Oulun yliopiston kiertotaloustutkimus edesauttoi 13 miljoonan euron teollisen investoinnin syntyä
Kuvassa on jatkojalostuksen eri vaiheissa olevaa senkkakuonaa, jota muodostuu teräksen valmistuksessa. Siitä jalostetaan sementin korvaavaa materiaalia. Kuva: yliopisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun yliopiston tutkimus on auttanut merkittävää teollista investointia, kun Saint-Gobain avasi uuden laitoksen Raaheen. Kokonaisinvestoinnin arvo on 13 miljoonaa euroa. Laitos hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n terästehtaalla prosessissa muodostuvaa senkkakuonaa.
Oulun yliopistossa mineraalikiertotaloutta ja sementtiä korvaavia materiaaleja on tutkittu 15 vuoden ajan. Alalle on tullut tänä aikana useita kaupallisia toimijoita, mutta Raahen senkkakuonanjalostuslaitos on tähän mennessä suurin investointi Suomessa. Saint-Gobainin ja SSAB:n yhteiselle ainutlaatuiselle hankkeelle myönnettiin Euroopan unionin NextGeneration EU-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta noin 35 prosenttia.
Laitos käsittelee vuosittain noin 60 000 tonnia senkkakuonaa, josta noin kolmannes jalostetaan sementtiä korvaavaksi materiaaliksi. Loput palautuvat terästehtaalle eroteltuna. Koska sementin tuotanto aiheuttaa noin 8 prosenttia ihmiskunnan vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä, senkkakuonan hyödyntäminen vähentää päästöjä merkittävästi: arviolta noin 20 000 tonnia vuodessa Saint-Gobainin omassa toiminnassa.
Monivuotinen tutkimus
Erityisesti senkkakuonaa on tutkittu vuodesta 2013 lähtien professori Mirja Illikaisen ja professori Päivö Kinnusen vetämissä projekteissa.
”Tutkimus on kuin suppilo: sisään menee paljon ”raakoja” ideoita ja kokeiluja, tutkimuksen kuluessa suppilo kapenee, kun vain parhaat jäävät jäljelle, ja lopulta parhaat ideat kypsyvät ratkaisuiksi, jotka kaupallinen toimija voi ottaa kehitykseen. Raahen tehtaaseen tehty investointi on meillekin tärkeä etappi, sillä se on esimerkki siitä, että 12 vuotta sitten syntynyt idea-raakile on saatu puserrettua valmiiksi ratkaisuiksi, joka on vaatinut valtavan paljon yhteistyötä, luottamusta ja riskien ottoa”, korostaa Päivö Kinnunen.
Monitieteistä tutkimusta
Tutkimus on ollut monitieteistä ja monien eri yksiköiden välistä. Oulun yliopistossa tämän aihepiirin tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikön lisäksi prosessimetallurgian, kestävän kemian, nano- ja molekyylisysteemien, materiaali- ja konetekniikan, sekä NMR-tutkimuksen yksiköissä hyödyntäen materiaalianalyysikeskuksen ja OperaRI:n palveluita.
Muiden teollisuuden sivuvirtojen ja vähähiilisten sementtien tutkimustyö myös jatkuu. Yksi tämän hetken polttavista aiheista on terästeollisuuden masuuniprosessin muuttaminen vetypelkistysprosessiin, jolloin masuunikuonaa ei enää synny; sen sijaan muodostuu valokaariuunikuonaa.
Teollinen investointi on myös tärkeä signaali siitä, että tutkimussuppilo vetää ja tutkimukseen kannattaa investoida. Esimerkiksi vähähiiliset ja jopa hiilidioksidia varastoivat betonit ovat olleet jo pidempään kehityksen alla, ja ratkaisut ovat kypsymässä teollisuuden ratkaisuiksi.
”Vuosien varrella ideoita on ollut paljon ja lisää ratkaisuja on tiedossa kiihtyvään tahtiin,” sanovat tutkijat.