Fotografiskan näyttely toi maailmanluokan valokuvataidetta Ouluun – Play kutsuu heittäytymään leikkiin
Play-näyttelyn on kuratoinut Fotografiska Tallinnan taiteellinen johtaja ja brand manager Jorven Viilik. Kuvassa oikealla teos Pelle Cassin sarjasta Crowded Fields. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Yksi kulttuuripääkaupunkivuoden merkittävimmistä näyttelyistä, Fotografiska Tallinnan ja Oulun kulttuurisäätiön yhteistuotantona järjestämä kansainvälinen ryhmänäyttely Play, avattiin keskiviikkona kauppakortteli Pekurissa. Leikkisä ja laaja kokonaisuus tarjoaa huippuluokan valokuvataidetta eri puolilta maailmaa.
Play-näyttelyn vastaava tuottaja Ulla Viskari-Perttu toteaa keskiviikkona kello 12, että lehdistötilaisuus on syytä lopetella. Pekurin toiseen kerrokseen jonottaa jo arviolta 200 ihmistä, joita on alettava päästää sisään tutustumaan yhteen Oulu2026-vuoden huippunäyttelyistä. Play –Fotografiska Tallinn X Oulu2026 -valokuvanäyttelyyn oli tarjolla vapaa pääsy kahden ensimmäisen tunnin ajan.
Näyttely on avoinna vuoden loppuun asti Pekurin toisen kerroksen tiloissa, jotka viime kesään asti toimivat pääkirjaston väistötiloina.
Ensi kierroksella näyttelyssä hämmästyttää, kuinka suuri määrä valokuvataidetta suhteelliseen pieniin tiloihin on saatu esille.
Fotografiska Tallinnan taiteellinen ja brändijohtaja Jorjen Viilik ja toimitusjohtaja Margit Aasmäe ottivat suurena kunniana mahdollisuuden tuoda näyttely Ouluun.
Näyttelyn kuratoinut Fotografiska Tallinnan taiteellinen ja brändijohtaja Jorjen Viilik ja toimitusjohtaja Margit Aasmäe eivät osaa äkkiseltään kysyttäessä sanoa, paljonko teoksia kaikkiaan on, mutta niitä on joka tapauksessa vedostettuna yli 200 – jos mukaan lasketaan amerikkalaisen Nina Katchadourianin 54-minuuttisen videoinstallaation still-kuvat, määrä nousee tuhansiin.
Mukana on kaikkiaan 17 taiteilijan töitä, eri puolilta maailmaa ja eri aikakausilta, 1950-luvulta nykypäivään.
Laadustakin voi huoletta sanoa, että tarjolla on maailmanluokan valokuvataidekokemus. Play-kokonaisuus pannaan esille myös Tallinnassa, kunhan Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi on ohi.
Toimitusjohtaja Margit Aasmäe sanoo, että Fotografiska otti kunnia-asiakseen koota hieno näyttely Ouluun. Yhtä suurta näyttelyä oman talon ulkopuolella Fotografiska Tallinn ei ole koskaan aikaisemmin toteuttanut.
”Tunsimme vastuuta siitä, että tällaisen näyttelyn pitää olla erittäin hyvä ja teeman sellainen, johon uskomme vahvasti”, Aasmäe sanoo.
Kanadalainen Christopher Herwig on kuvannut yli kymmenen vuoden ajan omituisia bussipysäkeitä sarjaansa Soviet Bus Stops.
Teemana on leikki, jota lähestytään hyvin monenlaisista kulmista, neljään eri jaksoon jaoteltuna: ilo, sisu, vastarinta ja yhteys.
Teema tarjoaa riemua ja absurdiakin huumoria esimerkiksi amerikkalaisen Pelle Cassin värikkäitä väkijoukkoja kuvaavassa Crowded Fields -sarjassa, australialaisen Trent Parken kaoottisesta joulunvietosta kertovasta The Christmas Three Bucket -sarjassa sekä kanadalaisen Christopher Herwigin erikoisia itäeurooppalaisia bussipysäkkejä kuvaavassa Soviet Bus Stops -sarjassa.
Nykyisin 92-vuotiaan Bruce Davidsonin kuvat nuorista jengiläisistä ovat näyttelyn vanhimpia teoksia.
Nuori elinvoima pursuaa Susan Meiselasin New Yorkin Little Italyn tyttöporukan elämää vuosina 1975–92 kuvaavassa sarjassa, Bruce Davidsonin brooklynilaisjengeistä vuonna 1959 ottamissa kuvissa sekä kotimaisen valokuvaajalegendan Jouko Lehtolan (1963–2010) maineikkaassa Nuoret sankarit -sarjassa kolmenkymmenen vuoden takaa. Roger Ballenin Spirits and Spaces -sarjassa leikkisyys saa kenties pelottaviakin sävyjä.
Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Pia Rantala-Korhonen ja ohjelmajohtaja Samu Forsblom testaavat interaktiivista Liminal-teosta.
