Tunne- ja turvataidot tukevat oppimista ja hyvinvointia – Turvataito-opet näyttävät mallia myös somessa

Oululaisesta tunne- ja turvataitokasvatuksesta otetaan mallia ympäri Suomen. Meillä on laajasti valmista materiaalia sekä opettajille että huoltajille, myös eri kielillä. Kaikissa Oulun peruskouluissa on nimetty tunne- ja turvataitovastaava. Toteutus kuitenkin vaihtelee kouluittain.

”Tunne- ja turvataitokasvatus on mukana perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Sille ei ole kuitenkaan osoitettu tiettyä tuntimäärää, kuten vaikkapa matematiikalle. Niinpä koulujen tulee suunnitella heille sopivin toteutustapa, jotta opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan”, erityisopettajan työnsä ohessa tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettajana toimiva Satu-Maaria Toppinen kertoo.

Tunne- ja turvataitokasvatus on työkalu, jolla edistetään lasten hyvinvointia ja oppimista. Sen avulla opetellaan tietoja ja taitoja elämää varten, jotta pärjää itsensä ja muiden kanssa. Nykyään tarvitaan taitoja myös digimaailmaan. Siellä lapset kohtaavat monia haasteita ja uhkia, kuten kiusaamista, seksuaalista väkivaltaa, epärealistisia ulkonäkönormeja ja naisvihamielistä puhetta.

”Haluamme antaa lapsille käytännön työkaluja, jotka vähentävät kiusaamista ja häirintää sekä kasvattavat itsearvostusta ja itsevarmuutta. Jo pidempään tärkeä teema on ollut alaikäisten kohtaamien seksuaalirikosten ennalta ehkäisy, ja ylipäätään kaikki digitaalisessa maailmassa tapahtuva häirintä. Tekoäly tuo näihin asioihin lisähaastetta. Kouluilla on kova työ pysyä perässä digimaailman ilmiöissä”, Toppinen kuvailee.

Tasa-arvoinen malli

Kaukovainion koulussa tunne- ja turvataitokasvatus otetaan tosissaan, ja opettajat ovat innolla mukana. Iso syy tähän ovat luokanopettajat Emilia Nurmela ja Alexia Remes. He laativat viime lukuvuonna kaikille koulun luokka-asteille 1-9 valmiit oppituntimateriaalit.

”Teimme materiaalit vapaa-ajallamme, rakkaudesta lajiin”, Emilia Nurmela ja Alexia Remes kertovat hymyillen.

He ovat jakaneet kaikki materiaalit muillekin opettajille. Visuaalisia materiaaleja on pyydetty käyttöön myös esimerkiksi lastensuojeluyksiköihin.

”Kaukovainion malli” sisältää yhden tunne- ja turvataitotunnin kerran kuukaudessa jokaisella luokka-asteella.

”Mallimme on tasa-arvoinen, koska jokainen lapsi saa samat sisällöt – draamaa, taidetta, tietoa – opettajasta riippumatta. Mukana on myös kotitehtäviä, jotka tehdään yhdessä vanhemman kanssa. Ne ovat tykättyjä. Palkintona on voinut olla vaikka karkkipusseja”, Nurmela kertoo.

Käytössä on tänä lukuvuonna myös hyvinvointivälitunteja, joihin oppilaat saavat toivoa sisältöjä. Erityisen kivana muistona on viime kevään yhteisöllinen flash mob, jossa koko koulu tanssi peruskoulujen juhlavuoden laulun ”Meillä Oulussa koulussa” tahtiin.

”Yläkoululaisetkin olivat innolla mukana”, Nurmela jatkaa tyytyväisenä.

Somessa nuorten kanssa

Entäs ajankohtainen digiturvallisuus, miten se huomioidaan? Emilia Nurmelan ja Alexia Remeksen mukaan digiturvataidot ovat erittäin tärkeitä ja niihin on omat materiaalit ja tuntisuunnitelmat. Oppilaat oppivat, miten kannattaa toimia, jos kohtaa epäasiallista kohtelua somessa.

Koska Nurmela ja Remes saivat materiaaleistaan hyvää palautetta, he halusivat antaa materiaalit kaikkien halukkaiden saataville somen kautta. He perustivat viime keväänä yksityishenkilöinä turvataito_opet -tilit Instagramiin ja TikTokiin.

”Somessa tavoitamme nuoria. Yhdellä TikTok-julkaisulla voi olla jopa 100 000 näyttöä. Saamme paljon myös yksityisviestejä nuorilta”, Remes kertoo.

Opettajat ovat saaneet oman osansa törkyviesteistä, mutta saavat myös kannustavaa palautetta. Yksi heitä eniten koskettanut palaute tuli nyt jo täysi-ikäiseltä someseuraajalta. Hän kirjoitti: ”Joskus kun ahdistun kaikesta, mitä maailmassa on meneillään, katson teidän sisältöä somesta, koska se luo toivoa siitä, että maailmassa on ihmisiä, jotka ymmärtävät ja kannustavat muitakin ymmärtämään.”

Taidot näkyvät arjessa

Kaukovainion koulussa on annettu tunne- ja turvataitokasvatusta usean lukuvuoden ajan, ja muutosta lasten käyttäytymisessä näkyy jo. Opettajien mukaan taidot näkyvät arkisissa hetkissä. Positiivista palautetta tulee myös huoltajilta.

”Lapset oppivat esimerkiksi, miten riitatilanteessa kannattaa toimia. He osaavat rauhoittaa itsensä, lähteä tilanteesta ja hakea opettajilta apua, eikä ”kuppi mene nurin”. Resilienssi – sietokyky, sitkeys – kasvaa. He oppivat sanoittamaan tunteitaan. Luottamus aikuisiin on lisääntynyt, ja kiusaamisesta uskalletaan kertoa”, Emilia Nurmela ja Alexia Remes avaavat.

Kolmikko kokee työn erityisen merkitykselliseksi ja osaavat samaistua omakohtaisten kokemusten myötä esimerkiksi kiusaamisen teemoihin. He kokevat työn lasten kanssa hoivaavan myös omaa sisäistä lastaan.

”Tunne- ja turvataidot ovat tärkeitä. Taitoja oppii myös harrastuksissa, mutta kaikki lapset eivät niihin pääse. On paljon lapsia, jotka tarvitsevat turvallisen aikuisen ja saavat sen koulusta. Tämä tasoittaa lasten tietä matkalla aikuisuuteen”, Remes korostaa.

Tärkeä läsnäolo

Millaisen viestin opettajakolmikko haluaa antaa vanhemmille? Viesti on selkeä: lasta ei voi jättää yksin someen tai digipelien pariin. Vanhempien tulee olla itse somessa sekä seurata sen käyttöä. He myös kannustavat lykkäämään älypuhelimen ostoa lapselle mahdollisimman pitkään.

He haluavat toisaalta vähentää vanhempien syyllisyyttä.

”Tunne- ja turvataidot ovat taitoja, joita voi harjoitella vielä aikuisenakin. Itsemyötätuntokin on tärkeää – vanhemmuuden odotukset ovat tosi korkealla. Tärkeintä on, että aikuinen on läsnä lapsen elämässä. Oma esimerkki on kaiken a ja o: puhutaan kunnioittavasti toinen toisillemme, ja mennään vahvuuksien kautta.”