Sähkön hinta puhutti valtuustossa: ”Kaikki keinot sähkön säästämiseksi on syytä ottaa käyttöön joka tasolla"

Kaupungin puolesta tilannekatsauksen energiatilanteesta esitti konsernijohtaja Ari Alatossava.

Oulussa sähköä kulutetaan noin 2,5 terawattituntia vuodessa ja Oulun Energia tuottaa noin 1,1 terawattituntia vuodessa, joten täälläkin ollaan pitkälti tuontisähkön varassa. Alatossava muistutti myös, että osa tuotannosta on riippuvaista säästä.

”Toiveena tuonne yläkertaan voisi esittää, että syksy olisi tuulinen ja sateinen. Sillä on suora vaikutus siihen hintaan, mitä me sähköstä maksamme”, Alatossava sanoi.

Alatossava varoitti, että kulutuksen sääntely on todellinen mahdollisuus tulevan talven aikana kantaverkkoa uhkaavan sähköpulan vuoksi, joka voi tulla esimerkiksi pitkän pakkasjakson aikana.

”Jos sähköpula muuttuu todelliseksi, Fingrid suojaa kantaverkkoa kaatumiselta määräämällä paikallisia sähkönrajoitustoimenpiteitä. Käytännössä sähkönjakeluyhtiöt päättävät, mistä omalta sähkönjakelunalueeltaan sähköjä katkaistaan, ja Fingrid ilmoittaa, kuinka kauan se on voimassa.”

Alatossavan mukaan on todennäköistä, että sähkökatkot ajoitettaisiin aamun tunteihin, koska kulutus on kovimmillaan aamuseitsemän ja -yhdeksän välillä.

Kaupunki ei päätä hinnoista

Oululaisia kuten muitakin kansalaisia on puhuttanut etenkin sähkön kohonnut hinta. Alatossava muistutti, että Oulun kaupunki ei pysty suoraan vaikuttamaan sähkön hintaan, koska Oulun Energia ei myy sähköä vähittäisasiakkaille, ja hinnat määräytyvät markkinoilla. Kaikki kaupunkilaiset eivät myöskään ole Oulun Energian verkon piirissä, vaan kaupungin alueella toimii muitakin sähkönjakeluyhtiöitä.

Oulun Energian puolesta sähkön myy kuluttajille valtakunnallisesti toimiva Oomi, josta Oulun Energia omistaa 23,9 prosenttia. Merkittävää päätösvaltaa Oomissa käyttävät myös Vantaa, Lahti ja Pori.

”Itse näkisin, että luontevin tapa tukea kaupunkilaisia – jos siis sellaiseen päätetään lähteä – on se, että Oulun Energian kaupungille maksamat osingot käytetään kaupunkilaisten hyväksi, kaupungin haluamalla tavalla. Sitähän kaupunki jo tälläkin hetkellä tekee, koska osinkoja käytetään ihan normaalisti palvelujen tuottamiseen”, Alatossava sanoi.

Hän korosti, että epävarmaan markkinatilanteeseen kaupunki ei voi vaikuttaa.

”Kaikkien on hyvä ymmärtää, että koska tuotannon määrää kullakin hetkellä on tässä tilanteessa vaikea arvioida, se tarkoittaa sitä, että epävarmuus kasvaa. Sillä on aina vaikutuksensa sähkön hintaan”, Alatossava sanoi.

”Koska tuotannon määrää kullakin hetkellä on tässä tilanteessa vaikea arvioida, se tarkoittaa sitä, että epävarmuus kasvaa.”

”Sähköyhtiöiden näkökulmastahan tilanne on käytännössä se, että ne eivät voi tai halua tehdä tällä hetkellä määräaikaisia sopimuksia, ellei heillä itsellään ole omaa tuotantoa tai sopimuksia sähkön määrästä sähkön toimittajien kanssa. Sen takia määräaikaisiin sopimuksiin on leivottu sisään huomattavaa riskilisää, ja tarjottujen sopimusten hinnat ovat niin korkeita”, Alatossava selitti.

Alatossava huomautti, että ellei Venäjä lähitulevaisuudessa lopeta sotatoimiaan Ukrainassa, sähkön hinta pysyy pitkään korkeana, koska tuotannon lisääminen ei onnistu nopealla aikataululla.

”Kaikki keinot sähkön säästämiseksi on syytä ottaa käyttöön joka tasolla, niin kotitalouksissa kuin yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa”, Alatossava korosti ja muistutti, että edullistenkin sopimusten piirissä vielä olevien on syytä säästää sähköä, koska kokonaiskulutus on ratkaisevaa.