Kanadalaisen Louis-Phillippe Rondeaun interaktiivisessa Liminal-teoksessa näyttelykävijä voi itse päästä osaksi tilassa heijastuvaa maalikameratyyppisesti vääristyvää kuvaa, mikä kerännee suurta suosiota varsinkin lapsiperheissä.
Yksi näyttelyn nimekkäimmistä taiteilijoista on aivan näyttelyn alla joulukuussa kuollut brittiläinen valokuvaajalegenda Martin Parr, jolta on esillä vuosina 1983–85 syntynyt katukuvaussarja The Last Resort.
Hiljattain edesmennyt, aikoinaan Suomessakin työskennellyt kuvaajalegenda Martin Parr kuvasi The Last Resort -sarjassaan perheitä lomailemassa New Brightonin merenrantakaupungissa.
Näyttelyn kuraattori Jorjen Viilik sanoo, että leikistä tulee useimmille mieleen lapset ja lelut, mutta näyttelyssä leikin teemaa haluttiin tutkia syvemmin. Leikki nähdään näyttelyssä mielentilana, jonka olisi hyvä elää aikuisenakin.
”Lapsille leikki on oppimiskeino, mutta kun tulemme vanhemmiksi, leikistä tulee pikemminkin selviytymiskeino: kehitämme omia maailmojamme ja opimme ymmärtämään, mikä on oma tapamme olla erilaisissa, ehkä vaikeissakin tilanteissa. Tässä näyttelyssä leikki nähdään jopa sopivampana aikuisille kuin lapsille. Emme kuitenkaan unohda lapsiakaan”, Viilik sanoo.
Jorven Viilikin kuratoima näyttely päättyy Deanna Dikemanin koskettavaan Leaving and Waving -sarjaan.
Hän haluaisi, että näyttely auttaisi vieraita aktivoimaan leikkisän mielentilansa ja käyttämään sitä ajattelemisen, luomisen ja tuntemisen väylänä.
”Aikuisuudessa kaikki rakentuu tuottavuuden ja varmuuden kaltaisten asioiden ja tietynlaisten käyttäytymisnormien varaan. Nämä ovat rajoja, jotka olemme itse rakentaneet itsellemme, ja voimme vapautua niistä”, Viilik kannustaa.
Leikkikin toki loppuu aikanaan. Play-näyttely päättyy pysäyttävästi amerikkalaisen Deanna Dikemanin 27 vuoden ajan kuvaamaan teossarjaan Leaving and Waving, jossa hän on valokuvannut vilkuttavia, vähitellen ikääntyviä vanhempiaan heidän kotipihallaan. On helppo ennustaa, että monen näyttelykävijän kierros päättyy kyyneleet silmissä.
Näyttelyn äänimaailman on suunnitellut yhteistyössä Genelecin kanssa muusikko Erki Pärnoja, joka tunnetaan myös virolaisesta Ewert and The Two Dragons-yhtyeestä. Näyttelytilan on suunnitellut oululainen PAVE Arkkitehdit.
Play – Fotografiska Tallinn X Oulu2026 Kauppakortteli Pekurissa on avoinna 14. tammikuuta –31. joulukuuta 2026.
Play – Fotografiska Tallinn X Oulu2026 -näyttelyn taiteilijat ja teokset
- Martin Parr, Iso-Britannia (1952–2025): The Last Resort, 1983–1985
- Sage Sohier, USA (s. 1954): Perfectible Worlds, 2001–2007
- Trent Parke, Australia (s. 1971): The Christmas Tree Bucket, 2003–2013
- Cristina de Middel, Espanja (s. 1975): The Afronauts, 2012
- Christopher Herwig, Kanada (s. 1976): Soviet Bus Stops, 2002–2015
- Nina Katchadourian, USA (s.1968): Flight Log Video, Seat Assignment, 2010–
- Roger Ballen, USA / Etelä-Afrikka (s. 1950): Spirits and Spaces, 2016–
- Jouko Lehtola, Suomi (1963–2010): Nuoret sankarit, 1996
- Karolina Wojtas, Puola (s. 1996): We Can’t Live without Each Other, 2020
- Karolina Wojtas: Abzgram, 2017–
- Susan Meiselas, USA (s. 1948): Prince Street Girls, 1975–1992
- Bruce Davidson, USA (s. 1933): Brooklyn Gang, 1959
- Pelle Cass, USA (s. 1954): Crowded Fields, 2008–
- Deanna Dikeman, USA (s. 1954): Leaving and Waving, 1991–2017
- Niccolò Rastrelli, Italia (s. 1977): They Don’t Look Like Me, 2019–
- Joosep Kivimäe, Viro (s. 1994): Tapis Vert
- Mathias Väärsi, Viro (s. 1988): Ivari Batuut + Nalukataq
- Louis-Philippe Rondeau, Kanada: Liminal, 2018