Perheenäitien ideasta virisi vuosikymmenten työ vanhusten hyväksi – Mäntykoti viettää tänään 70-vuotisjuhlia
Mäntykodin 60 vuotta sitten valmistunut talo Tuiran Kangastiellä odottaa nyt purkamista. Tällä hetkellä Mäntykoti toimii väistötiloissa Lassintalossa, Tuiran Myllytiellä (pieni kuva). Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vanhusten asemasta huolestuneet oululaiset perheenäidit alkoivat toimia lokakuussa 1952: he päättivät perustaa yksityisen vanhainkodin Ouluun. Hanketta varten perustettiin Oulun Seudun Vanhojen huolto ry 10. marraskuuta 1952.
”Lokakuussa 1952 Hanna Eskola, Helmi Peiramo, Armi Kolivuori ja Hilja Leskelä kokoontuivat neuvonpitoon ja päättivät rakentaa yksityisen vanhainkodin Ouluun. Ajatuksen vanhainkodin rakentamisesta sai Hanna Eskola tutustuessaan oululaisten naisten kanssa yksityiseen Käpyrinteen vanhainkotiin. Vanhainkodin rakentamisesta tuli elämäntehtävä Eskolalle”, kirjoittaa yhdistyksen palveluksessa vuosina 1978–2015 työskennellyt Marja-Leena Timonen Mäntykodin blogissa.
”Oulun kaupunki antoi vuokravapaan tontin edellyttäen, että tontille rakennetaan vanhainkoti”, Timonen kertoo.
Toiminnan päätavoitteeksi tuli kodikkaan ja turvallisen vanhainkodin rakentaminen sotienjälkeisen ajan vähävaraisille, kovia kokeneille ja maataan rakentaneille vanhuksille.
Vanhainkodin rahoitus vei lähes kymmenen vuotta: se kerättiin muun muassa myyjäisillä, rahankeräyksillä ja avustuksilla. Monien hankaluuksien jälkeen Mäntykodin avajaisia Kangastiellä Tuirassa päästiin viettämään joulukuussa 1962, vaikka talo ei ollut vielä aivan valmis.
Uusi rakennus vireillä
Nykyisin yhdistyksen nimi on Oulun Seudun Mäntykoti ry. 60 vuotta sitten valmistunut talo Kangastiellä on jo purkukuntoinen, ja Mäntykoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa Myllytie 4:ssä.
”Tavoitteena on palata entisen Mäntykodin paikalle, uuden toiminnan kera.”
Vanhan Mäntykodin paikalle on suunnitteilla TA-yhtymän rakennuttama, senioreille tarkoitettu asuinkerrostalo, josta vuokrataan asuntoja oululaisille ikäihmisille. Mäntykodin on määrä toimia talossa kotihoidon tuottajana.
”Rakennushanke on ollut pitkä ja monta mutkaa on ollut matkassa, ja niitä on vielä lähitulevaisuudessakin. Haasteet ovat Mäntykodista riippumattomia, emmekä tällä hetkellä voi muuta kuin odottaa rakennushankkeen etenemistä. Tavoitteena on kuitenkin palata entisen Mäntykodin paikalle, uuden toiminnan kera”, sanoo Mäntykodin toiminnanjohtaja Anna-Mari Korpelin.
Myllytien tiloissa Mäntykoti tuottaa tällä hetkellä ikäihmisille tarkoitettua pitkäaikais- ja lyhytaikaishoivaa, kotihoitoa ja fysioterapiaa.
Suuntaus kotipalveluita kohti
Korpelinin mukaan ensi vuodenvaihteen sote-uudistus on myös Mäntykodille tämän hetken keskeinen haaste, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.
Mäntykoti on Oulun kaupungin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Kaupunki on ostanut palveluina Mäntykodilta ikäihmisten lyhytaikais- sekä hoivatason asiakaspaikkoja. Nyt edessä on uudet järjestelyt, ja vanhustenhoidon suuntaukset ovat muutenkin muuttumassa.
