Oppilasmäärän lasku panee kaupungin talouden ahtaammalle – koulu­verkon karsimista esitetään

Oulun kaupungin palveluverkkoselvitys ja sen pohjalta tehdyt toimenpide-ehdotukset julkistettiin keskiviikkona. Esillä on useiden koulu- ja kirjastoyksiköiden lakkauttaminen tulevina vuosina, mutta palveluverkkoselvitys koskee koko sivistys- ja kulttuuripalvelujen toimialaa.

Taustalla ovat julkisen talouden yleiset haasteet sekä peruskouluikäisten lasten määrä väheneminen Oulussa kaikkiaan 3800 oppilaalla vuodesta 2024 vuoteen 2034, millä on suuria vaikutuksia kaupungin palveluverkkoon ja talouteen.

Oppilasmäärän väheneminen näkyy suoraan kaupungin saamissa valtionosuuksissa, joiden arvioidaan pienentyvän 37 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupungilla on meneillään valtuuston asettama mittava säästöohjelma, jossa sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkkoon kohdistuu noin 18 miljoonan euron säästötavoite vuosina 2025–28.

”Tämä kaikki vaatii sen, että palveluverkkoa on tarkasteltava”, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä totesi.

Penttilä nosti esimerkkeinä vallitsevasta tilanteesta esiin kaksi suuraluetta. Haukiputaan suuralueella 7–15-vuotiaiden oppilaiden määrä vähenee vuodesta 2024 vuoteen 2034 noin 600 lapsen verran. Kaakkurin suuralueella vastaava vähenemä on peräti tuhat lasta, eli oppilaiden määrä lähes puolittuu.

Nyt tavoitteena on niin sanotusti säästää seinistä ja rakentaa ehyitä, alueellisia palvelukeskittymiä, joissa on monia palveluita saman katon alla. Monitoimitalojen tyyppisiä palvelukeskittymiä tuetaan liikkuvilla ja digitaalisilla palveluilla sekä parantamalla saavutettavuutta muun muassa joukkoliikenteen yhteyksiä kehittämällä.

Penttilä kertoi, että säästötoimenpiteitä esitetään kaikille muille kaupungin suuralueille paitsi Jääliin ja Kaukovainiolle. Suuralueita on kaikkiaan 21. Esitykset jakaantuvat pitkälle aikavälille tälle ja seuraavalle valtuustokaudelle, alkaen tästä vuodesta aina vuoteen 2034.

Suurimmat muutokset koskevat perusopetuksen kouluverkkoa.

Pohjoisella alueella esitetään lakkautettavaksi Aseman koulu vuonna 2031 niin, että Aseman päiväkoti tulee Aseman koululle ja 1. ja 2. luokat jatkavat sen tiloissa, 3.–6. luokkien siirtyessä Haukiputaan koululle. Martinniemen koulusta luovuttaisiin vuonna 2032 niin, että 1.–2. luokat siirtyvät Martinniemen päiväkodin tiloihin ja 3.–6. luokat Länsituulen kouluun. Lisäksi esitetään suljettavaksi Ritaharjun koulun kaksi tilaelementtiä vuosina 2026 ja 2028 sekä Pöllönkankaan koulun Kuivasjärven yksikkö vuonna 2031, mikäli oppilaat mahtuvat lähikouluihin.

Itäisellä alueella esitetään luovuttavaksi Kontion koulun Huttukylän yksiköstä vuonna 2028. Yli-Iin koulusta on tarkoitus tehdä alakoulu vuonna 2034, jolloin yläkoululaiset siirtyisivät Kiimingin kouluun. Vesalan sivukoulusta suunnitellaan luovuttavan vuonna 2034, mikäli oppilaat mahtuvat Ylikiimingin kouluun. Joko Oulujoen tai Hintan koulusta tai molemmista luovutaan esityksen mukaan 2030-luvun puolivälissä, jos oppilaat mahtuvat siinä vaiheessa Jääkärinkankaan ja Hiukkavaaran kouluihin.

Keskisellä alueella esitetään luovuttavaksi Tiernan koulun Heinätorin yksiköstä 2027. Koskelan koulukiinteistöstä suunnitellaan luovuttavan ja Paulaharjun koulun siirtyvän Oulun normaalikoululle syksyllä 2028.

Eteläisellä alueella esitetään luovuttavan Oulunlahden koulun Sarasuon yksiköstä viimeistään 2030, Metsokankaan koulun Korpimetso-rakennuksesta 2032 ja Oulunlahden koulusta 2034, mikäli oppilaat mahtuvat Kaakkurin ja Metsokankaan kouluihin. Sen 1. ja 2. luokat jäisivät Oulunlahden koulun Santerinkujan yksikköön.

Myös Knuutilankankaan koulusta on tarkoitus luopua vuoteen 2032 mennessä, jos oppilaat mahtuvat Kastellin ja Maikkulan kouluihin. Oulunsalon Kirkonkylän koulusta esitetään luovuttavan vuoteen 2030 mennessä. Pikkaralan koulu suljetaan viimeistään vuonna 2030, jos oppilaat mahtuvat alueen muihin kouluihin tai koulurakennus edellyttää peruskorjausta.

