Tältä näyttää keskustakirjasto Saaren sisällä – betonirakentamisen taidonnäyte voi nousta nyt uuteen arvoon
Toinen kerros on keskustakirjasto Saaren kirjasali. Se näyttää ulkoa katsottuna jo valmiilta, mutta eniten viimeistelytöitä on jäljellä juuri tässä kerroksessa. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pian uutena keskustakirjasto Saarena avattava Oulun pääkirjasto oli aikoinaan niin taitavasti suunniteltu ja rakennettu, että sen mestarillisia betonivaluja ja arkkitehtonisia ratkaisuja käytiin ihailemassa kaukoidästä saakka. Nyt talo siirtyy uuteen aikaan, jossa on vaalittu vanhaa ja hyväksi havaittua, mutta parannettu entisestään toiminnallisuutta.
Paljon tuttua, paljon uutta – näin voi kiteyttää ensitunnelmat noin kuukauden päästä avattavasta keskustakirjasto Saaresta, jonka sisätiloihin media pääsi tutustumaan keskiviikkona.
Oulun Tilapalvelujen hankepäällikkö Sanna Pääkkönen korostaa, että tuttuus oli tavoitteenakin.
”Kun aulaan tulee, ensimmäinen mielikuva voi olla, että onko täällä mikään muuttunut. Olemme säilyttäneet asioita, vaikka täällä on tehty tosi iso myllerrys. Mielestäni se juurruttaa meitä kuntalaisia tähän kaupunkiin, että on jatkuvuutta – kaiken ei tarvitse aina muuttua radikaalisti. Palvelut kehittyvät, mutta rakennuksessa on paljon tuttua ja mukavaa”, Pääkkönen sanoo.
Olennaisin muutos on, että asiakkaille on avattu lisää tilaa, kun varastotiloista on tingitty ja henkilökunnan tiloja pienennetty – muun muassa avaamalla suurin osa ennen yleisöltä suljetusta neljännestä kerroksesta uuden Lastenkulttuurikeskus Kotilon ja muiden yleisöpalvelujen käyttöön. Se oli kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölän mukaan remontin pääajatus.
”Olemme kaupungin kalleimmilla tonteilla. Halusimme, että kaupunkilaiset saavat entistä enemmän tilaa itselleen.”
Kirjastorakennuksen arkkitehtuuria kiitellään muun muassa siitä, että porrashuoneesta avautuu hyvin näkymät kirjaston toimintaan.
Saaren projektiarkkitehti ja pääsuunnittelija, JKMM Arkkitehtien Maren Nielsen pitää Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelemaa, vuonna 1982 valmistunutta rakennusta arkkitehtonisesti hyvin merkittävänä, vaikka kaikki oululaiset eivät ole aina arvostaneet sen laatikkomaista ulkoasua.
Nielsenin mukaan neliönmuotoiselle tekosaarelle eli Vänmanninsaarelle rakennetut kirjasto ja teatteri muodostavat poikkeuksellisen komean ja etenkin torin suunnasta katsottuna näyttävän rakennusparin, vaikka Jaatisten 1960-luvulla tekemä torinrannan laajempi monumentaalikeskussuunnitelma ei toteutunut kokonaisuudessaan.
”Jaatisten arkkitehtuuri on hyvin niukkaa rationalismia, pelkistettyä ja hienostunutta materiaalinkäyttöä, johon värikkäät kalusteet ja pehmeä sisustus tuovat lämpöä. Betonivalu on aivan upeaa, ja täältä löytyy aika veistoksellisia asioita”, Nielsen kehuu.
Kirjastotalo edustaa aikansa betoniarkkitehtuuria, jolla on ollut monen suussa ikävä maku. Nielsen näkee, että sitä on alettu ymmärtää ja arvostaa paremmin vasta viime vuosina, ja toivoo, että Saarikin saa nyt arvonnousun oululaisten silmissä.
”En ole itse Oulusta kotoisin, mutta muistan, että tämä on tehnyt minuun todella ison vaikutuksen – tätä käytiin katsomassa opiskeluaikoina”, Nielsen sanoo ja kehuu esimerkiksi upeasti suunniteltua porrashuonetta, josta avautuu näkymät koko talon toimintoihin.
