Oulussa etsitään perheitä valmennettavaksi sijaisvanhemmiksi

Valmennukseen haetaan perheitä, jotka voivat tarjota lapselle kodin, jossa hänen on turvallista kehittyä ja kasvaa. Perheet antavat lapselle mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen ja läheisiin ihmissuhteisiin.

Sosiaalityöntekijä Pirjo Parkkinen Oulun kaupungin sijaishuollon tukiyksiköstä kertoo, että valmennuksesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä suoraan häneen tai Pirjo Mäkikyröön (yhteystiedot ovat jutun lopussa).

”Me kerromme sitten valmennuksesta ja lähetämme lisämateriaalia”, Parkkinen kertoo.

Perhehoitajan ennakkovalmennus kestää 4–6 kuukautta ja se järjestetään pääosin ryhmämuotoisena valmennuksena. Valmennukseen halukkaille perheille järjestetään ennen valmennuksen alkamista haastattelu.

Seuraava valmennusryhmä aloittaa heti, kun riittävä määrä eli noin viisi pariskuntaa on saatu mukaan, todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella.

”Vähintään kolme ryhmää vuodessa on aina saatu.”

Parkkisen mukaan valmennuksiin ei ole ollut erityisen vaikeaa löytää perheitä, vaikka sijaisvanhemmuus vaatii vahvaa sitoutumista jo koulutusvaiheessa.

”Se vähän vaihtelee, mutta kyllä meillä valmennukset koko ajan pyörivät. Itse aloitin edellisen ryhmän lokakuussa, ja se on täynnä. Vähintään kolme ryhmää vuodessa on aina saatu”, Parkkinen sanoo.

Valmennuksessa selvitetään valmiuksia

Parkkisen mukaan sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille perheille tärkein asia on varmistaa, että koko perheen elämäntilanne ja valmiudet ovat sellaiset, että perheeseen voidaan ottaa vieras lapsi.

”Valmennuksen aikana näitä valmiuksia pohditaan. Se on koko perheen juttu, eli myös biologisten lasten tulee hyväksyä asia, koska se muuttaa aina perheen dynamiikkaa, kun lapsi tulee sijoitukseen”, Parkkinen huomauttaa.

”Mitään ei tarvitse tehdä yksin, vaan siinä tehdään yhteistyötä lapsen biologisten vanhempien ja muiden läheisten kanssa, samoin viranomaisten kanssa.”

Parkkinen sanookin, että valmennus on ennen muuta prosessi, jossa sijaisperheet pääsevät miettimään näitä asioita rauhassa ennen päätöstä. Kouluttajat auttavat osaltaan perheen valmiuksien arvioimisessa.

”Esimerkiksi yhteistyö on tosi tärkeää. Mitään ei tarvitse tehdä yksin, vaan siinä tehdään yhteistyötä lapsen biologisten vanhempien ja muiden läheisten kanssa, samoin viranomaisten kanssa.”

Sitoutumista on Parkkisen mukaan myös tärkeää miettiä. Se voi kestää tarvittaessa lapsen tai oman loppuelämän ajan, mutta voi myös loppua aikaisemmin.

”Täytyy muistaa, että sijaislapsi ei tule omaksi lapseksi, vaan lasta hoidetaan sen ajan kun lapsi tarvitsee ja se on hänen edun mukaistaan. Lapsella on kuitenkin suhde myös omiin vanhempiinsa, ja sijaisvanhemman täytyy pystyä tukemaan sitäkin suhdetta”, Parkkinen sanoo.

”Täytyy muistaa, että sijaislapsi ei tule omaksi lapseksi, vaan lasta hoidetaan sen ajan kun lapsi tarvitsee ja se on hänen edun mukaistaan.”

Valmennuksessa käydään läpi perhehoitajan tehtävät ja valmiudet, lastensuojelulaki sekä annetaan tietoa sijoitettujen lasten erityistarpeista.

Perhehoitajalle nimetään oma vastuutyöntekijä valmennuksen jälkeen ja jokaisella sijoitetulla lapsella on oma lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Perhehoitajia tuetaan alkuohjauksella, täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja vertaisryhmätoiminnalla sekä sosiaalityöntekijän tuella.