Tuhka halutaan hyötykäyttöön – Kiertokaari mukana kansainvälisessä hankkeessa

Laanilassa sijaitsevien Oulun Energian eko- ja biovoimalaitosten tuhkat päätyvät tutkimuskäyttöön. Kuva: Samuli Rinne

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun yliopiston vetämässä AshCycle-hankkeessa kehitetään uusia talteenottotapoja jätteen poltossa syntyvän tuhkan sisältämille metalleille, puolimetalleille, ravinteille sekä käyttökelpoisille mineraaleille. 

Nämä raaka-aineet jalostetaan teollisuuden käyttöön sopivaan muotoon. Tuhkien mineraalijäännöksistä kehitetään uusia rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleja.

Oulun ja lähiseutujen jätehuollosta ja -neuvonnasta vastaava Kiertokaari on mukana AshCycle-hankkeessa selvittämässä, voitaisiinko tuhkien kierrätysastetta kasvattaa edelleen. Kiertokaaren projektisuunnittelija Laura Pekuri kertoo, että tällä hetkellä tuhkaa hyödynnetään esimerkiksi kaatopaikkojen maisemointityössä.

Esimerkiksi betonin raaka-aineena käytettävän sementin korvaaminen tuhkalla pienentäisi betonin hiilijalanjälkeä merkittävästi.

”Etsimme tuhkalle uudenlaisia käsittelymenetelmiä ja käyttökohteita, jotta niiden arvo materiaalikierroissa säilyisi paremmin. Esimerkiksi betonin raaka-aineena käytettävän sementin korvaaminen tuhkalla pienentäisi betonin hiilijalanjälkeä merkittävästi”, Pekuri selittää.

Vaarallisia aineita sisältävä tuhka päätyy edelleen loppusijoitukseen. Uusien käsittelytapojen avulla myös sille pyritään löytämään hyötykäyttöä.

Kiertokaaren vastuulla AshCycle-hankkeessa on myös noin tuhannen neliön suuruisen koekentän rakentaminen Oulun Kiimingin Välimaalle. Koekentän rakennusmateriaaleissa hyödynnetään Laanilassa sijaitsevien Oulun Energian eko- ja biovoimalaitosten tuhkia.

Koekentän avulla päästään seuraamaan erilaisten tuhkaa sisältävien materiaalien ominaisuuksia käytännössä. Tavoitteena on saada koekenttä rakenteille kesällä 2024.

AshCycle on Euroopankin mittakaavassa merkittävä hanke. Siihen osallistuu peräti 28 eri tutkimuslaitosta ja yritystä Suomesta ja ulkomailta. Nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta suomalaisten toimijoiden osuus on noin 2,3 miljoonaa.