Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitys: Huonot lentoyhteydet heikentävät selvästi Oulun, Kuusamon ja Kajaanin kasvua ja elinvoimaa

Lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista on valmistunut selvitys. Mukana selvityksessä ovat kolmen lentoasemapaikkakunnan – Oulu, Kajaani ja Kuusamo – vaikutusalueet.

Tutkimuksen mukaan uutta liikevaihtoa syntyisi noin 1,7 miljardia euroa ja uusia työpaikkoja noin 5 350 kappaletta. Tämä toisi verotuloja niin valtiolle kuin kunnille yhteensä noin 109 miljoonaa euroa.

Nykyisten lentoyhteyksien vähäisyys on vaikuttanut negatiivisesti työpaikkojen määrään 10 prosentissa alueen yrityksistä. Työpaikkoja on menetetty yhteensä noin 3 080 kappaletta. Merkittävintä vähennys on ollut IT-sektorilla eli noin 830 työpaikkaa.

Lähes joka kymmenes yritys kertoo jättäneensä investointeja tekemättä huonojen lentoliikenneyhteyksien takia viimeisen 10 vuoden aikana. Joukossa on ainakin yksi 150 miljoonan euron investointi. Suurin osa tekemättä jääneistä investoinneista on ollut arvoltaan kymmenien ja satojen tuhansien eurojen arvoisia.

Lentoliikenne vaikuttaa yritysten liikevaihtoon

Lentoliikenteestä riippuvaiset yritykset arvioivat parempien lentoyhteyksien näkyvän kasvavana liikevaihtona. Kajaanin lentoaseman vaikutusalueella 48 prosenttia yrityksistä arvioi kasvattavansa liikevaihtoaan, Oulun lentoaseman vaikutusalueella 50 prosenttia ja Kuusamon lentoaseman vaikutusalueella 49 prosenttia.

Tällä hetkellä Kajaanin lentoaseman vaikutusalueen lentoliikenteestä riippuvaisten yritysten vuotuinen liikevaihto on 1,7 miljardia euroa ja työpaikkoja niissä on 1 250. Oulun aseman vaikutusalueella yritysten liikevaihto on 22,7 miljardia euroa ja työpaikkoja niissä on 8 850. Kuusamossa liikevaihto on 540 miljoonaa euroa ja työpaikkoja on 1 020.

Yritykset arvioivat myös kasvattavansa liikevaihtoaan, jos tarjolla olisi yritysten tarpeisiin nykyistä paremmin sopivia lentoyhteyksiä. Matkailualan yrityksistä peräti 97 prosenttia arvioi kasvattavansa liikevaihtoaan. Kasvua tulisi noin 39 miljoonaa euroa, jolloin koko toimiala kasvaisi noin kahdeksan prosenttia.

Lentoyhteyksillä suuri merkitys

Selvitystyön mukaan Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueelle syntyvästä liikevaihdosta 51 prosenttia eli 26 miljardia euroa riippuu lentoliikenteestä. Liikevaihto synnyttää noin 11 000 työpaikkaa alueella. Se tarkoittaa verotuloja valtiolle ja kunnille yhteisö- ja palkkatuloveron muodossa noin 319 miljoonaa euroa. Alueen yrityksistä 49 prosenttia pitää asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tapaamista kasvotusten välttämättömänä ja 32 prosenttia tärkeänä.

Lentoliikenneriippuvaisesta liikevaihdosta 59 prosenttia eli 16 miljardia euroa on kansainvälistä myyntiä. Tämä synnyttää noin 2 765 työpaikkaa ja noin 90 miljoonaa euroa yhteisö- ja palkkaverotuloa valtiolle ja kunnille.

Investoinnit edellyttävät sujuvia yhteyksiä

Joka kolmas alueen yritys on tehnyt viimeisen 10 vuoden aikana investointeja, jotka edellyttävät sujuvia lentoliikenneyhteyksiä. Nämä yritykset vastaavat 71 prosentista alueen yritysten liikevaihdosta ja 61 prosentista työpaikoista.

Yleisimmät lentoliikenteestä riippuvat investoinnit ovat olleet uuden toimipisteen avaaminen, työpaikkojen määrän merkittävä lisääminen, investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin sekä matkailuyritysten investoinnit majoituskapasiteettiin. Suurin osa investoinneista on ollut suuruudeltaan 1–5 miljoonan euroa, mutta myös satojen miljoonien investointeja on tehty.

Kattava kysely

Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueella toimivista yrityksistä noin 300 vastasi selvityksessä tehtyyn kyselyyn. Kysely oli auki elokuussa 2023. Vastauksia tuli etenkin teollisuuden, matkailun sekä IT-alan yrityksistä. Teollisuuden aloista korostuivat saha- ja paperiteollisuus sekä metalliteollisuus. Yhteenlaskettuna vastaajat edustivat 45 prosenttia alueen liikevaihdosta ja 15 prosenttia alueen työpakoista.

Selvitystyö on Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoiman Lentoliikenteen tulevaisuus Pohjois-Suomessa -hankkeen tekemä. Mukana EAKR-rahoitteisessa hankkeessa ovat myös Kainuun liitto ja Naturpolis Oy. Selvitystyö toteutettiin yhdessä Sitowise Oy:n ja Kiila Consulting Oy:n kanssa.