Liikkuva yläkOulu -hankkeella lisää liikuntaa koulupäiviin – henkilökunta ja oppilaat kehittävät yhdessä toimintasuunnitelmaansa
Liikkuva yläkOulu -hankkeessa mietitään jokaisen koulun kehittämiskohteet, joiden pohjalta tehdään vuosisuunnitelma tavoitteena tehdä liikunnan lisäämisestä koulupäiviin helppoa. Kuvat: Ismo Miettinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuonna 2012 Oulussa alkoi Liikkuva koulu -projekti, jonka avulla koulupäiviin pyrittiin lisäämään aktiivisuutta ja hyvinvointia. Hankkeen rahoitus päättyi vuonna 2019, minkä jälkeen kului muutama vuosi ilman rahoitusta.
”Nyt avautui mahdollisuus hakea rahoitusta yläkouluille ja se meille myönnettiinkin. Kaupunki on lähtenyt hankkeiden mahdollistajana hakemaan rahoitusta aktiivisesti, mikä tarkoittaa, että nuorten liikkumisen tukeminen koetaan tärkeäksi”, Liikkuva yläkOulu -hankkeen projektikoordinaattori Kati Grekula iloitsee.
Uuden hankkeen nimissä on tarkoitus kartoittaa, mitä aiemmasta hankkeesta juurtui käyttöön. Selvityksen jälkeen pohditaan, mihin panostus satsataan seuraavina vuosina eli miten kaupunki voisi auttaa kouluja hyvinvointityön edistämisessä.
”Keräämme hyviä käytänteitä ja jaamme niitä koulujen kesken. Käytänteiden pohjalta laadimme yhdessä koulujen kanssa jokaiselle yläkoululle monipuoliset, aktiivisuutta tukevat vuosisuunnitelmat.”
Oppilaat ja opettajat apuna
Helmikuun alussa Ouluhallilla pidettiin Liikkuva koulu -aiheinen oppilaskuntafoorumi, jossa oppilaat ja opettajat miettivät yhdessä, miten liikettä voitaisiin lisätä koulupäiviin.
”Koulujen edustajat antoivat esimerkkejä siitä, millaisia Liikkuva koulu -toimia heidän kouluillaan jo on. Valtakunnallisella tasolla Liikkuva koulu -ohjelman kuulumiset kertoi johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen”, Grekula selostaa.
Foorumissa perehdyttiin monipuolisesti Liikkuva koulu -toimintojen laajaan kirjoon, kuten toiminnalliseen opetukseen, tapahtumiin ja tempauksiin.
”Hankkeen myötä koulutamme oppilaita liikuttamaan toisia oppilaita. Nuoret ”välkkäri”-ohjaajat järjestävät liikunnallista toimintaa välitunneille ja ovat mukana koulujen tapahtumasuunnittelussa ja -ohjauksissa.”
Koulutuksia aineopettajille ja rehtoreille
”Olemme tehneet yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa luomalla yhdessä Oppimista liikkumalla -täydennyskoulutusmallin. Koulutusmallin mukaiset toiminnallisen opettamisen koulutukset pidimme opettajien perehdyttämisen jo aiemman hankkeen aikana”, Grekula kertoo.
Grekula toivoo koulutusten vaikuttavan oppituntien suunnitteluun.
”Liikkuminen oppituntien aikana tahtoo unohtua, varsinkin kun oli korona-aikakin välissä. Opettajat eivät välttämättä ehdi suunnitella toiminnallisuutta tunneille, ja siksi me annamme inspiraatiota ja valmiita ideoita. Työ jää itse kouluille, mutta opettajamme Oulussa ovat kultakimpaleita ja tekevät jo nyt hyvää työtä”, Grekula kehuu.
Aineopettajien koulutuksia pidetään viisi helmi-maaliskuun aikana. Myös rehtoreille pidetään oma koulutus.
”Rehtorit ovat tärkeässä asemassa koulupäivien aikaisen liikunnan puolestapuhujina. He saavat itse toivoa, millaista tietoa haluavat koulutuksissa saada.”
Aktiivisuutta välitunneille pelein ja kilpailuin
”Välituntien liikkumisen innoittajina voivat toimia eri välineet tai välituntiohjaajat. Sisätilat, kuten liikuntasalit, voi mahdollistaa välituntikäyttöön, kuten myös välituntialueen välittömässä läheisyydessä olevat kentät ja metsäalueet”, Grekula listaa.
Välitunneille voi lisätä pieniä kisailuja, turnauksia ja organisoituja pelihetkiä. Yläkoululaiset voivat kilpailla myös aarteen etsinnän parissa, jolloin esimerkiksi eniten aarteita löytänyt saa jonkin pienen palkkion.
”Luokat voivat kilpailla keskenään esimerkiksi keräämällä kilometrejä tai heittelemällä koppeja”, Grekula ehdottaa.
Teoriaakin voi opetella tekemällä
Oppitunneille aktiivisuutta ja toimintaa sen sijaan saadaan pitämällä pieniä taukoja, jotta pitkiä istumisjaksoja ei ehdi muodostua.
”Työskentely tulisi mahdollistaa myös seisoen ja eri asennoissa tai erilaisilla tuoleilla istuen ja lattialla patjalla makoillen”, Grekula listaa esimerkkejä.
Oppituntien teoriasisältöjä hanke kannustaa havainnollistamaan tekemisen kautta. Esimerkiksi näytteleminen tai oppilaiden asettuminen aikajanaksi historiantunnilla historiallisten tapahtumien mukaan lisää tuntien aikaista liikettä.
”Kielissä ja äidinkielessä sanapareja voi etsiä toiminnallisesti ja kemiassa ja matikassa esimerkiksi kiihtyvyyden mittaamista voi tutkia laskemalla pulkalla mäkeä ja todennäköisyyslaskentaa heittämällä oikeasti koreja.”
Liikunta tehostaa oppimista
Vaikka hankkeen tarkoitus on lisätä päivään aktiivisuutta, on tavoitteena vaikuttaa liikunnan kautta myös oppilaiden oppimisvireyteen ja muistamiseen.
”Liike aktivoi aivoja, ja siksi liikkuminen on tärkeää oppituntien sisällöissä.”
Grekulan mukaan liikunnan lisääminen tulee tarpeeseen, kun viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat harmillisia lukuja.
”Puhelimet ovat lisänneet passiivisuutta ja tutkimusten mukaan yläkouluikäiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän – vain harva liikkuu päivän aikana tarpeeksi. Liikuntaa voisi lisätä koulumatkoille ja välitunneista voisi tehdä aktiivisia, jolloin liikuntasuositusten mukainen aktiivisuustavoite olisi mahdollista saavuttaa päivän aikana.”