia piirteitä ja teemoja, joilla on myös paikallisyhteisöjä voimaannuttava vaikutus, Huhmarniemi toteaa. Teosten ei välttämättä tarvitse olla pitkäaikaisia, vaan esimerkiksi teoksia, jotka toteutuvat jonkin tapahtuman yhteydessä ja ovat esillä pari vuotta.

Kulttuurihyvinvointi tunnistaa käsitteenä sen, että hyvinvointi on laaja kokonaisuus, joka merkitsee muutakin kuin terveyttä tai yhteiskunnallisella tasolla yhteiskunnan vaurautta. Taiteen hyvinvointivaikutuksista voi puhua katsojan ja kokijan sekä taiteen tekemisen näkökulmasta.

”Kokijalle kyse on usein visuaalisesteettisestä kokemuksesta, jossa avautuu itselle uusia aistillisia kokemuksia ja sitä kautta myös uusia ajatuksia”, Huhmarniemi kuvaa.

Toisin kuin joskus ennen on ajateltu, kulttuurihyvinvoinnin ei tarvitse rajoittua taiteeseen ja kulttuuriin palvelutalojen kaltaisissa paikoissa, vaan kaikenlaisissa julkisissa tiloissa.

Yhteenkuuluvuuden äärellä

Taiteen edistämiskeskuksen alkuvuodesta 2025 julkaisema tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat tänä päivänä julkista taidetta laajasti. Kyselytutkimukseen loppuvuonna 2024 vastanneista 77 prosenttia toivoo taideteoksia arkiympäristöönsä ja on sitä mieltä, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Huhmarniemi toteaa, että julkisessa taiteessa hyvinvointivaikutukset liittyvät usein myös vahvistuvaan yhteisöllisyyteen.

”Julkisen taiteen äärellä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen: jaamme saman teoksen näkemisen ja kokemisen. Toisaalta yhteisöllisyys voi olla mukana myös teoksen tekemisen osallistavassa prosessissa.”

Taidetta on hankittu Hartaanselänrantaan sekä taiderahalla että prosenttitaideperiaatteella. Taideohjelman toteuttamisesta on vastannut taideohjelman ohjausryhmän alaisuudessa työskentelevä taidekoordinaattori-kuvataiteilija Moosa Myllykangas.