Essi Kummun Rauhan alkuja -lastenkirjan ensi-iltaesitys Valveella – Ukrainan sodan alkuaikoina kirjoitettu teos edelleen valitettavan ajankohtainen

”Haluamme rauhaa, emme sotaa. Siihen voi jokainen vaikuttaa, eikä sitä saa unohtaa yhtenäkään päivänä”, sanoo kirjailija Essi Kummu. Kuvituskuva: Mun Oulu/Wilma Hurskainen

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Carita Forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Valvesalissa nähdään osana juhlaviikkojen ohjelmaa kirjailija Essi Kummun Rauhan alkuja, joka on lastenkirjaan sävelletty esitys saksofonille, kanteleelle ja kertojalle. Siihen kiteytyy ajatus, miten jokaisen pitäisi tehdä rauhantyötä vuoden jokaisena päivänä.

Rauhan alkuja -lastenkirja on syntynyt tarpeesta saada ja antaa anteeksi. Essi Kummu kuuli tarinan kahdesta maahanmuuttajatytöstä, joiden välille syntyi riitaa matematiikan tunnilla. Kirjan kirjoittamisen aikoihin Ukrainaan syttyi sota.

Osasitko aavistaa, että kirja ja sen ydinajatus on ajankohtainen vielä loppuvuodesta 2025?

”En tietenkään. Sodanhan piti loppua, ja olin kuullut Palestiinan ongelmista, kun vietin marraskuussa 2023 kuukauden residenssissä Kainuussa. Siellä saksalainen residenssitaiteilija Julia halusi sivistää meitä muita siitä, kuinka kyseessä on kansanmurha. Vähänpä arvasin kuinka paljon maailma kaipaa rauhaa lähivuosina.”

Teoksistasi on tehty useita sovituksia eri näyttämöille, miten tämä eroaa edellisistä?

”Mulla on monia ihania muistoja matkan varrelta. Oli aivan mielettömän hienoa saada esiintyä Suomen Kansallisteatterin lavaklubilla Harri Östermanin kanssa. Harri oli säveltänyt aivan oman teoksensa sellolle Nainen, joka tappoi härän -novellini luettuaan.”

”Tämä teos tuntuu jotenkin henkilökohtaisemmalta tarinalta. Ehkä olen antanut siihen itsestäni jotenkin eri tavalla. Siitä olen varma, että ensi-illasta tuskin selviän ilman nenäliinoja. Lisäksi taiteilijat ovat sellaisia, joita itse fanitan lujaa. Jenni Kinnunen on tehnyt pitkäjänteisesti työtä taiteilijana ja tuottajana ja luotan hänen näkemykseensä tuotannon suhteen sataprosenttisesti.”

”Saksofonisti Anna-Sofia Anttosta pyysin itse mukaan, sillä näin hänen esityksensä Muhoksen Mulf -festivaaleilla vuonna 2022. Hänen saksofoninsa kaikui tuolloin ikuisuudessa pyhän Hildegard Bingeniläisen musiikin tahtiin. Hän siis soitti yli tuhat vuotta vanhaa musiikkia!  Senni Eskelisen sävellys ja kanteleen soittaminen tuntuu koko kehossa. Miestäni kokonaisuus soi lavalla kauniisti.”

Mistä idea tämän kirjan tekemisestä lavalle aikoinaan lähti?

”Pidin siitä, miten Kinnusen Pohjoinen oopperakomppania dramatisoi aikoinaan Puhelias Elias -tarinani lasten musiikkiteatteriksi. Ehdotin uudelleen yhteistyötä ja tarjoukseen tartuttiin saman tien.”

Olitko mukana dramatisoinnissa vai onko Jenni Kinnunen luonut oman teoksensa?

”Työstin pyynnöstä kirjan tekstin näyttämöä varten. Lopullinen versio muutoksineen on Kinnusen ja työryhmän käsialaa – annoin siihen vapaat kädet. Minusta vapaus on ainoa toimiva tapa tehdä taidetta.”

”Olin mukana taiteilijavalinnoissa ja ensimmäisissä tapaamisissa, joissa esimerkiksi kävimme keskustelua kirjan ydinsanomasta ja tunnelmasta. Juteltiin kirjan maailmasta ja henkilöistä puolin ja toisin ja tutustuttiin. Siinä ehti jo tulla liikutuksen hetkiä ja tuli sellainen fiilis, että tästä tulee hyvä.”

Miltä ylipäätään tuntuu, kun oma teos syntyy uudelleen – uudessa muodossa?

”Siitä on ylpeä vähän kuin omastaan, mutta kuitenkin tietää, ettei se enää ole minun. Tunnistan kyllä tarinani ja sen olennaisimman, mutta sen päälle on tullut työryhmän oma panos, niin kyllä se eri työ on. Ylpeyden ja ilon tunteilta ei voi välttyä. On suurta saada olla osallinen tällaisissa, kun työ on muuten niin yksinäistä. Onnekasta suorastaan.”

Kirja antaa eväitä lapsille, nuorille ja vanhemmille anteeksiantoon. Pitäisikö kulttuurin keinoin pyrkiä tekemään rauhan tekoja vielä enemmän?

”Presidentti Alexander Stubb käytti keväällä puheessaan ilmaisua, että kulttuuri on meille kaikille huoltovarmuus. Kielen varaan rakentuu myös rauha, ja olen ajatellut tätä kysymystä paljon sen jälkeen, kun Ukrainan sota alkoi, ja tuntui, etten voi enää tehdä työtä samalla tavalla kuin ennen. Mikä on taiteen tehtävä, entä kirjailijan?”

”Tietoisuutta luodaan sanojen avulla. Joka ikinen teko, joka tekee näkyväksi sen, ettei hyväksy sitä mitä Palestiinassa tapahtuu, on rauhantyötä. Joka ikinen sana lasketaan, kaikki näkyvät eleet, jotka kertovat maailmalle, että me välitämme.”

”Me haluamme rauhaa. Me emme halua sotaa. Joka ikinen voi vaikuttaa, eikä sitä saa unohtaa yhtenäkään päivänä. Meidän kuuluu olla aktiivisesti hyvän rintamana toinen toisillemme. Kansa toisen kansan tukena.”

Rauhan alkuja, saksofonille, kanteleelle ja kertojalle sävelletty koko perheen esitys. Työryhmä: teksti: Essi Kummu, sävellys, saksofonit: Anna-Sofia Anttonen, sävellys, kanteleet: Senni Eskelinen, dramaturgia, ohjaus, lukija: Jenni Kinnunen.

Valvesali, Hallituskatu 7, 15.8. klo 18:00, 16.08. klo 14:00 ja 18:00.