Syntyvyys pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa – nyt hahmotellaan, miten ja missä kaupungin palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Oulun kaupunki tekee kaikista 14 suuralueistaan alueellisen palveluverkkoselvityksen, jossa tarkastellaan kunkin alueen päiväkotien, koulujen, nuorisotalojen sekä liikunta- ja kulttuuripaikkojen tulevaisuuden tarvetta.

Tällä hetkellä palveluverkkoselvitykseen liittyen tehdään kaupunginvaltuuston viime joulukuisen päätöksen mukaisesti ennakkovaikutusten arviointia, joka tarkoittaa käytännössä kuntalaisten ja erityisesti lasten sekä heidän huoltajiensa näkemysten kartoittamista päätöksentekoa varten.

Tällä viikolla avattiin Keiskan, Takkurannan, Tirinkylän, Ylikylän, Pikkaralan, Lämsänjärven, Sanginsuun ja Kuivasojan kouluyksiköitä koskeva verkkokysely. Lasten näkemyksiä näissä kouluyksikössä kuultiin jo aikaisemmin viikolla 9.

Ennakkovaikutusten arviointien odotetaan valmistuvan huhtikuun loppuun mennessä. Palveluverkkoselvitysten pohjana ovat sivistys- ja kulttuuripalveluiden palveluverkon palvelulinjaukset 2030, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden huhtikuussa.

Kouluikäisten määrä vähenee

Palveluverkkoselvitysten taustalla on se yhtälö, että tulevina vuosina kouluikäisten oululaisten määrä vähenee selvästi ja vastaavasti vanhusväestön osuus kasvaa. Alakouluikäisten määrä kasvaa ainoastaan Hiukkavaaran ja Korvensuoran alueilla. Perusopetusikäisten määrä vähenee ennusteiden mukaan Oulussa noin 4000 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Oulun saamat valtionosuudet pienenevät.

Yhtälö voi pahimmillaan aiheuttaa Oululle sekä taloudellisia että laadullisia vaikeuksia palveluiden tuottamisessa. Siksi tilanteeseen pyritään varautumaan nyt.

Kaupungin väestöennusteita lukemalla selviää, että alakouluikäisten määrän odotetaan laskevan huomattavasti monilla Oulun alueilla tämän vuosikymmenen kuluessa. Seuraavassa on lueteltu alueittain ensin 7–12-vuotiaiden määrä vuonna 2021 ja nuolen jälkeen ennuste vuodelle 2030:

• Keskusta: 509 > 438
• Höyhtyä: 501 > 335
• Oulunsuu: 455 > 370
• Kaukovainio: 326 > 296
• Nuottasaari: 32 > 43
• Kaakkuri: 1 717 > 995
• Maikkula: 630 > 511
• Tuira: 325 > 286
• Puolivälinkangas: 366 > 238
• Koskela: 541 > 412
• Pateniemi: 873 > 830
• Kaijonharju: 1 893 > 1 479
• Myllyoja: 637 > 385
• Sanginsuu: 37 > 40
• Korvensuora: 873 > 946
• Ylikiiminki: 390 > 202
• Hiukkavaara: 716 > 1 342
• Haukipudas: 1 382 > 909
• Kello: 587 > 405
• Kiiminki: 994 > 676
• Jääli: 442 > 322
• Oulunsalo: 1 069 > 903
• Yli-Ii: 149 > 100

Yhteensä Oulun alueella 7–12-vuotiaiden määrän ennakoidaan laskevan vuodesta 2021 (15 583) vuoteen 2030 (12 503) siis yli 3000 lapsen verran. Myös 13–15-vuotiaiden määrä on laskemassa jonkin verran. Nuoremmissa ikäluokissa muutokset eivät ole yhtä suuria. 

Samalla aikavälillä kaupungin eläkeikäisen väestön määrä kasvaa rajusti. Yli 65-vuotiaita ennakoidaan olevan vuonna 2030 lähes 10 000 enemmän kuin vuonna 2021 (35 365 > 44 709).

Ennusteet maankäytön pohjalta

Väestöennusteiden toteutumiseen vaikuttaa tietysti se, miten paljon ja mihin kaupungissa rakennetaan. Suunnittelija Virpi Knuutinen Oulun kaupungilta kertoo, että kaupungin väestöennusteet lasketaan aina maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Sitä päivitetään kahden vuoden välein.

”Osa suuralueista kasvaa, kuten keskusta tai Höyhtyä, tietysti sen mukaan miten sinne rakennetaan uutta. Hiukkavaara ja Ritaharju ovat myös kasvualueita”, Knuutinen sanoo. Koko kaupungin alueella kuitenkin syntyvyyden merkittävä pienentyminen näkyy selvästi.

