Yhdyskuntalautakunta päätyi äänestysten jälkeen keskitason vaihtoehtoon joukkoliikenteen kehittämisestä

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli tiistaina joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason ratkaisua vuosille 2024–2028 Oulun, Iin ja Muhoksen alueilla.

Käytännössä palvelutason määrittelyllä valitaan, minkälaisilla panostuksilla joukkoliikennettä pyritään kehittämään tulevina vuosina. Palvelutaso luo perustan linjasto-, reitti- ja aikataulusuunnittelulle sekä hankintasuunnittelulle.

Palvelutasoesitystä on valmisteltu kaupungin joukkoliikennejaostossa sekä joukkoliikennetiimissä. Valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi asiakaspalautteet ja vuoden 2022 syksyllä tehdyn asukaskyselyn tulokset.

Kolme vaihtoehtoa

Esillä oli kolme laajuudeltaan erilaista vaihtoehtoa. Yhdyskuntalautakunnan päätösesityksenä oli suppein vaihtoehto 3, jossa joukkoliikennettä kehitetään maltillisesti lähinnä muutamilla runkolinjoilla, minkä lisäksi huomioidaan Nokian siirtyminen, Laanilan kouluverkko sekä asuntomessualue. Kesäliikennettä ei kehitettäisi millään linjalla. Tämän vaihtoehdon kustannusvaikutus on 2,6 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.

Pohjana ollut päätösesitys ei kuitenkaan mennyt läpi yhdyskuntalautakunnassa, vaan kokouksessa esitettiin ja kannatettiin molempia laajemmista palvelutasovaihtoehdoista.

Vaihtoehdossa 1 huomioitaisiin laajasti työpaikka- ja asuntoalueet koko Oulun ympäristössä. Palvelutason parantaminen kohdistuisi pääsääntöisesti Oulun kaupunkialueelle runkolinjojen kehittämiseen, uusien ja kehittyvien alueiden palvelemiseen sekä vuorotiheyden parantamiseen ydinalueella. Lisäksi koko alueella tavoiteltaisiin peruskoulujen kesälomakaudella nykyistä parempaa, lähes talvikautta vastaavaa palvelutasoa. Kustannusvaikutus olisi 9 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.

Vaihtoehto 2 on vaikutuksiltaan maltillisempi ja painottuu Oulun keskustan runkolinjojen palvelutason parantamiseen. Lisäksi huomioidaan Jäälin palvelutason parantaminen, asuntomessualue sekä Ruskon turvakampus sekä keskeisimmät työpaikkakeskittymät ja kouluverkon muutokset, ja kesäliikennettä kehitetään Oulussa A-lippuvyöhykkeen alueella ja linjalla 21 Kello-Kaukovainio. Kustannusvaikutus on 5,5 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.

Yhdyskuntalautakunnan äänestyksissä vaihtoehto 2 voitti ensin vaihtoehdon 1, minkä jälkeen äänestettiin pohjaesityksen vaihtoehdosta 3 sekä vaihtoehdosta 2. Keskitason vaihtoehdon puolesta äänesti 11 lautakunnan jäsentä ja kaksi tyhjää, joten vaihtoehto 2 tuli valituksi.

Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Ruuhkapaikat hoidettava ensin

Joukkoliikennejaoston puheenjohtaja ja myös yhdyskuntalautakunnassa istuva Joni Meriläinen (sd.) sanoo olevansa pettynyt lautakunnan ratkaisuun. Hän olisi halunnut joukkoliikennettä kehitettävän laajimman vaihtoehdon mukaisesti, eikä aivan allekirjoita ajatusta kompromissista, vaikka lautakunnan pohjaesityksenä oli kaikkein suppein vaihtoehto.

”Se [kompromissi] riippuu siitä, keneltä kysytään”, Meriläinen naurahtaa.

”Me kaipaamme muun muassa poikittaisliikennettä lisää tuleville vuosille – sitähän meillä ei ole oikeastaan ollenkaan, vaan käytännössä kaikki liikenne kulkee kohti keskustaa ja sen läpi. Lisäksi meillä on paljon ruuhkavuoroja, joihin eivät mahdu edes kaikki halukkaat kyytiin. Niihin joudutaan tietysti ensimmäisenä eurot käyttämään. Vähän huolestuttaa kaupungin reuna-alueet, että miten niihin riittää rahat tulevina vuosina, kun kuitenkin ruuhkaisille alueille on pakko se ensimmäinen panostus laittaa”, Meriläinen sanoo.

Hän huomauttaa myös, että tulevat, merkittävät kaavahankkeet vaikuttavat osaltaan joukkoliikennetarpeisiin, ja mainitsee esimerkkinä Virpiniemen.

Meriläinen pitää valitettavana poliittista keskusteluilmapiiriä, jossa yksityisautoilu ja joukkoliikenne asetetaan usein vastakkain. Hän huomauttaa asuvansa itse kahden auton taloudessa, mutta haluavansa silti kehittää aktiivisesti tulevaisuuden kestävää joukkoliikennettä.

”Joukkoliikenteen kehittäminen ei ole pätkääkään yksityisautoilulta pois”, hän sanoo.

”Tämä on ihan selkeä kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä, kun puhutaan yliopistokaupungista.”

Meriläinen olisi myös toivonut, että opiskelijoiden ja nuorisovaltuuston vetoomukset olisi huomioitu paremmin. Esimerkiksi Oulun korkeakoulut ja niiden opiskelijajärjestöt julkaisivat hiljattain kannanoton, jossa vaativat Ouluun parempaa joukkoliikenteen palveluverkkoa. Allekirjoittajina olivat Oulun yliopisto ja sen ylioppilaskunta, Oulun ammattikorkeakoulu ja sen opiskelijakunta sekä Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö.

”Tämä on ihan selkeä kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä, kun puhutaan yliopistokaupungista. Kyllä opiskelijat katsovat sitä, miten kaupungissa pääsee liikkumaan”, Meriläinen sanoo ja arvioi, että nyt valittuun linjaukseen tuskin tulee enää muutosta kaupunginhallituksen käsittelyssä.