Hanna Lanton esikois­romaani Bilbao voitti Botnia-kirjallisuus­palkinnon

Oulussa syntynyt Hanna Lantto (s. 1981) on työskennellyt espanjan yliopistonlehtorina Turun yliopistossa vuodesta 2019 lähtien. Tammikuussa 2025 ilmestynyt esikoisromaani Bilbao (Tammi) pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa opiskelijavaihdossa Bilbaossa.

Kirjallisuudentutkija Hanna-Leena Määtän johtama raati myönsi romaanille tämänvuotisen Botnia-kirjallisuuspalkinnon, joka jaettiin lauantaina Oulun kaupungintalolla.

”Olen tietysti liikuttunut ja hämmentynytkin tästä. Minun on vaikea edes kuvata ensimmäistä tunnetta, kun kuulin palkinnosta – se oli niin paljon kaikkea”, Lantto sanoo ja toteaa palkinnon kruunaavan esikoiskirjavuotensa.

Tutkijana baskikulttuuriin syvällisesti perehtynyt Lantto kertoo olleensa aina ”kielinörtti”. Espanjan kyljessä itsemääräämisoikeudestaan taistelevasta Baskimaasta hän innostui jo lukioaikana.

”Luin silloin Jaakko Anhavan kirjaa Maailman kielet ja kielikunnat. Siinä puhuttiin baskista ja siitä, miten se on Euroopassa ainoa isolaattikieli, eli täysin erilaista kuin mikään muu Euroopan kieli. Sitä kautta kiinnostuin aiheesta, ja lähdin opiskelijavaihtoon Bilbaoon heti, kun yliopistosta oli mahdollisuus lähteä.”

Pahoja asioita Bilbaossa

Bilbao kertoo vaihto-opiskelija Elinan rakastumisesta värikkääseen ja äänekkääseen kaupunkiin ja sen ihmisiin sekä railakkaasta yöelämästä, joka saa synkeitä sävyjä seksuaalisen väkivallan myötä. Lantto ei ole peitellyt tarinan omakohtaisuutta.

Bilbao on rohkea ja monitasoinen romaani, joka ravistelee lukijaa sekä emotionaalisesti että älyllisesti. Se kietoo yhteen seksuaalisen trauman ja baskien itsemääräämisoikeustaistelun, asettaen intiimin väkivallan ja laajemmat yhteiskunnalliset rakenteet samaan kehykseen, Botnia-raati kiteyttää palkintoperusteissaan.

Lantto sanoo ajatelleensa, että olisi ollut pelkuruutta kirjoittaa ensimmäinen romaani jostain muusta kuin siitä, mitä hän Bilbaossa aikoinaan koki.

”Vaikka Baskimaa on minulle todella tärkeä, on minulle siellä ja nimenomaan Bilbaon kaupungissa tapahtunut aika pahoja asioita. Kirjassa Bilbao on ikään kuin turvapaikka, joka yhtäkkiä kääntyykin toisenlaiseksi. Siellä on kaikki, hyvä ja paha”, Lantto sanoo.

Romaanista välittyykin rankkojen tapahtumien lisäksi syvä rakkaus baskikulttuuriin. Lantto kertoo aloittaneensa kirjoittamisen loppukeväällä 2021, jolloin ei voinut matkustaa Baskimaahan pandemiarajoitusten vuoksi. Kirjoittamalla hän sanoo ikään kuin päässeensä takaisin sinne.

Lantto sanoo, ettei traumaattistakaan kokemuksista kirjoittaminen ollut erityisen vaikeaa.

”Olin oikeastaan käsitellyt nämä asiat aika hyvin jo ennen kuin aloin kirjoittaa. Oli siinä sellaista, että ensimmäisessä käsikirjoitusversiossa kirjoitin kolmannessa persoonassa, mikä tavallaan etäännytti eikä tuntunut niin vaikealta”, Lantto sanoo. Myöhemmin kertoja vaihtui minä-muotoon, mutta Lantto sanoo osanneensa suhtautua tekstiin nimenomaan romaanina.

Uhrin kokemus esiin

Botnia-palkinnon perusteissa romaania kiitetään muun muassa siitä, että se rikkoo väkivallan totuttuja kuvastoja sekä antaa seksuaalisen väkivallan kokijalle täyden toimijuuden rakentaen hänestä moniulotteisen ihmisen, ”paikoin raivostuttavan ja silti syvästi inhimillisen”.

Lantto sanoo, että tätä kaikkea hän tavoittelikin, sillä hänen mielestään seksuaalista väkivaltaa kuvataan fiktiossa usein etäännytetysti ja ulkokohtaisesti.

”Mielestäni seksuaalisen väkivallan kertomukset julkisuudessa ovat olleet aika yksipuolisia. Ihmiset kuvittelevat, että asiat menevät tietyllä tavalla, ja ehkä sen takia seksuaalista väkivaltaa ei tunnisteta kauhean hyvin. Halusin kuvata sitä suoraan ja samalla laittaa uhrin kokemuksen keskiöön.”

Lantto kertoo saaneensa lukijoilta, ja nimenomaan seksuaalisen väkivallan uhreilta, paljon palautetta.

”Olen ollut hirveän kiitollinen lukijoista, joilla on ollut samanlaisia kokemuksia ja jotka ovat kertoneet kokevansa, että heidät on nähty”, Lantto sanoo. Myös kriisipuhelimissa työskentelevien ihmisten kautta on tullut palautetta, että uhrin päänsisäinen kamppailu on koettu hyvin kuvatuksi.

Ajankäyttöongelmia edessä

Lanton työ tutkijana on noteerattu myös Baskimaassa. Vuonna 2022 Biskajan aluehallitus myönsi hänelle Lauaxeta-kunniapalkinnon työstä baskin kielen hyväksi. Romaaniin ja sen mahdolliseen käännökseenkin on ollut orastavaa kiinnostusta.

Lantto myöntää, että hänellä on nyt edessään ajankäytöllinen ongelma: miten yhdistää siviilityö yliopistolla ja erinomaisen alun palkintoineen saanut kirjailijanura.

Baskimaassa olisi enemmänkin aiheita ja tarinoita kerrottavaksi, myös mahdollisesti tietokirjan muodossa. Lanton suunnitelmissa on kuitenkin nyt toinen romaani toisenlaisesta aiheesta.

Syntymäkaupunkiinsa Ouluun Lantolla vaikuttaa olevan nykyisin lämmin etäsuhde. Hän kertoo viettäneensä varhaislapsuutensa Heinäpäässä, minkä jälkeen perhe muutti usein.

”Meillä on paljon sukulaisia Oulussa, joten kyllä me myöhemminkin siellä joka vuosi kävimme. Ehkä juuri siksi, että olen muuttanut niin paljon, Oulu on pysynyt tärkeänä synnyinkaupunkina”, Lantto sanoo ja kertoo kokeneensa viimeksi Oulun kirjamessuilla ”hirvittävää kaipuuta” lapsuuden muistojen täyttämään kaupunkiin – ehkä siksikin, että monet muistoihin liittyvistä ihmisistä ovat jo kuolleet.