”Syntyneiden määrä on vähentynyt jo vuodesta 2013 asti. Vuosi 2020 ja 2021 näyttivät siltä, että syntyvyyden pieneneminen tasaantuisi, mutta viime vuosi meni taas niin sanotusti huonompaan suuntaan”, Knuutinen sanoo.

”Syntyneiden määrä on vähentynyt jo vuodesta 2013 asti.”

Knuutisen mukaan väestöennusteet ovat suurten linjojen osalta olleet luotettavia, vaikka syntyvyyden voimakasta laskua ei aikoinaan osattu täysin ennakoida. Sellaista trendiä ei Knuutisen mukaan ole näköpiirissä, että syntyvyys lähtisi voimakkaaseen nousuun.

”Muualla maassahan tilanne on syntyvyyden osalta oikeastaan vielä huonompi kuin Oulussa”, Knuutinen sanoo.

Monitoimitalot yleistymässä

Kaupungin kannalta keskeinen varautumiskeino väestörakenteen muutokseen on palveluiden kokoaminen alueittain ehjiksi kokonaisuuksiksi, jolloin alueen palvelut, kuten päiväkoti, koulu, kirjasto ja nuorisotila ovat ainakin lähellä toisiaan, elleivät saman katon alla.

Jo valmistuneet monitoimitalot, kuten Kastellin, Metsokankaan, Ritaharjun ja Hiukkavaaran monitoimitalot, ovat esimerkkejä siitä, mihin suuntaan palveluita tulevaisuudessa on ajateltu kehittää.

Yhdestä eli Laanilan, Myllyojan, Hiukkavaaran ja Korvensuoran alueellisesta palveluverkkoselvityksestä on jo kaupunginvaltuuston päätös viime vuoden huhtikuulta. Alueen palveluverkko rakennetaan kolmen monitoimitalon ympärille: Hiukkavaaran, Talvikankaan ja Jääkärinkankaan monitoimitalon.

Kaupunginvaltuusto päätti palveluverkkoselvityksen pohjalta, että rakennettavaan Jääkärinkankaan monitoimitaloon siirtyvät nykyiset Laanilan yläkoulu, Myllyojan koulu, Myllyojan kirjasto sekä Myllyojan nuorisotalo. Samalla Laanilan lukion kokoa kasvatetaan, koska lukioikäisten määrä kasvaa lähivuosina.

Monitoimitalojen yhteydessä toimivat myös kaupungin yhteisöpalvelut sekä Oulu-opisto sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Palvelukokonaisuutta täydentävät yksityiset ja kunnalliset päiväkodit sekä Hintan, Oulujoen ja Hönttämäen koulut. Kirjastopalvelut tarjotaan Hiukkavaaran ja Jääkärinkankaan monitoimitaloissa.

Kaupungin näkökulmasta monitoimitaloista on monia hyötyjä esimerkiksi toiminnan organisoinnin ja palvelujen sisällön monipuolisuuden ja laadun kannalta. Esimerkiksi opetushenkilökunnalle on tarjolla kollegiaalista tukea sekä oman oppiaineen muilta opettajilta että monialaista yhteistyötä muiden asiantuntijoiden, kuten nuorisotyön tai kirjaston kanssa.

Lapsille ja nuorille taas pystytään tarjoamaan muuntojoustavissa tiloissa monipuolisesti tulevaisuuden taitojen oppimista ja myös modernin teknologian ja pedagogiikan soveltamista. Samoin kerho- ja iltapäivätoimintaa pystytään kehittämään suuren yksikön resursseilla.

Isoja päätöksiä juhannuksen alla

Kaupungin palveluverkkoselvitykset tarjoavat pohjan poliittiselle päätöksenteolle, jonka mukaisesti Oulun tulevaisuuden ratkaisuja linjataan. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan sivistyslautakunta käsittelee palveluverkkoselvitykset huhti- ja toukokuussa, ja kaupunginvaltuusto päättää niiden pohjalta tehtävistä ratkaisuista kokouksessaan 19. kesäkuuta.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas) totesi hiljattain Mun Oulun haastattelussa, että väestön ikärakenteen muutos edellyttää toimenpiteitä, jotta oululaiset saavat tulevaisuudessakin tasavertaisesti hyvät palvelut omalla alueellaan.

”Lapset, nuoret, aikuisväestö, vanhukset – kaikki tarvitsevat palveluita. Jos haluamme ne laadukkaasti ja monipuolisesti hoitaa, meidän on pakko tehdä ratkaisuja. Ei ole muuta vaihtoehtoa”, Korhonen painotti.