Oulusta haetaan oppia, miten eri järjestöt ja kaupunki tekevät yhteistyötä
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Katju Holkeri on iloinen siitä, miten Oulussa on kehitetty avointa hallintoa. Oulun kansalaisjärjestöakatemiassa kuultiin käytännön esimerkkejä siitä, miten kaupunki ja yhdistykset tekevät yhteistyötä. Kuvat: Anne Laurila
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja järjestöt kokoontuivat järjestöyhteistyön äärelle Oulun teatterin Pikisaliin tiistaina 27. syyskuuta. Tapahtuma on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa kansalaisjärjestöakatemiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua hallinnon ja järjestöjen välillä. Oulu on edistänyt avointa hallintoa jo vuodesta 2018, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä avasi Oulun teatterin Pikisalissa alueellisen kansalaisjärjestöakatemian ja pystyikin tarjoamaan monipuoliset esimerkit Oulun kaupungin järjestöjen kanssa tekemästä yhteistyöstä. Se ei ole yllätys, sillä Oulun kaupunki on ollut kehittämässä avointa hallintoa ensimmäisenä kaupunkina Suomessa jo vuodesta 2018 lähtien.
”Yhtenä esimerkkinä voisin nostaa lasten ja nuorten parissa tehtävän työn, jota tehdään tiiviisti kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lapsiperheen avuksi tietoa ja palveluita kaupunki kokoaa lapsuus.ouka.fi-sivuston alle, ja vastaavasti nuorten palvelut Nuorten Oulu -sivustolle. Kaupunki vie myös eri kaupunginosiin palkittua yhteisövaikuttavuusmallia”, Penttilä nosti esille tilaisuuden alustuksessaan.
On harrastamisen aarrearkkua, iltapäiväkerhotoimintaa, lasten- ja nuorten maksuttomat tapahtumat – ja tässä luetellaan vasta niitä toimintoja, joilla edistetään lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia Oulussa. Ikäihmisille, vammaisille ja maahanmuuttajille on omat, vastaavat palvelut ja kanavat. Ihan tavalliset kuntalaiset pääsevät mukaan osallistavaan budjetointiin tai vaikka kahveille kaupunginjohtajan kanssa, mikä ei ole itsestäänselvyys joka kunnassa.
Oulussa osallistutaan aidosti ja suurella sydämellä
Oulussa osallistuvaa ja avointa hallintoa on ehditty kehittää jo pitkään verrattuna muihin kaupunkeihin, mikä näkyy hyvinä oivalluksina ja toimintatapoina. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Katju Holkerin mukaan niitä jaetaan mielellään myös muualle.
”Oulu on meille ehkä yksi iloisimmista ja hienoimmista esimerkeistä, miten avointa hallintoa rakennetaan. Oulussa ollaan oltu itse aktiivisia avoimen hallinnon kehitystyössä. Valtiovarai”Oulussa on näkynyt se, että hallinnon ihmiset ovat hyvin aidosti ja omalla sydämellään kehittämistyössä mukana.nministeriöstä olemme voineet jakaa näitä kehitystyön hedelmiä muille kunnille – he ovat voineet ottaa oppia siitä, miten Oulussa on tehty”, Holkeri iloitsee.
”Oulussa on näkynyt se, että hallinnon ihmiset ovat hyvin aidosti ja omalla sydämellään kehittämistyössä mukana.”
Holkerilla on myös näkemys, mikä on ollut Oulun menestysresepti avoimen hallinnon ja kuntalaisten osallistamisen saralla.
Oikeastaan ihan lähtien kaupunginjohtajasta, joka on järjestänyt vaikkapa kahvitilaisuuksia eri kaupunginosissa. Toiminnassa näkyy ulospäin, että kyse ei ole vain lakisääteisestä tehtävästä, vaan pyrkimyksestä aidon vuorovaikutuksen luomiseen”, Holkeri kiittelee.
”Toinen merkittävä asia on ollut, että Oulussa yhteistyökumppanit ja toimijaverkosto järjestöpuolelta olivat jo valmiiksi olemassa, kun alueellista toimintaa lähdettiin kehittämään. Ei tarvinnut ensin ihmetellä, kenen kanssa yhteistyötä alkaisi kehittää, vaan siitä oli jo kokemuksia olemassa”, hän arvioi.
Hyvinvointialueen mahdollisuudet
Alueellisen kansalaisjärjestöakatemian reilut sata osallistujaa pääsivät kuulemaan, miten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde valmistautuu järjestöyhteistyöhön. Vaikka valmiita, konkreettisia esimerkkejä ei vielä ole, hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Marjo-Riitta Tervosen painotti, että Pohde tulee tekemään myös järjestöyhteistyötä.
”Kannustan kaikkia järjestötoimijoita olemaan rohkeasti yhteydessä, tulen mielelläni kertomaan, missä hyvinvointialueen valmistelussa mennään ja mitä se tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta”, Tervonen vakuuttaa.
Tervoselle voikin olla luvassa kiirettä, sillä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen 30 kunnan alueella toimii yli 6700 järjestöä tai yhdistystä.
Oulun kaupunki edistää avointa hallintoa asteen verran enemmän – siitä löytyy lisää tietoa tästä linkistä.