Torinrannan remontti on pian valmis – valtavista tukeista syntyi hirsilaituri, jollaista ei ole muualla Suomessa
Oulun torinrannan laiturin hirsiverhoilu on Pasi Neuvosen käsialaa. ”Puun koko tästä tekee omanlaisensa. Näin isoa hirttä ei ole missään muualla”, Neuvonen sanoo. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun torinrannan remontti on valmistumassa jouluun mennessä. Työmaa-aitojen takaa paljastuu silloin hirsilaituri, joka on veistetty pitkälti käsityönä liki kaksisataavuotisista puujärkäleistä. Työstä vastasi mikkeliläinen hirsiekspertti Pasi Neuvonen.
Hirsimestari Pasi Neuvonen kertoo, ettei ole pitänyt lomaa 37 vuoteen, siitä lähtien kun alkoi yrittäjäksi. Hänellä on harvinaiseksi käynyttä erikoisosaamista, jolla on kysyntää eri puolilla Suomea ja myös muualla Euroopassa. Viime aikoina häntä on työllistänyt Oulun torinrannan peruskorjaus, jossa purettiin vanha, lahonnut laituri ja rakennettiin uusi betoninen laituri, jonka rakenteet verhoiltiin hirrestä.
”Menihän tässä muutama kuukausi kaikkinensa. Kesäkuun alussa alettiin Mikkelissä veistämään hirsiä, ja syyskuussa tuli valmista”, Neuvonen kertoo. Hän pyörittää omaa Hirsirakenne Pasi Neuvonen -yritystään, joka on työllistänyt parhaimmillaan lähes kymmenen henkeä.
Torinrannan peruskorjaus aloitettiin vuonna 2024. Laituri oli jo paikoin pahoin painunut ja siinä oli runsaasti lahovaurioita. Erikoistarkastuksessa suositeltiin koko laiturin uusimista heti huonon kunnon ja kantavuusriskien takia. Samalla päätettiin uusia koko rantabulevardi Kaarlenväylän ja Kiikelinsillan välillä entistä ehommaksi. Kulkuväylän leveyskin kasvaa 3,2 metristä noin neljään metriin.
Tältä tuleva torinrannan bulevardi näyttää havainnekuvassa. Kuva: Oulun kaupunki / VSU Maisema-arkkitehdit Oy
Nyt torinrannassa tehdään vielä rakenteiden viimeistelytöitä ja puiden istutuksia, ja urakan pitäisi olla valmis joulukuun puolivälissä.
”Kivitöitä tehdään vielä jonkin verran alueen päissä, samoin puuverhoilua ja kansilankutusta. Siinäpä ne oikeastaan on”, työmaapäällikkö Ville Siuruainen Destialta kertoo.
”Ja työpadon purku”, kaupungin edustajana rakennuttajakonsulttina toimiva Toni Gussander lisää. Peruskorjauksen yhteydessä satama-altaaseen louhittiin lisää syvyyttä, mikä mahdollistaa esimerkiksi ravintolalaivojen ja isompien veneiden tulon torinrantaan. Kiinnittymispaikoille on toteutettu kiinteät vesi-, viemäri- ja sähköliittymät.
Laiturityömaalla tehdään vielä muun muassa puuverhoiluja ja kansilankutuksia.
Siuruaisen mukaan perusparannus on kokonaisuutena sujunut hyvin aikataulun mukaisesti. Hän toteaa, että rakentaminen on aina ongelmanratkaisua, mutta torinrannassa ei ole ollut suurempia vaikeuksia, vaikka esimerkiksi satama-altaan pitäminen kuivana patojen välissä ei ole pulmatonta.
”Ei ole ollut vaaraa, että työmaa olisi pysähtynyt. Kaikki on pystytty työn ohessa hoitamaan.”
Jykevää puuta
Torinrantaan rakennettu laituri on jykevä, perinteinen hirsiarkkulaituri, jollaista ei voi rakentaa mistä tahansa tukkipuusta. Paksuimpien porrashirsien koko on peräti 385 x 240 millimetriä.
