Remonttiin menneen Tietomaan Sampo Puoskari: Vuonna 2026 yhdistyy uudella tavalla historia ja tulevaisuus
Sampo Puoskari on työskennellyt Tietomaassa 30 vuotta ja hän sanoo taloon liittyvän valtavasti hyviä muistoja. Kuvat: Antti A.T. Leinonen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuodesta 1988 asti Myllytullissa vanhalla Åströmin teollisuusalueella toiminut Tietomaa sulkeutui heinäkuun lopuksi peruskorjauksen tähden. Samalla remontoinnin yhteydessä viereinen teatterirakennus sinne johtavine lasikäytävineen puretaan ja paikalle nousee arkkitehtuurikilpailun voittanut Loggia-rakennus.
Valmistuviin tiloihin on tarkoitus avata vuonna 2026 Suomessa täysin uudenlainen konsepti, jossa yhdistyy sekä museo että tiedekeskus saman katon alla.
Kauan itäneet suunnitelmat
Museo ja tiedekeskus Luupin yhteistyökoordinaattori Sampo Puoskari saapui tekemään jo vuonna 1993 ensimmäistä projektiaan Tietomaahan, ja vuodesta 2000 hän on työskennellyt kokopäiväisenä talossa.
”Luupin perustamisen myötä Ouluun yhdistyivät taidemuseo, museo ja Tietomaa. Tuleva remontti koskeekin näitä kaikkia kolmea Luupin isointa toimijaa samanaikaisesti”, Puoskari taustoittaa.
Hän mainitsee, että tulevaa peruskorjausta ja uudisrakentamista on suunniteltu pitkään, ja jotkin aiemmat suunnitelmat ovat saaneet jopa hyväksynnän kaupunginvaltuustossa asti kuitenkaan koskaan toteutumatta.
Fyysisesti yhdessä olevat museo ja tiedekeskus ovat sitten sellainen konsepti, jota Suomessa ei ole aiemmin ollutkaan.
Lähtökohtaisesti remontin sekä uudisrakentamisen on määrä olla valmiita Oulun kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.
”Pienoisena viivettä aiheuttavana uhkakuvana on vanhan teollisuusalueen maaperä, joka voi tuoda mukanaan omat yllätyksensä”, huomauttaa Puoskari.
Uudenlaisia elämyksiä
Valmistuvat tilat Tietomaa jakaa Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa, mikä tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.
”Fyysisesti yhdessä olevat museo ja tiedekeskus ovat sitten sellainen konsepti, jota Suomessa ei ole aiemmin ollutkaan. Kun museo- ja tiedekeskustoiminta saadaan tukemaan toisiaan, niin se mahdollistaa ainutlaatuisen toimintayksikön – tarkempi toteutustapa on vielä mietinnässä”, Puoskari pohjustaa tulevaa muutosta.
Näyttelytoiminta on sopeutettava vuoteen 2026 ja pitkälle siitä eteenpäin.
Vanhastaan Tietomaassa oli yksi ainoa tiedeluokka pedagogiseen toimintaan.
”Tietomaahan on tulossa niin sanottuja laboratorio- tai työpajatiloja, jonkalaisia löytyy maailman muista tiedekeskuksista.”
Sampo Puoskari valitsi elokuvat 20 vuoden ajan Tietomaan elokuvateatteriin, joka oli Suomen neljänneksi suurin valkokangas. Jättielokuvatoiminta tulee päättymään, kun teatterirakennus puretaan kaksiosaisen tiiliskivimäisen Loggia-rakennuksen tieltä.
”Loggian tiloihin sijoittuu museo sekä lisäksi sinne rakentuu deep space -tila, joka mahdollistaa immersiiviset kokemukset hyödyntäen siinä 360 asteen projisointia”, sanoo Puoskari.
Ainoa liki sellaisenaan jäljelle jäävä osa Tietomaasta on viimeiset kuukaudet ennen sulkeutumista pyörinyt Eläinten jäljillä -näyttely, joka on ollut Opetusministeriön, Oulun kaupungin ja yliopiston yhteisrahoitteinen hanke. Näyttelyssä oli esillä kohteita muun muassa Oulun eläinmuseosta.
”Eläinten jäljillä -näyttely siirretään varastoon ja pystytetään jälleen tuleviin tiloihin. Tämä pari kuukautta on ollut hyvä pilottivaihe, jossa on nähnyt mikä toimi ja mikä taas ei”, kertoo Puoskari.
Tällä välin Tietomaan työntekijät suunnittelevat, rakennuttavat ja toteuttavat uuden tiedekeskuksen sisältöä.