Osa lopetettavaksi esitettävistä kohteista on vuokratiloja, joita on hankittu helpottamaan alueellisen kasvun huippuvuosia Ritaharjussa ja Metsokankaalla.

Kirjastoissakin muutoksia

Palveluverkkoselvityksessä esitetään muutoksia myös kirjastopalveluihin. Esityksen mukaan Koskelan kirjasto lopetetaan tänä vuonna, Aseman koulun kirjasto 2027, Pateniemen kirjasto 2030, Kastellin kirjasto 2030 ja Martinniemen kirjasto 2032 samalla kun koulu suljetaan.

Yli-Iissä ja ja Ylikiimingissä kirjastot on tarkoitus siirtää koulujen yhteyteen. Samoin Kiviniemen kirjasto siirtyy Kelloon, Myllyojan ja Hiukkavaaran kirjastot Jääkärinkankaalle. Maikkulassa kaupunki etsii kirjaston nykyisten vuokratilojen tilalle omia tiloja.

”Kirjastopalveluissa on meneillään merkittävä digitaalinen murros, ja olemme juuri tehneet ison investoinnin keskustakirjasto Saareen ja Lastenkulttuurikeskus Kotiloon. Meillä on laajat kirjastopalvelut kaiken kaikkiaan”, Penttilä huomautti. Saaren lisäksi on kolme laajan palvelun aluekirjastoa Oulunsalossa, Kiimingissä ja Haukiputaalla. Alueellisesti palvelevat myös kirjastoautot Kauno ja Onneli.

Liikuntapalvelujen osalta merkittävimmät muutokset ovat Jatulin uimahallin uimahallin ja sisäliikuntahallin peruskorjaus, jonka yhteydessä Jatulista tulisi koko Haukiputaan vapaa-ajan toimintojen keskus. Siihen ovat tulossa liikuntapalvelujen lisäksi Haukiputaan kirjasto, nuorisotilat, yhteisötoiminta ja mahdollisesti Teatterikuoppa.

Raatin uimahallin osalta suunnitelmissa on, että se muutetaan sisäliikuntatiloiksi sen jälkeen, kun Raksilan vesiliikuntakeskus valmistuu. Huonokuntoisesta Värtön sisäliikuntahallista on tarkoitus luopua viimeistään vuonna 2029.

Suuret säästövaikutukset

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Penttilä korosti, että vaikka esitetyt toimenpiteet ovat raskaita, niillä pystytään turvaamaan kaikille kaupunkilaisille laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa.

Esityksillä on laskettu saatavan 21 miljoonan euron vuotuiset käyttötaloussäästöt, joista 9,6 miljoonaa on henkilöstömenoja, 8,2 miljoonaa tilavuokria ja 2,6 miljoonaa palveluiden ostoja. Myös menovaikutukset, kuten koululaiskuljetusten lisääntyminen, on otettu huomioon laskelmissa.

Tämän lisäksi saataisiin 152 miljoonan euron verran säästöjä vältettävistä investoinneista, kun suljettavien rakennusten ylläpito- ja peruskorjauskustannukset poistuisivat.

Vuosittainen käyttötalouden säästövaikutus kasvaa kumulatiivisesti. Koko toimialan käyttötaloussäästöjä on arvioitu kertyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 145 miljoonaa euroa ja vuoteen 2038 mennessä jopa 180 miljoonaa euroa.

Penttilä painotti, että Oulu on jatkossakin perheystävällinen kaupunki, jossa on sujuva arki ja laadukkaat koulutus- ja muut palvelut.

”Tavoitteemme on varmistaa, että jokainen oululainen saa jatkossakin hyvän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä monipuoliset kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet koko kaupungin alueella.”

Valtuusto päättänee kesäkuussa

Viranhaltijoiden toimenpide-esitykset siirtyvät nyt poliittisten ryhmien käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto päättää toimenpiteistä lopullisesti ensi kesäkuun kokouksessaan.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Penttilä arvioi, että viime syksynä allekirjoitettu kuuden valtuustoryhmän valtuustosopimus helpottaa asian käsittelyä ja päätösten aikaansaamista.

”Uskon, että on hyvät edellytykset lähteä viemään eteenpäin tätä kokonaisuutta. Päättäjät tunnistavat hyvin tilanteen, missä eletään, niin lasten määrän vähenemisen kuin talouden näkökulmasta.”

”Totta kai siellä on yksittäisiä asioita, jotka keskusteluttavat, ja voi tietysti olla, että kaikki esitykset eivät mene läpi. Itse kuitenkin ajattelen, että iso kuva, eli käyttötaloussäästöjen ja vältettävien investointien löytäminen, on tärkein asia. Urheilutermein sanottuna tämä ei ole lyhyttä peliä, vaan pitkää peliä.”

Penttilä huomautti myös, että suunnitelmia voidaan tarvittaessa muuttaa.

”Kaikkihan me toivomme, että syntyvyys kääntyisi nousuun tai että meille tulisi muuttoliikkeen kautta lisää lapsia. Silloin kaikkia esityksiämme ei ehkä tarvitsisi laittaa 2030-luvulla täytäntöön.”