”Oulun kaupungin Ikävoimainen Oulu -ohjelman mukaan tulevaisuudessa ikääntyneiden palveluita pyritään järjestämään mahdollisimman pitkään asiakkaan kotiin. Näin tuetaan ikäihmistä toimimaan mahdollisimman pitkään omassa toimintaympäristössä. Tuettuun asumispalveluun muutetaan yhä myöhäisemmässä vaiheessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lyhytaikaisten palveluiden tarve vähenee, joten lyhytaikaisosastomme toiminta lakkaa tämän vuoden loppupuolella. Hoivatason toiminta jatkuu meillä normaalisti”, Korpelin sanoo.
Mäntykodissa on nyt laitoshoidon hoivapaikkoja 21 ja lyhytaikaispaikkoja saman verran. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka voi kalustaa omilla huonekaluilla. Yhdistyksellä on myös useita vuokra-asuntoja Oulun keskustan tuntumassa.
”Mäntykodilla olemme jo astumassa mukaan kotihoidon palveluihin, palaten näin juurillemme. Tarjoamme tällä hetkellä kotihoidon palveluita Höyhtyän kaupunginosassa. Toiminta on alkuvaiheessa ja hakee vielä muotoaan”, Korpelin sanoo.
Vapaaehtoistyö keskeisessä osassa
Mäntykodissa asukkailla on muun muassa oma kulttuurihoitaja, joka vastaa asukkaiden virkistys- ja harrastustoiminnasta ja toimii vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina.
Vapaaehtoistoiminta on ollut tärkeä osa toimintaa yhdistyksen perustamisesta asti. Kymmenet vapaaehtoiset ovat mukana esimerkiksi ulkoilu- ja porinakavereina, riksakuskeina, tapahtuma-avustajina, leivonta-apuna tai lehdenlukijana. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori perehdyttää uudet vapaaehtoiset mukaan toimintaan.
”Vapaaehtoiset alkavat olla jo sen verran ikääntyneitä, että he ovat itsekin kohta palvelun tarvitsijoita. Nuorempaa ikäpolvea kaivattaisiin vapaaehtoistoimintaan mukaan.”
Korpelin toivottaakin uudet vapaaehtoiset tervetulleiksi.
”Kyllä vapaaehtoisia saisi olla enemmänkin. Tällä hetkellä tahtoo olla sellainen tilanne, että vapaaehtoiset alkavat olla jo sen verran ikääntyneitä, että he ovat itsekin kohta palvelun tarvitsijoita. Nuorempaa ikäpolvea kaivattaisiin vapaaehtoistoimintaan mukaan”, Korpelin sanoo.
Kotiväki-hanke päätökseen
Ikäihmisten parissa tehtävä työ on 70 vuoden aikana kehittynyt ja monipuolistunut. Sitä on kehitetty usein erilaisten hankkeiden kautta.
Syyskuun lopussa päättyvä Kotiväki-hanke on suunnannut toimintansa vuodesta 2018 alkaen ikäihmisten kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Hankkeessa on lisätty tietoisuutta ikääntyneisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ja kehitetty ikäihmisten turvataitoja. Keskeisenä tavoitteena on ollut lähisuhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun näkyväksi tekeminen ja kokijan oikeus väkivallattomaan elämään.
Kotiväki-hankkeen tuloksena syntyi ikäihmisille tarkoitettu turvataito-opas, jossa korostuvat siihen eri tavoin osallistuneiden omat kokemukset arjesta ja konkreettiset tukimuodot.
Torstaina Mäntykoti-yhdistys juhlistaa 70-vuotista taivaltaan ja päättyvää Kotikatu-hanketta Radisson Blu -hotellin Siltasalissa. Juhlapuhujana on tuore vanhusasianvaltuutettu Päivi Topo oikeusministeriöstä. Tämän vuoden alusta saakka toimineen vanhusasianvaltuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden edun ja oikeuksien toteutumista.