”Näyttelytoiminta on sopeutettava vuoteen 2026 ja pitkälle siitä eteenpäin. On mietittävä konseptia, joka jaksaa tuottaa elämyksiä – kenties entistä parempia elämyksiä” Puoskari jatkaa.
Oululaista osaamista
Tiedekeskus Tietomaan toiminta käynnistyi yhtä aikaa teknologiakylän julkistamisen kanssa 1980-luvun puolivälissä. Tietomaan sijoituspaikaksi kaavailtiin tuolloin Linnanmaata päädyttäen kuitenkin lopulta keskustaan Kansankadulle, jossa sen repertuaarissa oli tietotekniikan opettamista, messuvierailuita ja oman tabloidilehden julkaisua.
Toiminnallisuus ja tekeminen ovat ominaista Tietomaassa, jonka funktiona on ollut tiedon ja tieteen on popularisointi.
”Nimeksi piti alun perin tulla Tietokonemaa, mutta koska nimi Computer World oli jo rekisteröity maailmalla, niin se lyheni nykyiseen muotoonsa. Tietomaa oli Oululta kauaskantoinen hanke ja sen käynnistäminen kytkeytyy haluun profiloitua edistyneen teknologian kaupungiksi – tarkoituksena oli olla oululaisen osaamisen näytöspaikka”, kertoo Puoskari.
Oulun Tietomaa oli aikoinaan avautuessaan Suomen ensimmäinen tiedekeskus ja siksi konseptina tuntematon juttu ihmisille.
”Tiedekeskuksen ja museon olennaisena erona on, että tiedekeskuksessa tekemällä toimitaan – eikä vain katsota ja kuunnella. Toiminnallisuus ja tekeminen ovat ominaista Tietomaassa, jonka funktiona on ollut tiedon ja tieteen on popularisointi. Asiat on esitettävä kiinnostavasti kansankielellä eikä tieteellisellä jargonilla”, valistaa Puoskari.
”Tietomaa on aina tavoitellut uutta, yllättävää ja mielenkiintoista. Kohteista on ymmärtänyt ja saanut enemmän irti lukemalla niiden yhteydessä olleet oheistekstit, jotka nimenomaan edustavat sitä tieteellisyyttä”, jatkaa Puoskari.
”Olemme tavoitelleet, että kohteet olisivat sekä hauskoja että samalla opettavaisia, joten viihteellisyys on ollut tärkeä määrittävä piirre. Tiedekeskus tarjoaa viihteen varjolla elämyksiä – elämyksien kautta oppiminen on parasta. Tietomaa onkin luonnehdittavissa tiedehuvipuistoksi”, Puoskari alleviivaa.
Tietomaan näyttelyiden aihepiirit vuosien varrella vaihdelleet muun muassa ihmisen anatomiasta, geeniteknologiasta, ufoista aina historiaan saakka. Mukana on ollut myös urheilua ja tekniikoita sekä niihin liittyvää fysiologiaa.
Matkailun vetonaula
Tiedekeskus on Oulun yksi tärkeimmistä matkailukohteista, jonka houkuttelevuus aiotaan taata tulevaisuudessakin.
”Tietomaalla on 35 vuoden aikana ollut äärimmäisen monipuolinen tarjonta. Toiminnallisia ja vaikuttavia näyttelyitä, jotka ovat sisältäneet vuosittain 1–2 teemanäyttelyä. Kokonaisuudessaan teemanäyttelyitä ehti kertyä yli 40 erilaista. Kävijöitä meillä on vieraillut himpun verran alle kaksi miljoonaa.
Limingantullin Superparkissa pyörivä Dinosauria-näyttely on osa Tietomaan tarjontaa, ja sen vetämät 400 000 asiakasta nostavat ihmisten yhteenlasketun kokonaismäärän yli kahden miljoonan kävijän.
Sampo Puoskari sanoo suuren osan henkilökunnasta työskennelleen rakennuksessa pitkään, ja sen vuoksi rakennukseen on syntynyt tunneside. Käynnistyvässä uudistuksessa taustalla on pienoinen luopumisen tuska.
”Henkilökunnalla luovuus on ollut pakollista ja samalla voimavara – sen toivoisi siirtyvän uuteenkin Tietomaahan.”
”Innostaminen tieteeseen, teknologiaan ja tekniikkaan on ollut koko ajan agendamme”, Puoskari päättää.
Tiedekeskuksen tilojen ollessa remontissa Tietomaa lähtee tien päälle jalkautuen pienimuotoisena esimerkiksi kouluille.