Tunne- ja turvataitoja opitaan kouluissa lasten ikään sopivilla tavoilla

Tunne- ja turvataitokasvatuksella vahvistetaan myönteistä minäkuvaa, itsetuntoa ja -arvostusta, tunne-, vuorovaikutus- ja digiturvataitoja sekä lisätään selviytymistaitoja tilanteissa, joissa on kiusaamista, häirintää, väkivaltaa tai ahdistelua.

”Lapsen tulee kokea olevansa arvokas ja hyvän kohtelun arvoinen. Maailma on muuttunut, ja lapset ja nuoret altistuvat erilaisille turvallisuutta uhkaaville tilanteille myös netissä. Hyvän itsetunnon omaava lapsi haluaa suojella omia rajojaan sekä kasvokkaisissa tilanteissa että netissä. Tässä asiassa lapset tarvitsevat aikuisen tukea ja ohjausta. On tärkeää, että jokaisella lapsella on turvallinen aikuinen, jolle voi kertoa mieltä painavista asioista”, kertoo Turvallinen Oulu -hankkeen projektikoordinaattori Satu-Maaria Toppinen.

Rajakylän koululla hyvinvointi on osa toimintakulttuuria

Rajakylän koululla on pitkät perinteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tunne- ja turvataidot ovat osa koulun omaa hyvinvoinnin vuosikalenteria.

”Olemme yhdessä kehittäneet koulullemme toimintamallin, jonka mukaan työskentelemme kouluvuoden aikana. Hyvinvoinnin vuosikalenterin avulla kaikenikäiset oppilaat pääsevät harjoittelemaan tunne- ja turvataitoja käytännönläheisesti”, kertoo koulun turvataitovastaava, opettaja Pirjo Pukari.

Tunne- ja turvataidot eivät ole oma kouluaine, vaan niihin liittyviä asioita sisällytetään perinteisten aineiden tunneille.

”Olemme huomioineet tunne- ja turvataidot opetussuunnitelmassamme. Opettajat tietävät mikä hyvinvointiaihe on kalenterimme mukaan menossa ja osaavat yhdistää opittavia asioita eri oppiaineiden sisältöihin”, Pukari jatkaa.

Kouluvuoden aikana oppilaiden kanssa käydään läpi viisi eri tunne- ja turvataitoihin liittyvää teemaa.

”Teemojamme ovat yhteisöllisyys ja itsetuntemus, tunnetaidot ja myötätunto, kaveritaidot ja media, tavoitteet ja selviytymistaidot sekä itsearvostus ja arviointi. Ala- ja yläkoululaisten kanssa käydään läpi samat asiat heidän ikäisilleen sopivilla tavoilla”, Pukari toteaa.

Kaveri- ja mediataidot karttuvat helppojen harjoitusten avulla

Joulu- ja tammikuussa koululla on työskennelty ahkerasti kaveri- ja mediataitojen parissa.

”Ennen joululomia harjoittelimme vuorovaikutustaitoja, ryhmässä työskentelyä, avuliaisuutta ja ongelmanratkaisua. Tammikuussa olemme keskittyneet median monipuoliseen käyttöön ja digiturvataitoihin”, kertoo neljännen luokan opettaja Laura Siurua.

Tunnin aluksi oppilaat kerääntyivät luokan lattialle piiriin. Opettajan johdattelemana oppilaat keskustelivat aktiivisesti netin käytöstä ja sosiaalisen median kanavista. Kuvakorttien avulla oppilaat opettelivat tunnistamaan, mihin sosiaalisen median kanavaan kuva viittaa, mihin kyseistä somekanavaa käytetään ja minkä ikäisenä kanavia saa käyttää.

”On tärkeää, että lapset ymmärtävät, miksi ikärajat ovat olemassa ja miten pitää toimia, jos netissä näkee tai tapahtuu jotain ikävää”, opettaja kertoo.

Somekanavien tunnistamisen jälkeen tunnilla siirryttiin käymään läpi erilaisia netin käyttöön liittyviä tilanteita kysymyskorttien avulla. Kysymyksissä pohdittiin, miten pitäisi toimia, jos netissä sattuisi jotain ikävää, miten netissä saa kavereita, minkälainen on hyvä nettikaveri ja miten netissä voi tunnistaa huijausyritykset.

”Ikävät viestit pitää näyttää aikuiselle. Hyvä nettikaveri ei kiusaa, on reilu eikä puhu rumia. Omia henkilökohtaisia tietoja ei saa kertoa eikä laittaa nettiin”, oppilaat tietävät.

Luokan oppilaiden Joanna Kakkurin, Saana Issakaisen ja Jami Lindholmin mielestä digitaitojen opettelu on ollut oikein hyödyllistä.

”On hyvä, että harjoittelemme näitä asioita koulussa. Olemme esimerkiksi oppineet, mitä tietoja ei saa sanoa itsestä ja miten voi vaikka sopia riitoja. Oppii myös tunnistamaan, jos nettikaveri ei olekaan aito, vaan joku huijari”, oppilaat kertovat.