Oulun viesti Helsingissä: saavutettavuus ja kulttuuri rakentavat elinvoimaa
Kulttuurijohtaja Katariina Kummalan vetämään Oululla on asiaa -kulttuuripaneelikeskusteluun osallistuivat Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja Emilie Gardberg, tuleva Oulun teatterin taiteellinen johtaja Mikko Korsulainen sekä Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson. Kuvat: Harriet Urponen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Viidettä kertaa Helsingissä järjestetty Oululla on asiaa -tilaisuus kokosi yhteen poliittisia päättäjiä, ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian virkamiehiä, median edustajia sekä kulttuurin ja huoltovarmuuden toimijoita. Tapahtumassa käytiin keskustelua, miten kulttuurista rakennetaan Suomen uusi sampo ja millainen merkitys pohjoisen saavutettavuudella on koko Suomelle.
Oululla on asiaa -kutsuvierastilaisuudessa oli kaksi teemaa, jotka kytkeytyvät toisiinsa yhä vahvemmin: kulttuuri ja saavutettavuus. Ilman saavutettavuutta kulttuuri jää paikalliseksi, ja ilman kulttuuria saavutettavuus jää pelkäksi infrastruktuuriksi – yhdessä ne rakentavat elinvoimaa.
Tilaisuuden yleisö edusti laajasti eduskuntaa, ministeriöitä, valtioneuvoston kansliaa, mediaa, elinkeinoelämää, kulttuurikenttää sekä huoltovarmuuden ja turvallisuuden toimijoita. Keskustelu, yleisökysymykset ja kohtaamiset osoittivat, että pohjoisella näkökulmalla on paikkansa valtakunnallisessa keskustelussa.
Kulttuurista uusi Sampo
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) toi tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdyksen. Puheenvuorossaan hän toi esille kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanon ja luovan talouden kasvustrategian, joiden tavoitteena on tuplata luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta yli kuuteen prosenttiin. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet ja selonteon linjaukset kulkevat pitkälti samaan suuntaan: kulttuuri on muutosvoima, jonka avulla saadaan aikaan myös kansainvälistä vaikuttavuutta.
Tilaisuuden ensimmäistä paneelikeskustelua moderoinut Oulun kulttuurijohtaja Katariina Kummala ajattelee, että kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamiseen osallistuvalla 39 kunnalla on paljon annettavaa selonteon toimeenpanoon.
”Kulttuuripääkaupunkivuosi rakentaa alueellista identiteettiä ja hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen”, Kummala toteaa.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja Emilie Gardberg, Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson ja ensi vuoden alussa aloittava Oulun teatterin taiteellinen johtaja Mikko Korsulainen. He nostivat esiin, millainen positiivinen muutosvoima kulttuuripääkaupunkivuoden aikana syntynyt osaaminen ja kontaktit ovat koko Suomelle.
”Keskustelussa nousi myös esiin, että kulttuuri on osa resilienssiä ja huoltovarmuutta ja siksi aivan yhtä tärkeää kuin saavutettavuus”, Kummala summaa.
Saavutettavuudesta hyötyy koko maa
Tilaisuuden toisessa paneelissa keskityttiin saavutettavuuteen ja erityisesti TEN-T ydinverkon vahvistamiseen Rail Nordican avulla. Keskustelemassa olivat liikenneneuvos Maria Torttila Liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimialajohtaja Jaakko Knuutila Väylävirastosta sekä Puolustusvoimien insinöörieversti Jaakko Jurvelin.
”Paneelikeskustelussa todettiin Rail Nordican merkitys koko Suomen huoltovarmuuden, kasvun ja turvallisuuden tukemisessa”, sanoo Juuso Rönnholm, Business Oulun tiedolla johtamisen ja yhteiskuntavaikuttamisen yksikön päällikkö.
Juuso Rönnholmin johtamassa saavutettavuuspaneelissa olivat liikenneneuvos Maria Torttila Liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimialajohtaja Jaakko Knuutila Väylävirastosta sekä Puolustusvoimien insinöörieversti Jaakko Jurvelin.
Rajat ylittävä yhteistyö näkyy jo merkittävästi kaikkien panelistien omassa työssä. Tavoitteena on, että suunnitelmat ovat valmiina, kun EU:n uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2028.
Koska eurooppalaisen raideleveyden jatkaminen Ouluun asti ei tapahdu yhdessä yössä, Rönnholm kysyi panelistien näkemystä, mitä Oulun kannattaisi tehdä juuri nyt.
”Insinöörieversti Jurvelin muistutti meitä, että Pohjois-Suomessa järjestetään nyt paljon erilaisia harjoituksia, mitkä tarjoavat paljon liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille pk-yrityksille. Pohjoisessa harjoittelevat joukot tarvitsevat monipuolisesti tuotteita ja palveluita”, Rönnholm toteaa.
Oulun kaupungin edunvalvonnan tilaisuuksia järjestetään jatkossakin. Kaupunki haluaa viestiä kansallisesti pohjoisen merkityksestä ja kutsua yhteiseen keskusteluun valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän, kulttuurikentän, korkeakoulujen ja Puolustusvoimien edustajia.
Oululla on asiaa -tilaisuudesta saadun palautteen perusteella tällaiselle vuoropuhelulle on tarvetta. Ajassa, jossa kriisit koettelevat sekä rakenteita että merkityksiä, saavutettavuus ja kulttuuri muodostavat yhdessä kestävän perustan koko Suomen resilienssille.