Viinivaaran vedenottoon vihdoin lupa – Oulun Vesi pitää päätöstä myönteisenä, mutta varautuu valituskierrokseen
Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki on tyytyväinen Viinivaaran vedenottolupaan, vaikka yli 700-sivuisen lupapäätöksen ehdot vaativat vielä paljon selvittelyä. Kuva: Sanna Krook / arkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun Veden vuosia odottama lupapäätös Viinivaaran varavesihankkeesta saatiin tiistaina, kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan vedenottoon Viinivaaran pohjavesialueelta. Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki pitää päätöstä lähtökohtaisesti myönteisenä, vaikkei vedenottolupaa myönnetty täysimääräisenä ja velvoitteet sekä maksettavat korvaukset ovat kohtuullisen mittavia.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 21. marraskuuta Oulun kaupungille luvan vedenottoon Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueelta, joka sijaitsee Pudasjärvellä ja Utajärvellä. Vedenottolupa myönnettiin 9 000 kuutiometrin määrälle vuorokaudessa, kun Oulun Vesi oli hakenut lupaa 11 000 kuutiolle. Vedenotto tapahtuu yhteensä yhdestätoista vedenottamosta.
Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueelta hyödynnettävällä vedellä varmistetaan pintavettä käyttävän Oulun kantakaupungin vedenhankintaa.
Yli kuuden vuoden ajan odotettu päätös aluehallintovirastosta on peräti 772 sivun mittainen ja edellyttää kaupungilta vielä tarkempaa perehtymistä ja käsittelyä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, mutta Oulun Vesi -liikelaitoksen johtaja Jouni Lähdemäki sanoo olevansa lähtökohtaisesti tyytyväinen päätökseen.
”Myönnetty lupa on toistaiseksi voimassa oleva eikä määräaikainen, mikä on iso asia. Myös vedenottomäärät ovat toteutuskelpoisuuden rajoissa, vaikka hieman supistuivat haetusta”, Lähdemäki sanoo ja lisää, että vaikka aluehallintovirasto leikkasi määriä kaikista 11 vedenottamosta, myönteinen puoli on, että kaikille 11:lle myönnettiin lupa.
Tiukat seurantaehdot
Päätöksessä on myönnetty lupa lähteiden luonnontilan vaarantamiskiellosta poikkeamiseen viiden lähteen osalta, mitä Lähdemäki pitää myös merkittävänä. Lupaehtojen täyttämisen edellytykset vaativat kuitenkin vielä selvityksiä.
”Tietyt epävarmuudet liittyvät jokivirtaamiin ja lähteiden purkautumisvesimääriin, eli jos tietyt raja-arvot alittuvat, joudutaan läheisten vedenottamojen vedenottoa keskeyttämään tai supistamaan. Näitä joudumme nyt tarkasti arvioimaan virtaamalaskelmien perusteella, että kuinka hyvin tämä on eri tilanteissa käytettävissä”, Lähdemäki selvittää.
”Toinen iso kokonaisuus on tarkkailu- ja seurantavelvoitteet, jotka ovat aika raskaat. Esitimme itse tarkkailuohjelman, jota on lupapäätöksessä laajennettu merkittävin osin, eli on tullut paljon lisää seurantapisteitä pinta- ja pohjavesien sekä erilaisten luontotyyppien biologisen seurannan suhteen. Meidän pitää vielä arvioida, kuinka työllistäviä nämä toimet ovat ja kuinka paljon niistä aiheutuu kustannuksia, kun tarkkailu on jatkuvaa.”
Lupapäätökseen liittyy myös joukko suoria rahallisia korvauksia. Maanomistajille maksettavat korvaukset ovat Lähdemäen mukaan odotusten mukaiset, mutta niiden lisäksi on maksettava Lapin Ely-keskukselle 20 000 euron vuotuinen kalatalousmaksu sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle niin ikään vuotuinen 100 000 euron korvaus, joka käytetään pohjaveden otosta luonnon monimuotoisuudelle aiheuttavien haittojen lieventämiseen ja vesien tilan parantamiseen.
Valitus käytännössä varma
Viinivaaran hanke on aiheuttanut myös vastustusta. Lähdemäki pitää varmana, että nyt myönnetystä luvasta valitetaan hallinto-oikeuteen, mikä vähintäänkin viivästyttää Viinivaaran pohjavesialueen hyödyntämistä. Samaan aikaan myös toinen Oulun Vedelle tärkeä hanke, Hintan vesilaitoksen laajentaminen, on viivästynyt valitusprosessin myötä.
”Ei tämä vedenhankinta helppoa ole tänä päivänä”, Lähdemäki huokaa. Hän muistuttaa, että Viinivaaran osalta alkuperäinen suunnitelma vedenottomäärästä oli 30 000 kuutiometriä, joka siis jo Oulun Veden hakemuksessa supistui noin kolmannekseen, ja samalla seurantavelvoitteet ovat kiristyneet huomattavasti siitä, kun hakemus jätettiin keväällä 2017.
Samalla myös maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut ja huoltovarmuudesta tullut suurempi kysymys. Vesihuolto on keskeinen yhdyskunnan huoltovarmuuden osa, ja Oulun Vesi on luokiteltu huoltovarmuuskriittiseksi vesilaitokseksi kokonsa ja alueellisen merkityksen vuoksi.
”Kyllähän pintavesilaitokset toimivat ja pohjavettä saadaan pienemmillä alueilla paikallisesti otettua, eli päivittäinen vesihuolto toimii sinänsä hyvin. Mutta pintavesilaitokset vanhentuvat ja niitä pitäisi päästä peruskorjaamaan – siksihän me tarvitsemme lisäkapasiteettia, että pääsemme vanhempien laitoksien saneerauksia tekemään. Vedentuotannon täytyy olla todella varmaa: kaikki palvelulaitokset ja koko yhteiskunta tarvitsee vettä päivittäin, ja aika lamaantuneita ollaan, jos sitä ei ole käytettävissä. Siksi varautumista täytyy tehdä”, Lähdemäki sanoo.
Nyt saatua lupapäätöstä ja mahdollisia toimenpiteitä käsitellään teknisten liikelaitosten johtokunnassa ja Oulun kaupunginhallituksen kokouksissa joulukuussa.