Turvapuisto Ruskossa havahduttaa huomaamaan arjen vaarat

Toukokuussa 2022 Oulun kaupungin työsuojelutoimijat kiersivät Turvapuistossa. Kuvassa Pertti Pöykiö, Aki Huovinen, Antti Hekkala, Juha Jalkanen, Ville Kauppi, Pauli Koukkari, Anne Paakkari, Katri Rauman, Kimmo Leskinen ja Hilkka Turtinen. Kuva: Pohjois-Suomen Turvapuisto ry

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Anneli Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun Turvapuistossa Ruskossa oppimisen vaikutus perustuu kokemukseen. Puiston kierroksella havainnoidaan työtilanteita ja -ympäristöjä tarinoiden kautta.

”Esimerkiksi kierroksen lopussa on iäkkään näköinen mallinukke, joka on menossa kalalle. Nuken ympärillä pohditaan, että onko tämä sama henkilö näkynyt jollain muulla rastilla ja mietitään sitä, että periaatteessa hän voisi olla useallakin rastilla”, kertoo Turvapuiston projektinvetäjä Olli Airaksinen.

Toinen esimerkki on keuhkoahtauman takia happiviiksiä käyttävä nukke. 

”Kalalle menevä kaveri on säilyttänyt työkykynsä läpi koko uransa ja hän voi tehdä haluamiaan asioita myös työuransa jälkeen. Tavoite on tällä tavalla viestittää, että teemme joka päivä valintoja, jotka vaikuttavat turvallisuuteemme hetkessä ja työkykyymme pidemmällä ajalla”, sanoo Airaksinen.
 
Turvapuistossa on reilut 20 työhön liittyvää koulutusrastia. Kierroksella keskustellaan runsaasti: miksi esimerkiksi elementtivarasto on kaatunut ja miten kyseinen työympäristö olisi pitänyt järjestää turvallisesti. 

Airaksinen kertoo, että osallistujien yleisin reaktio on ollut turvallisuuteen herääminen tyyliin ”eipä ole tullut ajateltua näin”. 
 
”Ihmisten ajattelu muuttuu ja uusi ajatuksia tulee kuulemma joka kerta, vaikka täällä kävisi useastikin”, huomioi Airaksinen.

Yleisintä on kompastua

Monesti kysytään kenelle Turvapuisto soveltuu. 

”Puisto sopii kaikkien alojen työntekijöille. Kierrokselle osallistujan ei tarvitse olla töissä rakentamisessa tai teollisuudessa, jotta käynnistä hyötyisi”, vakuuttaa Airaksinen.
 
Hän muistuttaa, että yleisin tapaturma on kompastuminen tai liukastuminen. Tällaiseen turvalliseen liikkumiseen liittyvää asiaa on myös esillä Turvapuiston rasteilla.  

Turvapuiston käyttö on maksutonta sen noin 65 jäsenorganisaatiolle. Jäsenyys edellyttää jäsenmaksun maksamista. Koulut ja oppilaitokset pääsevät Turvapuiston jäseniksi ilman jäsenmaksua. 

”Näin saadaan edistettyä työturvallisuuden koulutussisältöjä kaikilla oppiasteilla. Myös työelämään halutaan kasvattaa turvallisuustietoisia työntekijöitä”, Airaksinen kertoo. 
 
Turvapuisto järjestää turvapuistokierroksia myös ei-jäsenille, jotka maksavat kierroksesta. 

Kaikki osaavat toimia turvallisesti

Puistossa voi myös suorittaa työturvallisuuskortin. Lisäksi Turvapuisto kouluttaa kaikille jäsenilleen turvapuistokouluttajia. 

Oulun kaupungilla ja liikelaitoksilla on useita koulutettuja Turvapuistokouluttajia. Yksi heistä on Oulun kaupungin työsuojeluvaltuutettu Pauli Koukkari. Hän on käynyt Turvapuistossa Oulun Infran ja Tilapalveluiden henkilökunnan kanssa. Viime vuonna käyntejä kertyi parisenkymmentä. 
 
”Kyse on herättelystä työturvallisuuden asioissa. Kaikki osaavat toimia turvallisesti töissä, jos vain asenne on kohdallaan”, uskoo Koukkari.  
 
Konkreettisia esimerkkejä Turvapuisto-käynneillä on saatu esimerkiksi ehyiden työkalujen tärkeydestä. 
 
”Keskustelua on syntynyt paljon tapaturmista ja on mietitty miten niitä estetään jatkossa. On myös tärkeää tunnistaa omat voimavarat eli ei lähdetä nostelemaan liian painavia taakkoja yksin ja osataan pyytää apua”, sanoo Koukkari. Hänellä on erityisen hyviä kokemuksia kesätyöntekijänuorista, jotka ovat olleet aidosti kiinnostuneita turvallisesta työstä. 

Ruotsi otti idean Oulusta

Myös Oulun kaupungin varhaiskasvatuksesta ja kouluista on käyty Turvapuistossa. Koeluontoinen vierailu esikoululaisille on järjestetty yhteistyössä Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden kanssa. 

”Aika nopeasti lapset alkoivat keskustella turvallisuusasioista kuten portaissa kulkemisesta turvallisesti”, sanoo Airaksinen.  

Oulun Turvapuiston idea on napattu Espoosta Ruduksen Turvapuistosta. Turvapuisto löytyy myös Ruotsin Arlandasta. Ruotsin-puiston toteuttaminen sai innoituksen, kun Pohjois-Ruotsin rakennusalan toimijoita vieraili Oulussa.

Muita Turvapuiston tyyppisiä toteutuksia ovat muun muassa Pyhäsalmen kaivoksen Callio Underground Rescue -koulutuskeskus. Joillekin työpaikoille on tehty rastikoulutusmaisia ympäristöjä.

Viitisentuhatta kävijää vuodessa

Turvapuiston ovat rakentaneet Pohjois-Suomen Turvapuisto ry:n jäsenet. Turvapuiston organisaation yhteisöt ovat antaneet puitteita puistolle, esimerkiksi Oulun Energia rakensi sähkö- ja johtoverkkorakentamisen turvarastin. Väylävirasto toi Turvapuistoon sähköistetyn radan kalustuksen, jolla voi harjoitella hätämaadoituksia. 

Ennen koronaa Turvapuistossa oli vuodessa noin 3 000 – 5 000 kävijää. Tuota määrää on Airaksisen mukaan alettu taas kuroa kiinni. 

Pohjois-Suomen Turvapuiston toiminta on laajentunut vuosien varrella. Turvapuistokoulutusten rinnalla järjestetään koulutuksia ja tietoiskuja työturvallisuudesta. Uusimpana lisäyksenä ovat turvavarttimateriaalit e-oppimisympäristössä. Niillä madalletaan esimiesten kynnystä pitää turvavartteja työpaikoilla. 
 
Suomen Turvapuiston perustivat Ruskoon vuonna 2014 rakennusalan, teollisuuden, palvelualan ja julkisen alan yhdistykset, yritykset ja järjestöt. Aloitteen Turvapuistosta tekivät Talonrakennusteollisuus ry:n alueelliset jäsenyritykset.

Turvapuistoa hallinnoi Pohjois-Suomen Turvapuisto ry.