Julkinen sektori on varautunut tukemaan kansalaisia energiakriisin aikana monin tavoin, sekä EU:n että valtion tasolla, mutta yksityiskohdat esimerkiksi energiayhtiöiden voittojen verotuksesta saatujen tulojen käyttämisestä kansalaisten hyväksi ovat monelta osin vielä auki.

Valtio on päättänyt tukea sähkölaskujensa kanssa kamppailevia kansalaisia noin 800 miljoonan euron tuella, johon kuuluvat sähkön arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta sekä määräaikainen sähkövähennys ja sähkötuki. Kotitalousvähennyksen kaltainen sähkövähennys on enintään 2400 euroa taloutta kohti. Sähkövähennys tehdään verosta, ei tulosta, eikä se vaikuta kotitalousvähennykseen. Kelalta haettava määräaikainen sähkötuki taas kohdennetaan pienituloisille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta täysimääräiseen sähkövähennykseen, ja se on enimmillään 660 euroa kuukaudessa.

Kunnille merkittävin asia on energiansäästäminen ja kriisitilanteisiin varautuminen. Aiemmin tehtyjä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden varautumissuunnitelmia on päivitetty tämänhetkiseen tilanteeseen. Kaupunginjohtaja asetti syyskuussa erityisen varautumistyöryhmän asiaa varten.

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että merkittäviä kustannusten nousuja on tiedossa.”

Oulun kaupungin sähkön kulutuksesta kaksi kolmasosaa on pitkäaikaisilla sopimuksilla hintasuojattuja, mutta loppu kolmasosa toimii pörssisähköhinnoilla, millä on suuri vaikutus esimerkiksi kiinteistöjen menoihin.

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että merkittäviä kustannusten nousuja on tiedossa”, Alatossava sanoi.

Huolta kaupunkilaisten sähkölaskuista

Kaupunginvaltuutettu Mikko Viitanen (vas) huomautti, että Oulun osalta energiakriisin vaikutuksia pahentaa potentiaalisesti se, että Oulu on Suomen suurista kaupungeista pientalovaltaisin, ja pientaloista noin 10 000 on suoran sähkölämmityksen piirissä ja 1 600 vesikiertoisessa sähkölämmityksessä. Viitasen mukaan kriisin keskiössä oleva väki pitää ottaa tukipäätöksissä erityisesti huomioon.

”Valtion toimet ilman muuta auttavat, mutta pitäisikö Oulun lisätä omaa tukea heille?” Viitanen kysyi.

Valtuutettu Lyly Rajala (kok) esitti, että Oulun pitäisi kohdentaa tukensa pelkästään Oulun Energian asiakkaille.

”Ne tuloutukset pitäisi jakaa meille, jotka olemme sinnikkäästi Oulun oman energiayhtiön asiakkaita. Vai tuleeko siinä joku laki vastaan?” Rajala kysyi.

Konsernijohtaja Alatossava vastasi Rajalalle toteamalla, että kaupungin rahanjaon täytyy olla kaikille kaupunkilaisille oikeudenmukaista, tasapuolista ja läpinäkyvää, ja Oulun Energiankin osinkojen ohjaamisesta pitää päättää sen mukaisesti.

Valtuutettu Pirjo Sirviö (sd) vaati kaupunkia pitämään osaltaan omistajaohjauksella huolen siitä, ettei sähkön määräaikaisella arvonlisäveroalennuksella lähdetä vain kasvattamaan Oulun Energian liikevoittoa, vaan hyöty tulee todella kuluttajille. Alatossava vastasi, että tämäkin on viime kädessä sähköä myyvän yhtiön asia, ja vaikutus kuluttajalle riippuu myös hänen tekemästään sähkösopimuksesta.

Valtuutettu Aino-Kaisa Manninen (vihr) kysyi, onko juridisia esteitä siihen, että kaupunki jakaisi osinkojen pohjalta eräänlaista paikallista toimeentulotukea tässä erityistilanteessa. Alatossava arvioi, ettei periaatteellista estettä ole, jos kaupunginvaltuusto vastaavasta tuesta päättää, mutta käytännön valmiudet tämäntyyppisen tuen jakamiseen, samoin kuin tuen kriteerit, pitäisi käydä tapauskohtaisesti läpi ja valtion jo tarjoamat tuet huomioon ottaen.