”Betonirakentamisen taidonnäyte”
Oulun Tilapalvelujen projektipäällikkö Raimo Vittaniemi sanoo Saaren olleen rakennushankkeena poikkeuksellisen vaativa.
”Siihen liittyy arkkitehtuuri ja sen säilyttäminen. Vaatimustaso nousee heti eri sfääreihin, kun on näin arvokas rakennus”, Vittaniemi toteaa.
”Tämä on betonirakentamisen taidonnäyte, vielä oululaisin voimin tehty”, Vittaniemi sanoo ja viittaa muun muassa paikallaan valettuihin betonipylväisiin, joita käytiin talon valmistuessa ihailemassa Japanista asti.
Talotekniikaltaan rakennus oli auttamattoman vanhentunut, mikä teetti nyt paljon töitä. Hankepäällikkö Pääkkönen kertoo, että talotekniikan määrä noin nelinkertaistui, mutta sitä onnistuttiin myös piilottamaan oivaltavilla ratkaisuilla.
Vittaniemi kehuu vuolaasti hankkeen hyvin sujunutta yhteistyötä eri toimijoiden kesken, samoin työntekijöiden sitoutuneisuutta. Rakennus on Vittaniemen mukaan myös jo alun perin tehty laadukkaasti ja tarkasti – rakenteet on sen aikaisilla menetelmillä pystytty toteuttamaan viiden millimetrin virhemarginaalilla arkkitehtien suunnitelmista, kun nykyrakennuksissa vastaava heitto on järjestään noin nelinkertainen, ellei enemmänkin.
Vanhaa vaalittiin
Leimallista Saaressa on myös vanhojen rakennus- ja sisustusmateriaalinen hyödyntäminen. Esimerkiksi lattioissa on säilytetty vanhaa lattiaa, kuten hyvin kestänyttä saarniparkettia, ja täydennetty sitä uudella ja yhteensopivalla materiaalilla.
Kirjahyllyissä on käytetty hyväksi lähes kolmen kilometrin mitalta vanhoja, uudelleen viilutettuja hyllylevyjä, vaikka vanhat lastulevystä tehdyt hyllyrungot jouduttiin uusimaan. Vanhoja valaisimia on säilytetty ja kunnostettu, samoin Artekin ja Studio Nurmesniemen alkuperäistä sisustusta ja kalustusta.
Kirjaston vanhaa sisustusta ja kalustusta on kunnostettu ja täydennetty samassa hengessä uudella.
Rakennus oli materiaaleiltaankin pelkistetty ja kokonaisuutena muuntojoustava jo valmistuessaan, kiitos muun muassa 6×6 metrin pilarijaon, joka mahdollistaa tavallista vapaamman tilankäytön.
”Ainesosina on käytännössä betoni, lasi, alumiini ja puu. Tämä on kokonaistaideteos, hyvin kurinalaisesti suunniteltu, mutta kuitenkin toiminnallisuus on äärimmäisen hyvä. Sitä todistaa sekin, että kirjasto halusi ehdottomasti jäädä tänne”, hankepäällikkö Pääkkönen toteaa.
Remontissa toiminnallisuutta on parannettu entisestään. Muun muassa saavutettavuutta ja turvallisuutta parannettiin monin tavoin. Myös näkymät ulospäin eri puolille kaupunkia ovat entistä avarammat.
Osallisuuden kehto
Saaresta saa tiloja käyttöönsä myös Oulun kaupungin yhteisötoiminta, jonka päällikkö Pasi Laukka sanoo uusien tilojen avaavan ”uuden sivun oululaisessa vuorovaikutuksessa”.
”Tästä tulee osallisuuden kehto. Tulemme järjestämään täällä hyvin monipuolisesti erilaisia tilaisuuksia – tapahtumia ja keskustelufoorumeita kuntalaisten ja päättäjien kesken, asukasiltoja, erilaisia kansalaisraateja, Tämä on paikka, jossa demokratia tulee syntymään uudelleen”, Laukka hehkuttaa.
Keskustakirjaston remontin kustannusarvio oli 19,2 miljoonaa euroa. Vittaniemi kertoo, että lopullisia lukuja ei vielä ole, mutta budjetti alitetaan joka tapauksessa.
Keskustakirjasto Saaren avajaisia on tarkoitus viettää marraskuun lopulla, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole lyöty lukkoon, sillä sisällä on vielä paljon tehtävää.
