Audiovisuaalinen ala saa läänintaiteilijan Pohjois-Suomeen – Janne Niskala aloittaa kolmivuotisen pestin

Janne Niskala elokuvan kuvauksissa Kuusamon Iivaarassa tämän vuoden lokakuussa. Kuvat: Anne Laurila

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Elokuvatuottajalla ja -ohjaajalla Janne Niskalalla on ollut työntäyteinen syksy. Hän on tekemässä Oskari Pastilan kanssa elokuvaa Hockey Dreams Etelä-Korean jääkiekkomaajoukkueen matkasta Pyongchangin talviolympialaisiin. Elokuvan kuvaukset alkoivat jo 2013 ja tuotanto on nyt loppusuoralla. Lisäksi Niskala on toiminut kuvaajana eri tuotannoissa ja tuotantoyhtiössään Vaski Filmissä hänellä on useita elokuvahankkeita tuotannon eri vaiheissa. Työurallaan Niskalalla on edessään kuitenkin uusi vaihe, kun hän aloittaa läänintaiteilijan tehtävät.

Av-taiteiden läänintaiteilijan työn sisältö on avoin vielä tässä vaiheessa, mitä Niskala pitää positiivisena asiana.

”Siihen saa aika paljon itse vaikuttaa, mitä se pitää sisällään”, hän kertoo.

Janne Niskala kuvaamassa Kalajoen metsäpaloalueella.

Av-taiteiden läänintaitelijan toimi on Taiken, Taiteen edistämiskeskuksen, alainen. Taiteen edistämiskeskuksella on erilaisia kehittämisohjelmia, joiden tavoitteena on edistää taiteilijoiden asemaa ja työskentelyedellytyksiä. Tavoitteita toteutetaan projekteissa, joissa Taiken läänintaitelijoilla on keskeinen rooli. Tällä hetkellä Pohjois-Suomessa läänintaiteilijoina Oulussa toimivat kaupunkisaamelaiskulttuurin läänintaiteilija Milja Guttorm ja prosenttitaiteen läänintaiteilija Leevi Lehtinen ja Rovaniemellä saamelaiskulttuurin läänintaiteilija Auri Ahola.

Av-taiteiden läänintaiteilijana Niskala tekee yhteistyötä Rovaniemellä aloittavan kirjallisuuden ja monimediakirjoittamisen läänintaiteilija Janne Rosenvallin kanssa.

Saamelaisten tarinat kiinnostavat

Yleisradio esittää lokakuussa uusimman Niskalan tuottaman elokuvan, Eatnameamet – Hiljainen taistelumme, jonka on ohjannut Suvi West. Elokuva kuvaa Suomen saamelaispolitiikkaa ja saamelaisten kamppailua kulttuurinsa puolesta. Elokuva voitti Kirkon Mediasäätiön palkinnon ja yleisöpalkinnon Tampereen elokuvajuhlilla ja se oli myös kilpailemassa parhaan pohjoismaisen dokumenttielokuvan palkinnosta Nordisk Panorama -festivaalilla.

Niskala arvioi, että työ Pohjois-Suomen av-taiteiden läänintaiteilijana tiivistää yhteistyötä saamelaisten tekijöiden kanssa.

”Toki toivon, että pääsen tekemään mahdollisimman paljon töitä saamelaisten kanssa”, hän toteaa.

Elokuvatuottajan työ on monipuolista

Elokuvatuottaja-nimike tuo mieleen ensimmäisenä henkilön, jonka hankkii elokuvalle rahoituksen. Niskalan mukaan elokuvatuottajan työssä on erilaisia toimintamalleja, sillä tuottaja myös hoitaa avainhenkilöiden koordinoinnin ja pitää elokuvaprojektin kasassa. Niskala kertoo osallistuneensa tuottajana dokumenttielokuvien kehittämiseen alusta asti.

”Itse osallistun mielelläni luovaan prosessin. Yhdessä ohjaajan kanssa kehitetään sisältöjä”, hän kertoo.

Janne Niskala dokumentin kuvauksissa Kittilässä tänä syksynä. Hän on myös rekisteröitynyt drone-operaattori.

Elokuvan tekoprosessissa ei ole Niskalan mukaan tyypillistä työpäivää. Prosessit voivat olla pitkiä, joihin liittyy intensiivisiä jaksoja. Työ on vaihtelevaa, koska aiheet ovat erilaisia ja kuvauspaikat ovat erilaisia.

Graafinen ala vaihtui elokuviin

Janne Niskala on kotoisin Yli-Iin Jakkukylästä, joka on nykyisin osa Iin kuntaa. Hän kertoo harrastaneensa videokuvausta nuorena ja osallistuneensa myös kansalaisopiston videokuvauskurssille. Kun Niskala aloitti opinnot Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa vuonna 1998, hän oli vielä kiinnostunut graafisesta alasta. Hänen kiinnostuksensa elokuvien tekemiseen kuitenkin kasvoi opiskelun aikana. Niskala valmistui medianomiksi vuonna 2002.

Opintojensa aikana Niskala suoritti työharjoittelujakson Pekingissä, Kiinassa, jolloin hänen työtehtäviinsä kuuluivat Yleisradiolle tehtävät uutis- ja ajankohtaiskuvaukset ja leikkaajan työ yhdessä Yleisradion kirjeenvaihtajan kanssa.

Englanti on ollut maailman yleiskieli jo kauan. Niskala kuitenkin huomasi Pekingissä, että vain pienellä joukolla kiinalaisia oli riittävä kielitaito, joka mahdollisti keskustelun perustasolla. Niskala toivoo, että ainakin nuoremman kiinalaisen sukupolven kielitaito olisi parantanut kuluneina vuosina.

”Siitähän on siis hyvänen aika 20 vuotta”, hän huomauttaa.

Niskala ja kaksi muuta opiskelijaa perustivat tuotantoyhtiö Vaski Filmi Oy:n opintojensa loppuvaiheessa vuonna 2002. Sittemmin yrityksensä kautta Niskala on käsikirjoittanut yhden, ohjannut kaksi ja tuottanut yhdeksän dokumenttielokuvaa. Lisäksi hän on ollut kuvaamassa yli 13 pitkää dokumenttielokuvaa.

Työ elokuvan parissa jatkuu tulevan läänintaiteilijan pestin myötä.

Lue myös