Neuvosen mukaan tähän tarvittiin vaakapaksuudeltaan vähintään 50-senttisiä puita. Ne ovat peräisin Mikkelin, Mäntyharjun ja Savitaipaleen tienoilta, isolta alueelta kerättynä.
”Tämänkokoista puuta joutuu jo vähän etsimään. Siinä lähdetään 150–200-vuotiaista puista”, Neuvonen sanoo. Paksuuden lisäksi materiaalilla on reippaasti pituusmittaa.
”Porrastavaraa on noin 750 metriä ja arkkuhirsiä 520 metriä.”
Matka tukkipuusta laituriksi kesti viitisen kuukautta. Ensin savitaipalelainen Finnstamm Oy sahasi ja kuivasi puut keväällä, minkä jälkeen ne siirrettiin Mikkeliin Neuvosen yrityksen hoiviin.
Lohenpyrstönurkkien takana on piilolukot.
Koko arkkulaituriosuus rakennettiin ensin valmiiksi Mikkelissä, purettiin ja tuotiin Ouluun lopullisesti kasattavaksi. Kaikki hirsiarkut on veistetty käsin.
”Kuivauksessa puuhun tulee muodonmuutoksia, jotka ensin oikosahattiin suoraksi. Sen jälkeen tehtiin vaakavaraukset, eli sovitettiin hirret päällekkäin, ja veistettiin lohenpyrstönurkat piilolukolla. Kun arkut oli pystytetty, pinnat veistettiin käsin piilukirveellä. Arkkujen päissä hirsien päät on taltattu eli syyt lyöty lyttyyn, jolloin se kestää säätä paremmin”, Neuvonen selostaa työn vaiheita.
Porrashirret tuotiin sahauksen, kuivauksen, oikosahauksen ja höyläyksen jälkeen suoraan Ouluun sovitettaviksi paikoilleen.
Puupinnoille on tehty likaa ja vettä hylkivä Organowood-käsittely, joka harmaannuttaa ja patinoittaa puun.
”Siinä on piitä seassa, mikä tekee väristä tasaisemman harmaan kuin luonnossa”, Neuvonen kertoo.
Hirsiin on upotettu led-valot.
Oulussa Neuvosella apulaisineen meni noin puolitoista kuukautta laituria kasatessa. Valmista tuli syyskuun puolivälissä.
”Puun koko tästä tekee omanlaisensa. Näin isoa hirttä ei ole missään muualla”, Neuvonen sanoo. Pitkällä urallaan hänellä ei ole ollut yhtään ihan vastaavaa urakkaa kuin Oulun torinrannan laiturin rakentaminen, vaikka firma tekee puusta kaikenlaista koirankopeista museolaivojen peräsimiin.
”Kun rupesimme selvittämään, kuka pystyisi tällaisen urakan tekemään ja toimittamaan tämänkokoista puuta, ei niitä vaihtoehtoja liiaksi ollut”, työmaapäällikkö Siuruainen toteaa.
Pasi Neuvonen kertoo, että hirsirakentamisen kysyntä on pysynyt varsin tasaisena läpi vuosikymmenten. Itse hän ei ole ehtinyt pitää lomaa 37 vuoteen.
Minkälaisen tehtaan takuun hirsimestari antaa, kuinka kauan uusi laituri kestää?
”Eikö se perävalotakuulla mene?” Neuvonen vitsailee ensin, mutta täsmentää, että kyllä laituri on kestävää tekoa, vaikka täyshirren ominaisuuksiin kuuluu eläminen ajan ja sään mukaan. Neuvosen mielestä on hieno asia, että massiivipuuta käytetään julkisissa hankkeissa.
”Tässä on sydänpuuta näkyvillä aika paljon, ja sehän kestää hyvin, se on verrattavissa painekyllästettyyn puuhun säänkestävyydeltään”, Neuvonen kertoo. Sään puolesta suurin haaste on hänen mukaansa talviaikojen lisääntynyt vaihtelu plussakelien ja pakkasen välillä. Normaalina pakkastalvena puu on jäässä ja kestää hyvin.