Liikuntaneuvonta tuo virtaa Oulun koululaisten arkeen
Liikkumisen lisäämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia oppilaiden oppimiseen ja jaksamiseen. Oulun Move!-prosessin tavoitteena on kehittää pysyvä malli, jota voidaan laajentaa myöhemmin myös muihin oululaiskouluihin. Kuvituskuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Neljässä Oulun alakoulussa, Maikkulan, Rajakylän ja Oulujoen kouluissa sekä Tuiran koulun Merituulen yksikössä tehdään kouluarjesta aktiivisempaa. Kouluissa pilotoidaan kevätlukukauden loppuun asti matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa. Move!-liikuntaneuvonta kohdistetaan vähän liikkuville sekä terveyden ja toimintakyvyn kannalta siitä eniten hyötyville oppilaille.
Toiminnan taustalla on huoli heikentyneistä Move!-tuloksista. Move! on valtakunnallinen mittausjärjestelmä, joka arvioi 5. ja 8.-luokkalaisten kykyä liikkua ja hallita kehoaan. Viime syksyn Oulun mittaustulosten mukaan 5. luokan tytöistä 29 prosenttia ja pojista 30 prosenttia kuuluvat ryhmään, jossa lapsella voi olla vaikeuksia selviytyä arjen vaatimuksista heikon toimintakyvyn vuoksi. 8.-luokkalaisilla vastaavat prosentit ovat vielä korkeammat: tytöillä 37 ja pojilla 33.
Erityisesti 8.-luokkalaisten osuus heikon toimikyvyn omaavissa on nousussa, ja suunnan kääntämiseksi tarvitaan lisää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. On tärkeää kohdentaa toimenpiteet niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat saaneet mittauksissa heikompia tuloksia. Yksilöllisistä lähtökohdista suunniteltu Move!-liikuntaneuvonta vastaa omalta osaltaan tähän tarpeeseen.
Move!-liikuntaneuvonta-hankkeen työntekijät projektikoordinaattori Anna-Kaisa Karppanen ja projektityöntekijä Iina Kiiskinen.
Osaksi koulupäivää
Oppilas tapaa liikuntaneuvojan kanssa koulupäivän aikana koululla, jotta osallistuminen on mahdollisimman helppoa.
”Liikuntaneuvonta on osa koulupäivää, mikä tekee tuesta saavutettavampaa ja vähentää myös perheiden kuormitusta etsiä neuvontaa koulupäivän ulkopuolelta. Myös kouluterveydenhoitajilla ja opettajilla on mahdollisuus ohjata oppilaita suoraan liikuntaneuvonnan pariin esimerkiksi Move!-mittaustulosten perusteella”, projektikoordinaattori Anna-Kaisa Karppanen kertoo.
Erityisesti vähän liikkuvat lapset ovat toiminnassa kohderyhmänä, mutta kuka tahansa kiinnostunut voi osallistua toimintaan.
”Lapsi voi itse hakeutua mukaan toimintaan, ja myös huoltaja voi varata liikuntaneuvontaan ajan lapselleen. Alakoululaisen kohdalla otetaan aina ensin yhteyttä huoltajaan ennen toiminnan aloittamista”, Karppanen lisää.
Liikuntaneuvonta voi auttaa myös silloin, kun lapsi tarvitsee tukea ja ohjausta muuhun kuin pelkästään liikkumisen lisäämiseen. Neuvoja saa esimerkiksi ravitsemukseen, uneen ja paikallaan olon tauottamiseen. Liikuntaneuvonta voi auttaa myös, jos mielekäs harrastus tai liikuntakaveri puuttuu.
Alkukartoituksesta suunnitelmaan
Liikuntaneuvonta käynnistyy aina alkukartoituksella, jossa selvitetään oppilaan liikuntatavoitteet ja -haasteet. Ensitapaamisella keskustellaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista, kuten unesta, ravitsemuksesta ja liikkumisesta. Yhdessä oppilaan kanssa mietitään hyvinvointia edistäviä tavoitteita, ja etsitään ratkaisuja liikkumista estäville tekijöille. Myöhemmin toiminnan käynnistyttyä tapaamisia voidaan toteuttaa muuallakin, esim. lähiliikuntapaikoilla.
Henkilökohtainen suunnitelma sisältää toimenpiteitä liikkumisen lisäämiseksi, kuten liikuntakokeiluja, omatoimista liikuntaa esimerkiksi urheiluseurassa, vinkkejä paikalla olon vähentämiseen ja aktiivisen arjen tukemiseen. Siihen kuuluu myös välituntiliikuntaan ja koulun tapahtumiin osallistuminen. Tarvittaessa liikuntaneuvoja auttaa perhettä hakemaan taloudellista tukea harrastustoimintaan.
Yksi oppilas saa yksilöllistä ohjausta keskimäärin 5–10 kertaa kahden viikon välein.
Perhe tärkeä arkiliikunnassa
Projektityöntekijä Iina Kiiskinen toimii koululla liikunnanohjaajana ja on viikoittain paikalla tapaamassa oppilaita.
”Olen mukana välitunneilla, liikuntatunneilla ja muissa koulun arjen hetkissä. Näin lapset voivat helposti lähestyä minua ja osallistua toimintaan matalalla kynnyksellä. Tulen heille helposti tutuksi”, Kiiskinen kertoo.
Säännöllinen seuranta kestää puolen vuoden ajan. Tänä aikana oppilas ja liikunnanohjaaja tapaavat useita kertoja.
”Seurannan avulla varmistamme, että oppilaan asettamat tavoitteet saavutetaan ja liikkuminen lisääntyy. Perheiden rooli on tärkeä; heidän tukeaan tarvitaan, jotta muutokset siirtyvät myös kodin arkeen”, Kiiskinen toteaa.
Puolen vuoden jakson päätteeksi järjestetään loppukartoitus, jossa arvioidaan neuvonnan vaikutukset. Loppukyselyssä tarkastellaan, miten oppilaan liikkuminen on muuttunut, ja pohditaan jatkosuunnitelmia, kuten mielekkään harrastuksen löytämistä tai matalan kynnyksen liikuntakerhoon osallistumista jatkossakin.
”Seuranta ja loppuarviointi auttavat meitä näkemään, mitkä asiat ovat toimineet hyvin ja missä voimme kehittää prosessia edelleen”, Kiiskinen summaa.
Oulun Move! -hanke liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään Suomi liikkeelle -ohjelmaan, jonka tavoitteena on, että eri ikäiset ihmiset alkaisivat liikkua enemmän.