Rasisminvastainen tukipiste avattiin – ministeri toivoi muiden kaupunkien seuraavan Oulun mallia
Rasisminvastaisen tukipisteen avajaisissa esiintyi Tempo-orkesteri, jossa soittaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Kapellimestarina oli Taru Nygård. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulussa avattiin keskiviikkona ensimmäisenä Suomessa rasisminvastainen tukipiste, joka tarjoaa matalalla kynnyksellä moniammatillista apua kaikille kaupungissa rasismia kokeneille. Toissa kesän kauppakeskuspuukotuksen uhri kertoi avajaisissa, että rasistinen hyökkäys tuhosi hänen työkykynsä ja mahdollisesti koko tulevaisuutensa Suomessa.
”Se ei ollut vain veitsi, joka haavoitti käteni ja rintani – se tuhosi elämän, jota olin rakentamassa.”
Ydinkeskustan Tehchopolikseen rasisminvastaisen tukipisteen avajaisiin kokoontunut yleisö kuunteli keskiviikkona hiirenhiljaa, kun Rakibul Hasan Ridoy kertoi tarinansa.
Bangladeshilainen Ridoy kertoi saapuneensa Suomeen tehdäkseen töitä, elääkseen rauhassa ja rakentaakseen turvattua tulevaisuutta. Unelma särkyi kesäkuussa 2024, kun häntä puukotettiin kauppakeskuksessa.
”Fyysiset vammat paranivat hitaasti, mutta henkisesti kaikki hajosi. Aloin pelätä ulos menemistä. En pystynyt nukkumaan. Normaali elämä ei ollut enää mahdollista.”
Rakibul Hasan Ridoy kertoi yleisölle, miten hänen elämänsä perusta tuhoutui kauppakeskuspuukotuksessa kesällä 2024.
Ridoy menetti työkykynsä. Hän yritti turhaan hakea uutta työpaikkaa, millä oli taas kohtalokas seuraus: häntä uhkaa oleskeluluvan menetys Suomessa ja mahdollinen karkotus tai jopa maahantulokielto.
”Miksi uhri voi menettää tulevaisuutensa siksi, että joku hyökkäsi hänen kimppuunsa? Miksi minua rangaistaan uudelleen”, Ridoy kysyi.
”Totuus on kivulias: olen huonommassa asemassa puukotuksen jälkeen kuin ennen puukotusta – en hyökkääjän takia, vaan siksi, että järjestelmä ei turvannut minua.”
Kela, oikeusapupalvelut, terveyspalvelut, työvoimatoimisto ja järjestöt tekivät kyllä Ridoyn mukaan osansa auttaakseen häntä puukotuksen jälkeen, mutta kokonaisuus ei ollut kenenkään hallussa.
”Oma tapaukseni osoittaa selvästi, että Suomi tarvitsee parempaa, integroitua ja pitkäjänteistä uhrien tukijärjestelmää – tukea, joka turvaa turvallisuuden, henkisen tasapainon ja oikeuden jäädä maahan.”
Matalan kynnyksen apua
Ridoy sai lopulta kaipaamaansa tukea Priyanka Soodilta ja muilta rasisminvastaista työtä Oulun kaupungissa tekeviltä.
Osin Ridoyn kokeman viharikoksen seurauksena Oulun kaupunki perusti rasisminvastaisen toimenpideohjelman ja aloitti Euroopan sosiaalirahaston ESR+-rahoittaman Kaikkien Oulu -hankkeen. Sen projektipäällikkönä Priyanka Sood sai keskiviikkona avata rasisminvastaisen tukipisteen, joka toimii BusinessAseman tiloissa Uudellakadulla. Se on ensimmäinen vastaava Suomessa.
Tukikeskus lupaa anonyymia, luottamuksellista ja matalan kynnyksen apua rasismia kokeneille. Työtä tehdään poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti. Mukana toiminnassa ovat Pohde, Mieli-kriisikeskus, Ely-keskus, AVI, sovittelutoimisto, oikeusaputoimisto, rikosuhripäivystys, poliisi, oikeusministeriö ja monet muut tahot – Sood kiittelikin kumppaneita siitä, että ne auttoivat rakentamaan ”jotain, mikä tuntui vielä vuosi sitten mahdottomalta”.
Priyanka Sood on Kaikkien Oulu -hankkeen projektipäällikkö.
”Tukipiste tulee auttamaan ja tukemaan ihmisiä, jotka ovat kokeneet rasismia. Se on palvelun näkyvin ja selkein tehtävä”, Sood sanoi.
Tukikeskus dokumentoi kaikki saamansa ilmoitukset anonyymisti.
”Näytämme rasismin laajuuden ja syvyyden, jotta toimenpiteet vastaavat todellista tarvetta”, Sood sanoi ja totesi, että rasistiset hyökkäykset eivät synny tyhjästä.
”Ne alkavat pienistä teoista – stereotypioista, vihapuheesta, rasistisista vitseistä. Jokaisella meistä on rooli rasismin ehkäisemisessä.”
Oulu käy edellä
Valtiovallan videotervehdyksen avajaisiin toi sosiaaliministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi, että poliisiammattikorkeakoulun tuoreen vuosiselvityksen mukaan epäiltyjen viharikosten määrä on kasvanut Suomessa edelleen: viime vuonna kirjattiin yli 1800 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksi. Määrä on kirjaushistorian suurin, mitä Grahn-Laasonen sanoi pitävänsä hyvin huolestuttavana.
”Oulu on halunnut tarttua vahvasti yhteiskunnalliseen haasteeseen rasismin kitkemiseksi, mistä suuri kiitos. Oulu on ensimmäinen kaupunki Suomessa, jolla on oma, kaupunkikohtainen rasisminvastainen toimenpideohjelmansa”, Grahn-Laasonen sanoi ja piti avattua tukipistettä merkittävänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.
”Toivon, että muut kaupungit ottavat tästä mallia.”
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikulan mukaan rasisminvastainen tukipiste osoittaa, että kaupunki ottaa rasismin vakavasti.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) painotti, että Oulun pitää saada kaikki asukkaat taustasta riippumatta kokemaan olonsa tervetulleiksi – oululaisiksi ensimmäisestä päivästä lähtien.
”Rasisminvastainen tukipiste on konkreettinen näyttö siitä, että Oulussa rasismi otetaan tosissaan. Haluamme reagoida jopa yksittäisiin tapauksiin, ja sen lisäksi pyrimme ennaltaehkäisemään rasismia ja tukemaan sen uhreja. Rasisminvastaisen ohjelman tavoitteena on rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä, purkaa vastakkainasetteluja ja vahvistaa luottamusta ja vuoropuhelua eri väestöryhmien välillä”, Nikula sanoi.
Hän huomautti, että Oulussa on jo aiemmin tehty pitkäjänteistä rasisminvastaista työtä. Väkilukuun suhteutettuna viharikosten määrä on valtakunnallisesti pienimmästä päästä.
”Silti työtä on jatkettava, sillä jokainen tapaus on liikaa.”
Rasisminvastainen tukipiste palvelee asiakkaita kahtena päivänä viikossa BusinessAseman tiloissa (Uusikatu 52, Oulu). Asiointi tapahtuu ilman ajanvarausta vuoronumerolla. Tukipiste palvelee asiakkaita myös puhelimitse kahtena päivänä viikossa olevalla puhelinajalla. Ajantasaiset vastaanotto- ja puhelinpalveluajat löytyvät tukipisteen nettisivuilta.