Talavikatu ja pyöräpysäköintikatos saivat kiitosta kaupunkilaisilta

Rotuaarin Talavikatua koristanut, vanhoista pyörävanteista taiteiltu Oululohi-teos vieraili myös Nallikarin Frozen People -tapahtumassa. Kuva: Pasi Rytinki

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kokeilut suunniteltiin yhdessä asukkaiden, liike-elämän ja luottamushenkilöiden kanssa avoimissa työpajoissa. 

Vaikutuksia selvitettiin muun muassa mukana olleiden pyörä- ja autopysäköintipaikkojen käyttöasteen laskennoilla, kokeilukatujen lähistöllä toimivien yritysten haastatteluilla ja kaikille avoimella verkkokyselyllä, jossa sai antaa palautetta kaikista kolmesta kokeilusta koko helmi–maaliskuun ajan. Kyselyyn saatiin 127 vastausta. 

Rotuaarin eteläpäätyä elävöittäneen Talavikadun koettiin parantaneen keskustan viihtyisyyttä ja tunnelmaa, kävelyolosuhteita ja kohtaamisia. Hyvän palautteen vuoksi kokeilua päätettiin jatkaa myös maaliskuun ajan. Useampi kyselyyn vastannut toi esille, että Rotuaarille voisi jatkossakin tuoda viihtyisyyttä parantavia asioita tai jättää Talavikadun kalusteet kadulle pysyvästi.

Palautteen perusteella oululaiset toivovat katujen elävöittämistä jatkossakin, erityisesti erilaisin myyntitapahtumin ja katutaiteen keinoin. Talavikadun ympäristössä toimivat yritykset eivät huomanneet asiakasmäärissä näkyvää kasvua kokeilun aikana, mutta muutamia kadulla vierailleita tuli asioimaan liikkeisiin. Talavikadun toteutti oululainen Kestävän Kehityksen Keskus.

Pyöräparkit kovassa käytössä

Talvisen pyöräpysäköinnin katos ja osa lisätelineistä olivat kokeilun aikana tehokäytössä. Kirkkokadulla sijainnut pyöräkatos oli usein etenkin päiväsaikaan täynnä, ja paikan päällä toteutetuissa haastatteluissa toivottiin sen säilyttämistä myös kokeilun jälkeen. Myös Pekurin pääkirjastolle lisätyt pyörätelineet olivat aktiivisessa käytössä, eivätkä kaikki pyörät mahtuneet telineisiin. Isokadun telineiden käyttöaste vaihteli 40–70 prosentin välillä.

Lyhyen kiekollisen pysäköinnin kokeilukaduilla oli aina vapaita paikkoja laskentojen aikana. Käyttöaste oli Asemakadulla keskimäärin 37 prosenttia ja Isokadulla keskimäärin 72 prosenttia. Ruokalähetit löysivät lyhyen pysäköinnin paikat nopeasti ja käyttivät niitä aktiivisesti. Kiekollinen pysäköinti ei palvellut kaikkia käyttäjäryhmiä, kuten lähellä sijaitsevien yritysten työntekijöiden pidempää pysäköintiä tai niissä palveluissa asiointia, joissa 30 tai 60 minuutin mittainen pysäköinti ei riitä palveluun.

Autopysäköinnin kokeilun koettiin parantaneen keskustan palvelujen houkuttelevuutta ja sujuvoittaneen keskustassa asiointia. Palautteessa toivottiin kokeilun jatkamista ja kiekollisen pysäköinnin lisäämistä keskustassa useammassa kohteessa.

Kyselyn vastausten perusteella kokeilut eivät lisänneet keskustassa asiointia tai kasvattaneet keskiostosten määrää merkittävästi, mutta kokeiluilla oli vaikutusta keskustan koettuun viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen. 

Kokeilun oppeja hyödynnetään tulevissa keskustan kehittämistoimissa ja ne vahvistavat esimerkiksi tietoa talvikauden pyöräpysäköinnin lisäämisen tarpeesta.

Kokeilut toteutettiin osana Ydinkeskustojen kestävä tulevaisuus -hanketta, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto.