Valtuusto­sopimus allekirjoitettiin – kuusi ryhmää vannoo yhteisen tahto­tilan nimiin

Valtuustosopimus on 17-sivuinen asiakirja, josta neuvoteltiin loppukesän ja syksyn aikana kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan Tomi Kaismon (kok.) johtamassa toimikunnassa.

Sopimuksen allekirjoittivat maanantaina Oulun kaupunginhallituksen salissa valtuustoryhmistä kokoomus, keskusta, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit. Oulun kaupunginvaltuuston 67 valtuutetusta sopimusosapuoliin kuuluu 62 valtuutettua, sillä perussuomalaisten ryhmä jäi lokakuun lopussa pois sopimusneuvotteluista.

”Työtä tehtiin pitkään ja perusteellisesti, ja kaikki pääsivät varmasti oman kantansa asioihin sanomaan. Olen erittäin iloinen, että olemme löytäneet kuuden puolueen kesken näin hienon yhteisymmärryksen”, Kaismo totesi ja arvioi sopimuksen helpottavan ja nopeuttavan huomattavasti päätöksentekoa ja kaupungin kehittämistä.

Kaismo muistutti, että valtuustosopimus on viimeksi saatu aikaan 12 vuotta sitten, joten mistään itsestäänselvyydestä ei ole kyse.

”Yli 90 prosenttia valtuustosta on sopimuksen takana. Se on äärimmäisen vahva mandaatti, vaikka totta kai olisi ollut parempi, jos kaikki olisivat olleet mukana”, Kaismo sanoi perussuomalaisten poisjääntiin viitaten.

Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) totesi valtuustosopimuksen olevan kaupungin kannalta äärimmäisen tärkeä.

”Uskon, että tämä on Oulun parhaaksi monellakin tavalla.”

Valtuustosopimuksessa vedetään suuria yleisiä linjoja, mutta määritellään myös monia konkreettisia asioita.

Valtuustoryhmät sitoutuvat esimerkiksi tavoittelemaan enintään 150 miljoonan euron vuotuista investointitasoa valtuustokauden loppuun, vuoteen 2029 mennessä. Samoin sitoudutaan siihen, että käyttötalouden menot kasvavat hallitusti ja pysyvät pienempinä kuin verotulojen ja toimintatuottojen kasvu.

Kaavoituksen ja rakentamisen osalta todetaan, että uusien asuinalueiden sijaan suositaan ja lisätään täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisesta aitoaan kohdentaa erityisesti alueille, joissa on hyväkuntoiset koulut ja joissa on tilaa uusille oppilaille.

Valtuustosopimuksella pannaan uudelleen liikkeelle myös hankesuunnittelu Kivisydämen laajentamisesta. Samoin käynnistetään joukkoliikennetunnelin hankesuunnitelma.

Palveluverkko tarkasteluun

Yksi valtuustokauden ja -sopimuksen keskeisistä asioista on tulevista palveluverkkoratkaisuista päättäminen. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Sebastian Stenforsin mukaan valtuustosopimuksessa on olennaista, että allekirjoittaneet ryhmät ovat sitoutuneita sovittuun käsittelyjärjestykseen, jolloin saadaan myös tuloksia aikaan.

Allekirjoittaneiden valtuustoryhmien edustajat totesivat yksissä tuumin, että lapsimäärän väheneminen tulevina vuosina on tosiasia, joka on tunnustettava ja jonka pohjalta päätöksiä on pakko tehdä. Sopimukseen on kirjattu valtuustoryhmien tahdoksi, että Oulusta tehdään Suomen lapsi- ja perheystävällisin kaupunki ja että lasten määrän lasku ensin pysähtyy ja kääntyy sen jälkeen kasvuun.

”Sopimuksessa on kirjoitettu auki tilannekuva ja se, mitä toimenpiteitä mahdollisesti vaaditaan tulevassa palveluverkkokäsittelyssä. Kuntalaisten palvelut pyritään kokoamaan alueellisesti ehyiksi”, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Joni Meriläinen sanoi.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski kertoi toimikunnan neuvottelujen sujuneen hyvässä yhteishengessä, mikä antaa hyvät lähtökohdat myös varsinaiseen päätöksentekoon.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Susa Vikeväkorva huomautti, että palveluverkko tarkoittaa koko sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluita, ei pelkästään kouluja ja päiväkoteja.

”Meille ja muillekin ryhmille oli tärkeää, että tässä korostetaan myös henkilöstön osallistamista rohkeasti lähteä uudistamaan tätä kokonaisuutta”, Vikeväkorva sanoi.

”Jokaisella meillä oli ymmärrys siitä, että jotain meidän on tehtävä”, kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen totesi.

Monipuolinen sopimus

Keskustan ryhmän puheenjohtaja Risto Päkkilä korosti, että valtuustosopimuksessa käsitellään paljon muutakin kuin palveluverkkoa: se ottaa kantaa talouteen, henkilöstöön, kaavoitukseen, rakentamiseen, työllisyyspolitiikkaan, elinkeinopolitiikkaan sekä kulttuuripääkaupunkivuoden perintöön.

”Tällaisen sorvaaminen ei ole helppo rasti, mutta on kuitenkin päästy yksimielisyyteen, ja kaikkia tällä hetkellä hymyilyttää. Itse ainakin uskon, että tämä helpottaa työskentelyämme loppuvaltuustokauden aikana, ehkä myös viranhaltijoiden työtä”, Päkkilä sanoi.

Kaupunginjohtaja Ari Alatossava vahvisti Päkkilän näkemyksen viranhaltijoiden työn helpottumisesta.

”Mehän valmistelemme asioita sitä varten, että niistä pystytään tekemään päätöksiä, ja tämä sopimus antaa uskoa, että päätöksiä saadaan tehtyä ja sitä kautta kaupunkia kehitettyä.”

Valtuuston puheenjohtaja Lauri Nikula ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso (kok.) huomauttivat molemmat, että valtuustosopimus on myös valmisteilla olevaa kaupunkistrategiaa ohjaava asiakirja.

Sopimusta arvioitava säännöllisesti

Edellinen Oulun valtuustosopimus oli voimassa vuosina 2013–16. SDP:n konkarivaltuutettu Pirjo Sirviö muisteli allekirjoitustilaisuudessa, että silloinen sopimus oli ”todella säästöpainotteinen”.

”Aika usein siihen sopimukseen palattiin silloin, esimerkiksi velkaantumisen reunaehtoihin ja siihen, mitä käyttötalouden osalta sopimukseen oli kirjattu”, Sirviö sanoi. Valtuuston kokenein valtuutettu Marja-Leena Kemppainen totesikin onnistumisen kannalta olevan olennaista, että sopimusta arvioidaan säännöllisesti ja palautetaan mieliin, mistä on sovittu.

Sirviö sanoi uskovansa, että valtuustosopimus antaa erittäin hyvän pohjan ryhmien yhteistyölle. Hän muistutti, että sopimus ei estä yksittäisten valtuutettujen demokratian mukaista päätöksenteko-oikeutta – tärkeintä on, että isoista linjoista ollaan yhtä mieltä.

Kaikki valtuuston äänestykset eivät siis välttämättä pääty 62–5, muut ryhmät vastaan perussuomalaiset?

”Ei, voin luvata sen!” Sirviö sanoi.