Kielilähettiläs kannustaa koululaisia ruotsin kielen oppimiseen
Anna Swanström on ollut mukana kielilähettiläiden toiminnassa tämän vuoden toukokuusta lähtien. Kuvat: Anna Swanström
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kielilähettiläät ry on yhdistys, joka pyrkii edistämään ja vahvistamaan Suomen molempia kansalliskieliä. Yhdistyksen toiminnan ytimessä ovat vierailut kouluihin, joissa kielilähettiläs kertoo omista, erilaisista kokemuksistaan kielenoppimiseen liittyen. Kielilähettiläiden tavoitteena on motivoida kuulijoita kielten oppimiseen ja saada heidät huomaamaan kielitaidon tuomat erilaiset hyödyt.
”Minusta on tärkeää edistää kotimaisten kielten asemaa ja arvostusta niitä kohtaan.”
Yksi kielilähettiläistä, 25-vuotias Anna Swanström, on tällä viikolla vierailemassa Oulussa ja Iissä. Hän näkee lähettiläiden toiminnan tarpeellisena.
”Suomesta löytyy paljon negatiivisia asenteita ruotsia ja ruotsinkielistä Suomea kohtaan. Minusta on tärkeää edistää kotimaisten kielten asemaa ja arvostusta niitä kohtaan.”
Swanström tutustui kielilähettiläisiin projektityön kautta. Hän opiskelee englannin kieltä ja kirjallisuutta Åbo Akademissa ja on suorittanut aiemmin aineenopettajan pedagogiset opinnot Turun ylipistossa, joten hän pääsee hyödyntämään projektissa omaa kielitaitoaan ja koulutustaustaansa. Projektin tarkoituksena on luoda opas alakouluvierailuja varten, sillä lähettiläiden toiminnan on havaittu lähtökohtaisesti soveltuvan paremmin yläkouluikäisille.
Kaukovainiolla tykättiin
Swanström kertoo vierailujen muodostuvan aika pitkälti tilaajan toiveiden mukaan. Toisinaan hän on ollut paikalla kiertelemässä eri luokilla jopa kuuden oppitunnin verran, joskus taas vain yhden.
Vierailuilla on kuitenkin samansuuntainen muotti: alkuun lähettiläs kertoo kielilähettiläiden toiminnasta sekä itsestään: miten on oppinut ruotsin kieltä ja mitä ovia se on avannut elämässä. Lopputunnin ohjelman jokainen saa suunnitella tyylillään.
”Itse olen tykännyt keskustella oppilaiden kanssa, ja lähestyä heitä esimerkiksi Muumien tai ruotsinkielisten TikTok-videoiden kautta.”
”He innostuivat ruotsinkielisistä TikTokeista ja alkoivat myös itse etsiä ruotsinkielisiä some-vaikuttajia.”
Hän kehuu Kaukovainion koulun vastaanottoa:
”Kaikki meni tosi mukavasti. Opettajat olivat todella avuliaita ja ystävällisiä, ja myös oppilaat tuntuivat olevan suurimmaksi osaksi oikein vastaanottavaisia. He innostuivat ruotsinkielisistä TikTokeista ja alkoivat myös itse etsiä ruotsinkielisiä some-vaikuttajia.”
Keskustelulla avarretaan ajatuksia
Joukossa tapaa olla kuitenkin myös heitä, jotka vastustavat pakkoruotsia ja tuovat sen mielellään esille. Heidän kanssaan Swanström tykkää keskustella rakentavasti ja toivoo sillä tavoin pystyvänsä myös avartamaan heidän mieltään.
Hän on huomannut, etteivät yläkoululaiset aina oivalla kuinka laajoja työ- ja opiskelumahdollisuuksia ruotsin kielen taito avaa – etenkin nyt, kun pohjoismainen yhteistyö vain tiivistyy.
Kaksikielisyys on tuonut Swanströmille ymmärrystä niin suomenruotsalaista kuin pohjoismaalaista kulttuuria kohtaan. Lisäksi ovat toki työllisyysnäkymät: ruotsinkielinen korkeakoulu takaa työskentelymahdollisuudet myös ruotsinkielisillä alueilla.
”Tein kandidaatin tutkintoni Englannissa, jossa olin mukana perustamassa pohjoismaista opiskelijajärjestöä. Pystyin kommunikoimaan muiden pohjoismaisten opiskelijoiden kanssa ruotsiksi. Se oli minulle tosi iso etu.”
Kysyntää riittää
Ajatus kielilähettiläistä kehkeytyi jo vuonna 2010, kun projektijohtaja Jaan Siitonen vieraili vanhassa lukiossaan kertomassa oppilaille itsestään ja suhteestaan ruotsin kieleen. Varsinainen toiminta alkoi kuitenkin vasta syksyllä 2018, kun Svenska kulturfonden myönsi projektille kolmen vuoden rahoituksen Hallå-hankkeensa kautta.
Siitosen lähtötavoite oli 50 lähettilästä ja 300 kouluvierailua ennen vuotta 2021. Suunnittelu aloitettiin heti rahoituspäätöksen jälkeen, ja projekti lanseerattiin keväällä 2019. Jo saman vuoden marraskuussa virallinen tavoite oli saavutettu – oli syntynyt jotain, jolle oli selvästi kysyntää.
Korona ei pysäyttänyt lähettiläitä, vaan vierailuja toteutettiin muun maailman tapaan etänä. Yksi vierailutyypeistä oli ”Träffa en finne som studerar i Sverige – Tapaa Ruotsissa opiskeleva suomalainen!”. Se keräsi niin hyvää palautetta, että yhdistys päätti jättää sen pysyväksi osaksi lähettiläiden toimintaa. Hallå-hankkeen päättyessä keväällä 2021 kielilähettiläitä oli vieraillut yli 900 oppitunnilla ja yli 220 koulussa ympäri Suomen.